BKT ei enää riitä onnellisuuden mittariksi

Onko onnellisin maa maailmassa Suomi vai Costa Rica? Onnellisuutta voi mitata, mutta mittaustapojen painotukset tuotavat hyvin erilaisia tuloksia.

Megatrendit
9.10.2018

Maailman tunnetuin kansainvälinen onnellisuustutkimus on World Happiness Report, jota YK:n alainen Sustainable Development Solutions Network julkaisee vuosittain.

Uusin onnellisuusraportti ilmestyi maaliskuussa 2018. Siinä maailman onnellisimmaksi maaksi listattiin Suomi 156 maan joukosta.

Raportissa maiden järjestys määräytyy sekä tilastotietojen että ihmisten omien arvioiden perusteella.

Mittaamisessa painotetaan bruttokansantuotetta, odotetun eliniän pituutta, sosiaalista tukiverkostoa, anteliaisuutta, korruption puutetta ja vapautta tehdä itse valintoja elämässä.

Haastattelutiedon raporttia varten kokoaa Gallup World Poll. Koetun onnellisuuden arvioinnissa käytetään tohtori Hadley Cantrilin kehittämää Cantril Scale -asteikkoa, jossa tutkittavat asettavat itsensä asteikolle 0–10. Asteikko määriteltiin siten, että 0 tarkoittaa "Elän huonointa mahdollista elämää, jonka voin kuvitella itselleni" ja 10 tarkoittaa "Elän parasta mahdollista elämää, jonka voin kuvitella itselleni.

Mitataanko onnellisuutta vai hyvinvointia?

Vaikka mallin mittaristo on laaja, sen osuvuutta on kritisoitu. Onnellisuutta tutkinut professori Markku Ojanen on todennut, että World Happiness Reportissa käytetyillä kriteereillä ei voi suoraan mitata onnellisuutta. Ojasen mukaan raportti mittaa pikemminkin hyvinvointia.

Rajanveto onnellisuuden ja koetun hyvinvoinnin välillä onkin vaikeaa. Useat tutkijat käyttävät termejä onnellisuus ja subjektiivinen hyvinvointi synonyymeinä. Myös Cantrillin asteikon voi sanoa kuvaavan onnellisuuden sijaan koettua hyvinvointia.

Entä mittaako maan raportissa käytetty BKT myös onnellisuutta?

Jos tarkastelee World Happiness Reportissa kärkisijoille nousseita maita, jonkinlainen yhteys näyttää olevan ilmeinen. Toiseksi sijoittui viime vuoden ykkönen Norja, kolmanneksi Tanska, neljänneksi Islanti ja viidenneksi Sveitsi. Ruotsi oli vertailussa sijalla yhdeksän. Kaikissa kärkimaissa BKT on korkea.

Mutta World Happiness Reportissa todetaan myös, että ihmisten kokema onnellisuus ja bruttokansantuote eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Raportin korkeimmilla sijoilla olevia maita yhdisti korkea tulotaso, mutta myös ihmisten luottamus yhteiskunnan kykyyn tuottaa ja jakaa hyvinvointia.

Sen sijaan korkean BKT:n Yhdysvallat oli tuoreessa raportissa sijalla 18, kun se edellisen kerran oli sijalla 14. Yhdysvaltain sijoitusta laskivat muun muassa hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen ja laajalle levinnyt huumeiden käyttö.

Raportin johtopäätös onkin, että yhteiskunnalliset olosuhteet merkitsevät paljon kansalaisten onnellisuudelle.

BKT:n ja koetun onnellisuuden välinen yhteys on tullut esille myös muissa tutkimuksissa. BKT ei mittaa suoraan onnellisuutta, mutta hyvin moni myönteinen asia korreloi BKT:n kanssa. Talouskasvu lisää työllisyyttä, ja työllisyys vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen. David G. Blanchfloferin ja Andre J. Oswaldin tutkimuksessa International Happiness todettiin, että useimmat onnelliset kansakunnat ovat rikkaita, mutta niillä on myös korkea koulutustaso, toimiva demokratia, luottamus tulevaan ja korkea työllisyys.

Onnellisen planeetan indeksi mittaa myös ekologista jalanjälkeä

Kokonaan toisenlaisen kuvan hyvinvoinnista antaa Onnellisen planeetan indeksi (The Happy Planet Index, HPI). Se pyrkii kuvailemaan ja ymmärtämään sosiaalista, ekologista ja taloudellista hyvinvointia, mutta myös sekä luomaan sille edellytyksiä.

HPI suhteuttaa väestön eliniän odotteen sekä hyvinvoinnin ja sen jakautumisen maan ekologiseen jalanjälkeen.

Onnellisen planeetan indeksillä mitattuna kärkisijoilla eivät olekaan enää läntiset teollisuusmaat. Vuonna 2016 ykkösenä oli Costa Rica, toisena Meksiko ja kolmantena Kolumbia – kaikki maita, joissa asukkaat kokevat itsensä onnellisiksi ja elävät pitkään aiheuttaen vain vähän kuormitusta ympäristölleen.

Teollisuusmaiden sijoitusta laskee niiden suuri ekologinen jalanjälki. Pohjoismaista vain Norja pääsi 20 parhaan joukkoon. Suomi oli sijalla 37.

Aidon kehityksen indikaattori ottaa huomioon tuotannon haitat

Happy Planet Indexin on luonut brittiläinen tilastotieteilijä Nic Marks, joka on kehittänyt työssään erilaisia onnellisuuden ja hyvinvoinnin mittaustapoja. Marksin mielestä BKT ei enää kuvaa riittävästi onnellisuutta tai maiden kehitysastetta. Yhteiskunnat tarvitsevat hyvinvoinnin arviointiin BKT:ta laajempi ja osuvampia mittaristoja.

Eräs niistä on Yhdysvalloissa kehitetty Genuine Process Indicator (GPI) eli aidon kehityksen indikaattori. Se ottaa huomioon hyvinvoinnin eri ulottuvuudet rahamääräisinä.

GPI-mittaristossa hyvinvointia lisäävät tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus ja erilaiset markkinattomat palvelut. Sitä laskevat tuotannon haitat ihmisille sekä ympäristön heikentyminen ja luonnonvarojen kuluminen.

GPI:llä ei ole virallista asemaa tilastotoimessa. Sitä hyödynnetään lähinnä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Tilastokeskus on laskenut Suomen GPI:n kehitystä kuvaavan aikasarjan ainoastaan yhden kerran, vuonna 2008. Silloinen laskelma sisältyi Hanna Rätön pro gradu -työhön.

Suomessa GPI:tä on käytetty muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seurannassa.

Selvityksen mukaan GPI seurasi Suomessa BKT:n kehitystä, kunnes kehitystrendit erkaantuivat toisistaan 1980-luvun loppupuolella. Suomen GPI:llä mitattu hyvinvointi on 1990-luvun alusta lähtien polkenut paikallaan. Maakunnittain tarkasteltuna hyvinvointi on kehittynyt hyvin eri suuntiin 1980–luvun lopulta alkaen.

Osassa maakunnissa näyttää jääneen päälle 1990 –luvun alun lama ja hyvinvoinnin lasku on jatkunut. Toisissa maakunnissa taas laman hyvinvointia laskenut vaikutus on jäänyt lyhyeksi ja hyvinvoinnin kasvu on jatkunut.

Millaisia ovat onnelliset ihmiset?

Suurista koko väestön onnellisuusmittauksista on seulottu esiin erittäin onnellisten ihmisten ryhmä eli ne, jotka ovat saaneet testeissä huippupisteitä. Tätä erittäin onnellisten ihmisten joukkoa ja heidän elämäntapaansa on tutkittu tarkemmin. Yhdysvaltalainen onnellisuustutkija ja maailman viitatuimpien psykologien joukkoon kuuluva Sonja Lyubomirsky (2007) tiivistää erittäin onnellisten ihmisten yhteiset piirteet näin:

• He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa.

• He osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on.

• He ovat usein ensimmäisinä auttamassa työtovereita ja ohikulkijoita.

• He ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen.

• He osaavat nauttia elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä.

• Liikunta on heille viikoittainen tai jopa päivittäinen tapa.

• He ovat syvästi sitoutuneita elinikäisiin päämääriin.

• Heillä on selviytymiskykyä elämässä eteen tulevien haasteiden, kuten stressin, kriisien ja tragedioiden edessä.

Lähde: Antti Mattila ja Pekka Aarnisalo: Onnen taidot, Terveyskirjasto Duodecim

Lue lisää
Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Ennennäkemätöntä menestystä Suomen koripallomaajoukkueen kanssa saavuttanut valmentaja Henrik Dettmann pitää tärkeänä, että jokainen tiimin jäsen osaa käydä keskustelua itsensä kanssa – myös...

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Intohimo lisää työn imua mutta saattaa myös uuvuttaa alleen. Kun teknologia hämärtää entisestään työn ja vapaa-ajan rajoja, kaipaako kutsumustyö uudelleen määrittelyä?

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Kuinka Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiista vaikuttaa koko maailmaan? Pahimmillaan koko maailmantalous saattaa supistua sadoilla miljardeilla dollareilla jo lyhyellä aikavälillä.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa