Alustatalouden pioneeri on "agentti"

Kun Sangeet Paul Choudary alkoi puhua alustataloudesta kymmenen vuotta sitten, kukaan ei ymmärtänyt häntä. Nyt hän kiertää maailmaa konsultoimassa yrityksiä alustatalouden mahdollisuuksista.

Megatrendit
27.9.2018

Sangeet Paul Choudary haukottelee, hymyilee ja myöntää kärsivänsä hienoisesta aikaeroväsymyksestä. Hän on lentänyt eilen Suomeen Singaporesta, ja seuraava lentoo Amsterdamiin lähtee jo muutaman tunnin kuluttua.

Vaikka Singapore on Choudaryn pysyvämpi tukikohta, hän viettää vuosittain noin kolme kuukautta Yhdysvalloissa ja vähintään yhtä monta Euroopassa.

– Tulen aina sinne, missä asiakkaani ja yhteistyöprojektini ovat, ja tällä hetkellä ne ovat ennen kaikkea Euroopassa, hän toteaa.

Choudary matkustaa ympäri maailmaa, sillä hän on mahdollisesti tämän hetken kysytyin alustatalouden asiantuntija ja menestyneen Platform Revolution -kirjan tekijä. Maailman talousfoorumi on valinnut Choudaryn yhdeksi ”globaaleista nuorista johtajista”, hänen artikkeleita julkaistaan the Economistissa, Wall Street Journalissa ja Forbesissa, ja hän johtaa huippuyliopisto Massachusetts Institute of Technologyn eli MITin alustatalouden strategioihin keskittyvää huippukokousta.

Vielä kymmenen vuotta sitten kaikki oli hyvin toisin. Silloin Intiassa varttunut ja opiskellut Choudary oli vastavalmistunut insinööri, joka työskenteli teknologiajäteille. Ensin Yahoolle ja sitten Intuitille. Hän huomasi ympärillään hiipivän talouden muutoksen ja alkoi selvittää, mistä oli kyse.

– Vähitellen ymmärsin, että tapahtumassa oleva käänne oli paljon perustavanlaatuisempi kuin vain digitalisaatio, josta puhuttiin.

Kieli talouden murrokselle

Aluksi kukaan ei ymmärtänyt, mistä Choudary puhui. Ei myöskään hänen senhetkinen työnantajansa. Niinpä Choudary irtisanoutui ja päätti tutkia ilmiötä itsenäisesti.

Toisaalta hänen varhaista työtään myös helpotti se, ettei kukaan tiennyt, mikä alustatalous oli. Kun painolastina ei ollut akateemista perinnettä tai olemassaolevaa tutkimusta, Choudary pystyi luomaan ilmiölle omat käsitteensä ja kielensä.

– Aloin kuvata muutosta sanoilla ”putkitaloudesta alustatalouteen”.

Choudary aloitti myös alustataloutta käsittelevän blogin, jonka suosio kasvoi räjähdysmaisesti. Pian huippuyliopistojen professorit ja suuret yritykset alkoivat ottaa yhteyttä.

– Ja lopulta myös entinen työnantajani soitti minulle!

Yksinkertaisimmillaan Choudaryn kuvaama murros tarkoittaa sitä, että talouden putkimallissa liiketoiminnan virrat kulkivat yksisuuntaisesti kuluttajien ja yritysten välillä. Alustatalous sen sijaan luo alustan tai infastruktuurin, joka mahdollistaa monisyisen vuorovaikutuksen tuottajien ja kuluttajien välillä. Mitä enemmän eri toimijoita ja vuorovaikutusta alustalla on, sitä enemmän syntyy myös arvoa.

Choudary konsultoi alustataloutta harkitsevia yrityksiä ja auttaa heitä ymmärtämään, miksi ja miten alustan rakentamiseen kannattaisi sijoittaa. Hän kertoo, että lähes kaikki perinteiset, alustatalouteen siirtyvät yritykset kamppailevat samojen haasteiden kanssa.

– Alustatalous vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, mikä vaatii hyvin erilaista ajattelutapaa kuin oman tuotteen työntäminen ulos maailmaan. Myös se, mitä hallitset yrityksenä, muuttuu. Google ei esimerkiksi omista mitään tiettyjä laitteita, vaan niissä liikkuvaa dataa.

Datasta on jo pitkään puhuttu ”uutena öljynä”. Choudaryn mukaan monelle on kuitenkin yhä epäselvää, mitä se tarkoittaa.

– Ei riitä, että yritys tutkii keräämiään tietokantoja ja miettii, kuinka tehdä niillä rahaa. Tärkeää on keksiä, kuinka luoda dataa, jonka pohjalle myös muut toimijat voivat rakentaa arvoa, ja jota käyttäjät tuottavat jatkuvasti lisää.

Sangeet Paul Choudary kiertää ympäri maailmaa puhumassa alustatalouden mahdollisuuksista – ja taistelee alustojen negatiivisia vaikutuksia vastaan.

Murros marssii kaikille aloille

Choudaryn irtisanonoutumista seuraavan vuosikymmenen aikana alustalous on ottanut huimia kehitysaskeleita. Ensimmäiset suuret alustat, kuten Flickr ja Facebook, loivat jättimäisiä käyttäjien yhteisöjä, joiden myötä alettiin puhua isosta datasta ja sen hyödyntämisestä. Jos vielä seitsemän vuotta sitten maailman suurimmat yritykset olivat öljy- ja energiayhtiöitä, nyt kärkisijoilla ovat alustaloutta toteuttavat Apple, Facebook, Amazon, Microsoft, Google ja Alibaba.

Tällä hetkellä alustat marssivat yhä uusille aloille. Muun muassa laivankuljetusalalalla tapahtuu paljon, Choudary mainitsee.

– Esimerkiksi tanskalainen Maersk Line -yhtiö on rakentanut alustan, jolla kaikki laivakuljetukseen liittyvät tapahtumat muutetaan digitaaliseksi kokonaisuudeksi.

Myös pankit ja rahoituspalvelut sekä terveys- ja hyvinvointiala ovat siirtymässä alustatalouden kynnyksen yli. Choudary uskoo, että seuraavaksi vuorossa on raskasteollisuus.

– Erityisen mielenkiintoista on se, miten maat, kuten Intia ja Singapore, ovat alkaneet luoda omia alustastretegioitaan, hän lisää.

Monta tapaa olla mukana

Suomi on korkeasta teknologian osaamisestaan huolimatta jäänyt jälkeen alustatalouden kovimmasta kehityskiidossa. Choudaryn mukaan kaltaistemme pienten maiden kannattaisi miettiä tarkasti sitä, millaisella alueella on järkevää toimia.

– Toimiva alustatalous tarvitsee ympärilleen isot markkinat. Suomen markkinat ovat pienet, mutta esimerkiksi EU muodostaa jo huomattavan suuren kokonaisuuden, hän kuvailee.

Suomalaisten yritysten on turha kilpailla Alibaban kaltaisten jättiläisten kanssa, mutta mahdollisuuksia kannattaa etsiä jo olemassaolevista vahvuuksista. Miltä näyttäisi esimerkiksi toimiva alustatalous metsäteollisuudessa, Choudary pohtii.

– Toisaalta nyt, kun Alibaba on tulossa myös Suomeen, on tärkeää miettiä, kuinka suomalaiset yritykset voivat tehdä yhteistyötä sen kanssa. Alustataloudessa voi olla mukana monella tavalla, hän korostaa.

Myös taiteilijat tarvitsevat alustoja

Choudary on luonut itselleen uran alustataloudesta ja uskoo sen voimaan. Hän ei kuitenkaan ujostele nostaa esiin mullistukseen liittyviä ongelmia.

Esimerkiksi eturistiriitoja voi tapahtua helposti, kun alustatalousjätit, kuten Amazon, analysoivat sitä käyttävien yritysten tietoja, että samaan aikaan kilpailevat niitä vastaan. Alustat voivat myös muuttaa sääntöjään omaksi edukseen helposti ja usein ilman tilivelvollisuutta.

– Alustat tekevät helposti kaikesta ympärillään hyödykkeitä. Minun näkemykseni on, että alustatalous toimii parhaiten, kun alustaan liittyvät toimijat ovat toisiaan täydentäviä, eivät kilpailijoita.

Choudary näkee itsensä eräänlaisena kaksoisagenttina. Yrityskonsultoinnin lisäksi hän toimii aktiivisesti ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa alustatalouden negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi. Choudary kertoo innoissaan uudesta projektista, jossa hän yhdessä YKn Maailman henkisen omaisuuden- eritysjärjestön kanssa etsii keinoja edistää taiteilijoiden oikeuksia alustalouden aikakaudella.

– Eniten pidän siitä, kun onnistun ratkaisemaan jonkin ongelman niin, että siitä on hyötyä mahdollisimman monelle.

Lue lisää
Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Ennennäkemätöntä menestystä Suomen koripallomaajoukkueen kanssa saavuttanut valmentaja Henrik Dettmann pitää tärkeänä, että jokainen tiimin jäsen osaa käydä keskustelua itsensä kanssa – myös...

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Intohimo lisää työn imua mutta saattaa myös uuvuttaa alleen. Kun teknologia hämärtää entisestään työn ja vapaa-ajan rajoja, kaipaako kutsumustyö uudelleen määrittelyä?

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Kuinka Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiista vaikuttaa koko maailmaan? Pahimmillaan koko maailmantalous saattaa supistua sadoilla miljardeilla dollareilla jo lyhyellä aikavälillä.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa