Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin, mutta ei vielä uhkaa alan työpaikkoja.

Megatrendit
18.9.2018

Ammattiliikenteen automaatio ottaa suuria harppauksia eteenpäin. Kysymys itseohjautuvien autojen saapumisesta myös Suomen maanteille ei enää ole niinkään entä jos, vaan milloin?

– Tämän hetken arvioiden mukaan hyvin korkea automaatio, eli aste, jolloin kuljettajan ei tarvitse enää tehdä mitään, voisi olla todellisuutta vuosiin 2070–2080 mennessä, kertoo Trafin johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola.

Täysin autonomisiin autoihin liitetään myös uhkakuvia. Ammattiliikenteen suhteen niistä mahdollisesti suurin on huoli siitä, tarvitaanko kuljettajia enää lainkaan. Hurjimpien veikkausten mukaan jopa kolmannes Yhdysvaltain noin 3,5 miljoonasta rekkakuskista voisi olla parinkymmenen vuoden päästä työtön.

Pilli-Sihvola ei kuitenkaan pidä spekulaatiota ammattikuljettajien tarpeettomaksi muuttumisesta realistisena.

– Päinvastoin, uskon automaation tuovan positiivisia mahdollisuuksia erityisesti raskaan kalustojen kuljettajille. Ammattikuljettajien työnkuva tulee kyllä muuttumaan mutta en usko, että kuljettajista täysin luovutaan, hän sanoo.

Automaatio lisää turvallisuutta

Asiantuntijan mukaan tärkeää on ymmärtää, että ammattiliikenteen automaatio etenee pienin askelin, ja tarkoittaa paljon muutakin kuin täysin autonomisia autoja. Täysautomaatiossa tulee vielä kestämään, mutta ajoa tukeva ja helpottava, matalan tason automaatio kehittyy nyt kovaa vauhtia.

– Ammattilikenteen kalusto uudistuu melko nopeasti, joten myös uusin teknologia saadaan siellä käyttöön nopeasti, Pilli-Sihvola kuvailee.

Matalan asteen automaatio voisi keventää esimerkiksi pitkiä kuljetuksia tekevän ammattilaisen työkuormaa, hän uskoo. Samalla myös liikenteen turvallisuus nousisi.

– Ammattiajaminen on rankkaa ja aika monotonista työtä, ja kuljettajan vireystilaa seuraavat järjestelmät voivat parantaa teiden turvallisuutta merkittävästi.

Tällä hetkellä Suomessa ja koko Euroopassa on jonkinasteista pulaa ammattikuljettajista. Alan keski-ikä on kivunnut korkealle, ja nuoria kuljettajia on vaikea houkutella alalle.

– Automaation kautta arkipäiväistyvät tukijärjestelmät voisivat myös parantaa mielikuvaa työstä ja auttaa saamaan tulevaisuudessakin alalle ammattitaitoisia kuskeja, Pilli-Sihvola ajattelee.

Kaikkien uusimmasta ajokalustosta voi jo löytyä esimerkiksi niin kutsuttu moottoritieavustin tai -autopilotti, joka pitää kulkuneuvon automaattisesti kaistalla ja säilyttää tietyn etäisyyden edelläajavaan autoon. Myös automaattinen hätäjarrutus on yleistymässä.

– Yksi suuri kysymys toki on, kuinka nämä tukijärjestelmät toimivat Suomen vaativissa sääoloissa. Niitä ei ole vielä testattu, Pilli-Sihvola kommentoi.

Kuljettamisesta valvomiseen ja huoltoon

Autonomisen liikenteen kasvu mietityttää myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:ssa. Palkkasihteeri Juha Ollas ei kuitenkaan usko alan työpaikkojen joukkokatoon.

– Selvää on se, että tulevaisuudessa automaatio tulee vaikuttamaan, mutta vielä se ei juuri arjessa näy, hän sanoo.

Ollas arvelee, että ainakin jakelutyyppiseen ajoon tarvitaan kuljettajaa myös pitkään tulevaisuudessa, koska siihen liittyy paljon asutusalueilla ja usein myös kapeissa tiloissa ajoa. Suomessa automaatiota hidastavat myös haastavat sääolosuhteet ja tieverkoston kunto.

Kun automaatio etenee, se tulee muokkaamaan ennen kaikkea kuljettajien työnkuvaa ja sitä kautta koulutusta.

– Esimerkiksi linja-autonkuljettajan työ tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan enemmän valvomista. Mitä enemmän autoissa on teknologiaa, sitä enemmän ne vaativat myös korjaamista ja huoltoa, Ollas pohtii.

Samalla kuljettajien koulutusta pitää tarkastella uudestaan. Asiaa on jo pohdittu AKT:n koulutusryhmissä, mutta toistaiseksi konkreettisia toimia on vaikea tehdä, kun uudistustarpeet eivät vielä ole täysin selvillä.

– Pitäisi pohtia myös sitä, kuinka teknologian kehittyminen tulee vaikuttamaan alan työehtoihin. Jos työ vaatii laajempaa teknistä koulutusta, miten se näkyisi esimerkiksi palkkauksessa? Ollas lisää.

Puoliautonomiset rekat tulevat jo

Yksi automaation jo mahdollistama innovaatio on runkokuljetusten puoliautonominen letka-ajo eli platooning, jossa toisiinsa etäyhteydellä kytketyt yhdistelmäajoneuvot muodostavat letkan. Letka-ajossa ensimmäisen yhdistelmän kuljettaja ohjaa koko letkaa, ja muut ajoneuvot seuraavat autonomisesti perässä.

Suomessa kokkolalainen Ahola Transport on ilmoittanut tänä vuonna aloittavansa kokeilut puoli-autonomisessa letka-ajossa. Yhtiö käyttää Scanian kuorma-autoja ja teknologiaa, ja testeissä kaikissa autoissa on ajon aikana kuljettaja. Tavoitteena on yhtiön mukaan tehostaa kuljetusaikatauluja sekä luoda joustavuutta kuljettajien ajoaika- ja lepotaukosäädöksiin.

Autonomisten rekkojen mahdollisuuksia on tutkittu Pilli-Sihvolan mukaan paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa.

– Siellä on pohdittu mallia, jossa täysautomatisoidut rekat voivat ajaa pitkillä kuljetuksilla esimerkiksi pitkän ja tasaisen keskivälin ilman kuljettajaa. Tietyillä kääntöpisteillä autoihin tulevat kuljettajat, jotka ajavat lastin normaalisti kaupunkeihin.

Platooningin lisäksi automaation uusinta kärkeä edustaa Pilli-Sihvolan mukaan Suomessa sähköbussien valmistaja Linkker. Ruotsissa Einride-niminen yritys on kehitellyt kuskittoman rekan konseptia, jossa ei ole lainkaan tiloja kuljettajalle.

Kaikki uudet autonomiset ajojärjestelmät vaativat pitkää ja perusteellista testausta, Pilli-Sihvola korostaa. Esimeriksi Yhdysvaltoja on kuohuttanut itseohjautuvien autojen aiheuttamat kuolemantapaukset.

– Ne vaikuttavat varmasti siihen, kuinka turvallisesti autoja testataan tästä lähtien Yhdysvalloissa. Suomessa testauksia on mielestäni tehty hyvin vastuullisesti alusta saakka.

Autonomisen ammattiliikenteen tulevaisuuteen liittyy vielä lukuisia kysymysmerkkejä.

– Kuinka autonomisuus tulee vaikuttamaan vakuutuksiin ja lainsäädäntöön? Jos jotain esimerkiksi menee pieleen ajon aikana, onko vastuussa kuljettaja, tietokoneen valmistaja vai siinä käytetyn ohjelmiston valmistaja? kysyy Juha Ollas.

– Tuleeko vielä autoja, jotka pystyvät ajamaan täysin autonomisesti missä vain ja minkälaisessa säässä tahansa? Sitä ei voi vielä kukaan sanoa, tiivistää Pilli-Sihvola.

Lue lisää
Avoimuus on avain vastuulliseen sijoittamiseen

Avoimuus on avain vastuulliseen sijoittamiseen

Vastuullinen sijoittaminen on yleistynyt viime vuosina rytinällä. Vahvimmat kirittäjät ovat ilmastonmuutos ja kuluttajien vaatimukset.

Petteri Orpo: ”Osakesäästötilien hyödyt korvaavat verotulojen menetykset”

Petteri Orpo: ”Osakesäästötilien hyödyt korvaavat verotulojen menetykset”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo arvioi, että osakesäästötilien vaikutukset kansantalouteen korvaavat moninkertaisesti valtion menettämät verotulot.

Arktinen alue kuumenee - Suomi on matkalla seudun solmukohdaksi

Arktinen alue kuumenee - Suomi on matkalla seudun solmukohdaksi

Maailman vauraimpien valtioiden kiinnostus maapallon pohjoisinta kolkkaa kohtaan kiihtyy. Kehitys on yksi kaikkien aikojen mahdollisuuksista Suomelle. Mutta onko arktisen alueen herkän luonnon ja...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa