Alustatalous on paljon enemmän kuin Uber tai Airbnb

Digitaalisten alustojen voima on valtava, kuten Airbnb:n, Uberin ja Alibaban tapaiset yhtiöt ovat osoittaneet. Tällaiset palvelut ovat kuitenkin vasta alkua. Pidemmälle viety alustatalous muuttaa liiketoimintaa syvällisemmin, sekä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Megatrendit
21.8.2018

Mikä on maailman suurin majoitusketju? Vastaus on Airbnb, vaikka yhtiö ei omista yhtään hotellia. Entä suurin taksiyhtiö? Uber, joka ei omista juurikaan autoja. Entäpä suurin kauppa? Kiinalainen Alibaba, joka ei varsinaisesti itse myy tuotteita.

Sama ilmiö laajenee alalle toisensa jälkeen, ja se näkyy myös paikallisemmalla tasolla. Suomessa suurin ravintolaruoan myyjä on ilmeisesti Wolt, vaikka sillä ei ole yhtään omaa ravintolaa. Kaikkien edellä mainittujen yritysten päätuote on digitaalinen alusta, joka yhdistää palveluntarjoajia, tuottajia ja asiakkaita. Alustataloudesta onkin tullut merkittävä globaali ilmiö, jonka vaikutus kasvaa kaikkialla.

– Yhdysvalloissa jo ainakin neljäsosa ihmisistä on jollain tavoin osallistunut digitaaliseen alustatalouteen ja ansainnut rahaa tällä tavalla, kertoo erikoistutkija Seppo Poutanen Turun yliopistosta. Hän johtaa yhtä osahanketta SWiPE-tutkimusprojektissa, jossa selvitetään alustatalouden vaikutuksia työelämään ja yrittäjyyteen.

Poutasen mukaan alustatalouden rooli ei ole muualla maailmassa vielä yhtä merkittävä kuin Yhdysvalloissa, mutta sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Mutta mitä alustatalous oikeastaan on?

”Uber ei mielestäni ole alustataloutta”

– Jos vähän dramatisoin, minulle henkilökohtaisesti Uber ei ole alusta vaan enemmänkin yhden asian verkkokauppa, sanoo Timo Seppälä. Hän on ETLA:n johtava tutkija ja Aalto yliopiston työelämäprofessori. Seppälä tutkii myös alustataloutta ja sen eri ilmiöitä.

Seppälä perustelee näkemystä sillä, että Uberin alustalla langat ovat tiukasti yhtiön omissa käsissä. Uber tarjoaa vain itse määrittelemiään kyytipalveluja ja ruoan kuljetuspalveluita, joten alusta on todellisuudessa hyvin rajoittunut. Samaa voidaan sanoa monista muistakin tunnetuista digitaalisista alustoista.

Amazonin verkkokaupassa päästään jo lähemmäs todellista alustataloutta, kertoo Seppälä. Alusta on avoimempi, ja yritykset voivat tuoda myyntiin itse haluamiaan tuotteita Amazonin omien tuotteiden rinnalle.

– Amazonin ja Alibaban tapaiset toimijat ovat luopuneet asiakasmonopolista. On asiakkaan vallassa millaisen tuotteen hän haluaa ostaa ja keneltä, Seppälä toteaa.

Nämäkin alustat ovat kuitenkin pohjimmiltaan digitaalisia versioita perinteisistä toreista ja markkinapaikoista. Edistynyt alustatalous menee paljon pidemmälle.

Pitkälle viety alustatalous muuttaa liiketoimintaa

Seppälä täsmentää, että monet kehittyneet alustat ovat saaneet alkunsa sen oivaltamisesta, että yritys ei itse pysty tarjoamaan asiakkailleen kaikkea heidän haluamaansa.

– Silloin joudutaan miettimään, onko parempi avata omaa liiketoimintaa kolmansille osapuolille, jotka pystyvät kehittämään uudenlaisia tuote- ja palveluinnovaatioita, sanoo Seppälä.

Hyvä esimerkki tällaisesta "innovaatioalustasta" on Applen mobiililaitteiden ekosysteemi.

– Ennen kuin Apple avasi alustansa, yhtiöllä oli joitain tuhansia toimittajia. Nyt yli 300 000 tahoa kehittää tuotteita ja palveluita Applen laitteille. Samalla on syntynyt kymmenien miljardien arvoinen uusi markkina, Seppälä kertoo.

Tämä ei onnistu pelkän digitaalisen alustan avulla. Apple tarjoaa sovelluskehittäjille myös ilmaisia työkaluja ja esimerkiksi valmiita api-rajapintoja, jotka helpottavat sovellusten kehittämistä. Seppälän mukaan tällaisia apuvälineitä kutsutaan "rajaresursseiksi", ja ne ovat merkittävä osa modernia alustataloutta.

Kolmas modernin alustatalouden keskeinen osa on data, kertoo Seppälä. Kuvaava esimerkki datan voimasta on Facebook, joka myy käyttäjien toimista kerättyä dataa mainostajille. Ne taas hyödyntävät sitä esimerkiksi mainosten kohdentamiseen.

– Datasta on tullut aito tuotantohyödyke, mitä se ei ole aiemmin juuri ollut, hän tiivistää.

Seppälä kannustaa suomalaisia yrityksiä miettimään, miten ne pystyisivät paremmin hyödyntämään modernin alustatalouden keinoja. Ekosysteemiajatteluhan osataan jo hyvin. Esimerkiksi suomalaisissa metsäteollisuusyhtiöissä usein noin 70:tä prosenttia toiminnasta pyöritetään alihankkijoiden avulla. Mutta näin ei ole informaation ja datan kohdalla.

– Haluan herätellä suomalaista yrityskenttää. Voitaisiinko omasta liiketoiminnasta jakaa enemmän dataa yhteistyökumppaneille? Voitaisiinko näin houkutella uusia toimijoita, jotka ovat valmiita omalla riskillä kehittämään uusia palveluja ja tuotteita asiakkaille? Seppälä kysyy.

Alustatalouden muutokset ovat vasta alussa

– Suomessa vasta muutama prosentti työvoimasta on tehnyt suoranaisesti töitä digitaalisilla alustoilla, kertoo Turun yliopiston Seppo Poutanen.

Alustatalouden merkitys kuitenkin kasvaa koko ajan. Poutanen kertoo, että EU:ssa keskimäärin noin kymmenen prosenttia työntekijöistä on tehnyt joskus jonkinlaista työtä digitaalisilla alustoilla.

Miten alustatalouden yleistyminen sitten vaikuttaa työmarkkinoihin? Poutasen mukaan se riippuu ennen kaikkea työn luonteesta.

Heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka tekevät matalan ammattitaidon työtä, tapahtuipa se verkossa (esimerkiksi kuvantunnistuksen tapaiset yksinkertaiset tehtävät) tai verkon ulkopuolella (vaikkapa Uber-kuljettajat). Kilpailu on kovaa – verkkotyössä jopa globaalia – ja tulot jäävät usein pienemmiksi kuin palkkatyössä.

Tilanne voi kuitenkin olla päinvastainen korkean ammattitaidon työssä – varsinkin, jos se tehdään verkossa. Poutanen kertoo, että esimerkiksi moni suomalainen kielenkääntäjä tarjoaa palvelujaan Upwork-alustalla. Sen kautta he voivat tarjota palvelujaan maailmanlaajuisesti, ja palkkiot ovat parhaimmillaan parempia kuin Suomessa.

Alustatalouden vaikutukset ovat kaksijakoisia myös yrityksissä. Digitaaliset alustat avaavat esimerkiksi uudenlaisia tehokkaita myyntikanavia. Timo Seppälä nostaa esimerkiksi ruokatuotteiden valmistajat. Suomessa ruokakaupat saavat itselleen noin puolet ruoan loppuhinnasta. Amazonin alustalla välityspalkkio on noin 30 prosentin luokassa.

– Amazonin mallissa valmistaja joutuisi tietenkin hoitamaan itse monia kaupan tehtäviä. Mutta itselle jäävä osuus hinnasta on niin paljon suurempi, että se laittaa jokaisen toimijan miettimään, kannattaisiko joitain näitä tehtäviä ottaa itselle, hän toteaa.

Alustatalouden varjopuoliin kuuluu esimerkiksi vallan keskittyminen muutamille suurille kansainvälisille toimijoille. Seppälä kannustaakin yrityksiä kehittämään omia paikallisia alustoja suurten kansainvälisten alustojen rinnalle.

– Viestini on, että yrityksissä jokaisen hallituksen jäsenen ja myös toimivan johdon pitäisi ymmärtää, miten alustatalous on kehittynyt reilun kymmenen vuoden aikana, ja miten näitä asioita voisi hyödyntää yrityksen strategiassa ja toiminnassa, kannustaa Seppälä.

Lue lisää
Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

EU:ssa halutaan luoda uusi vastuullisen datatalouden malli, joka perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja avaa mahdollisuuksia myös pienille yrityksille. Mutta pysyykö Eurooppa Kiinan ja USA:n...

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa