Kiinan kaupungeissa puretaan jo kovaa vauhtia koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi tehtyjä rajoituksia. Koulut aukeavat uudelleen, julkisissa liikennevälineissä on ihmisiä ja jopa katukauppiaat ovat löytäneet entiset myyntipaikkansa.

Vaikka nämä ovatkin jo pieniä positiivisia indikaatioita, ollaan vielä kaukana tilanteesta, jossa voidaan sanoa talouden palautuneen läheskään normaalille tasolleen.

– Kiinan talouden tulevaisuuden näkymät ovat edelleen haasteelliset, vaikka toivonpilkahduksia on, Scotiabankin Aasian pääanalyytikko Tuuli McCully analysoi Singaporessa.

– Ensimmäisellä vuosineljänneksellä nähtiin huomattava taloudellisen aktiviteetin pudotus, mutta odotan Kiinan bruttokansantuotteen palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle loppuvuoden sekä ensi vuoden aikana. Tässä auttavat valtion ja rahapolitiikasta vastaavien viranomaisten huomattavat finanssipoliittiset elvytystoimet.

McCullyn mukaan ensimmäinen vuosineljännes oli Kiinalle erittäin haastava, mutta jo toisen vuosineljänneksen pitäisi tuoda helpotusta talouteen. Kiina oli ensimmäinen koronaviruskriisistä kärsinyt maa, mutta se tulee myös palautumaan poikkeustilanteesta ensimmäisenä.

– Kiinan bruttokansantuote romahti 6,8 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen. Muu taloudellisesta aktiviteeteista kerätty data osoittaa, että tuotanto Kiinassa on palautumassa, mikä vetää mukanaan vähittäiskauppaa. Ennustan Kiinan talouden kasvavan keskimäärin 1,6 prosentin verran vuoden 2020 aikana, mitä seuraa noin 8,5 prosentin kasvu ensi vuonna.

Muut maat seuraavat Kiinaa, mutta viiveellä

McCully arvioi, että muut Aasian talousalueet seuraavat Kiinan talouskasvua pienellä viiveellä. Alueen suurimpana taloutena Kiina vaikuttaa merkittävästi sen ympärillä olevien talouksien kasvun suuntaan.

– Luulen, että muiden maiden taloudet hidastuvat vielä vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon ajan päätyen tekniseen taantumaan, mutta odotan kasvun palaavan vuoden toisella puoliskolla. Tämä kuitenkin riippuu Euroopan ja Pohjois-Amerikan talouksien palautumisesta.

Talouksien suunnanmuutosten osalta McCully kehottaa tarkkailemaan sekä yritysten että kuluttajien luottamusindikaattoreita. Näistä kummankin täytyy palautua ennen kuin vaikutukset reaalitaloudessa alkavat näkyä.

– Tällä hetkellä ennusteissa on paljon epävarmuutta, mutta negatiiviset tekijät näyttävät vaikuttavan voimakkaammin. Viruksen kehittyminen on keskeisessä asemassa. Mikäli viruksen leviämisen estämiseksi luotuja rajoituksia puretaan liian aikaisin, talouskasvussa saatetaan päätyä niin kutsuttuun W-käyrään, jossa talous ensin kasvaa, mutta sukeltaa sitten uudelleen.

Kasvulle on hyvät edellytykset

Rahoitusmarkkinoilla toimiville yrityksille analytiikkaa tarjoavan Gavekalin Aasia-analyytikko Vincent Tsui huomauttaa, että suuressa osassa Aasiaa ollaan jo menossa kohti koronakriisin exit-vaihetta.

– Kotimaisten talouksien häiriöt ovat jo loppumaisillaan, mutta emme vielä ole nähneet tilanteen vaikutusta taseisiin, työttömyyteen ja järjestämättömiin saamisiin. Samoin monet Aasian taloudet nojaavat vahvasti vientiin, joten koronakriisin pitkittyminen länsimaissa lisää näkymien epävarmuutta, Tsui muistuttaa Hongkongissa.

Koska eri Aasian maiden välillä on huomattavia varallisuuseroja, ovat niiden koronavirustilanteesta johtuvien talouden pysähdyksetkin erilaisia. Tsuin mukaan Taiwanissa, Hongkongissa, Etelä-Koreassa ja Japanissa talous pysähtyi vain osittain ja vauriot ovat helpommin korjattavissa. Tosin kyseessä ovat myös Aasian vauraimmat talousalueet, joiden bruttokansantuote henkeä kohden on paikoitellen korkeampi kuin Suomessa.

Toisaalta köyhemmissä maissa kuten Malesiassa, Intiassa ja Indonesiassa lähes koko kotimainen kysyntä pysähtyi, mikä aiheutti huomattavasti suurempia vahinkoja talouteen. Malesia ja Indonesia ovat riippuvaisia raaka-aineiden, kuten öljyn viennistä, joten niiden talouksien toipumista hidastavat edelleen historiallisen alhaiset maailmanmarkkinahinnat. Etelä-Korea, Taiwan ja Thaimaa taas nojaavat enemmän tuotettujen hyödykkeiden vientiin, joten niiden pidemmän aikavälin talouskasvu-uralle pääsemiseksi tarvitaan länsimaiden kulutuskysynnän elpymistä. Se antanee odottaa itseään vuoden toiselle puoliskolle.

Aasia on muuta maailmaa paremmassa asemassa luomaan kasvua kriisin jälkeen.

Tsui on kuitenkin optimistinen Aasian kasvavien talouksien elpymismahdollisuuksiin.

– Verrattuna muihin kehittyviin markkinoihin, kasvupotentiaali Aasiassa on huomattavasti korkeampi. Tästä on kiittäminen kasvanutta tuottavuutta, yritysten vahvoja taseita, korkeita kotimaisia säästämisasteita, suosiollista demografiaa ja tiukkaa talouspolitiikkaa. Näillä mailla on enemmän eväitä suorittaa talouden elvytystoimia tarvittaessa. Verrattaessa jopa muuhun maailmaan, on Aasia paremmassa asemassa luomaan kasvua kriisin jälkeen.

Tsuin mukaan Kiina on jo pääsemässä hyvään vauhtiin tuotannossa ja talouden palautumisessa.

– Katsottaessa esimerkiksi Kiinan kuuden suurimman voimalan hiilenkulutusta voidaan nähdä, että tuotanto on noin kahdeksankymmenen prosentin tasolla verrattuna normaalitilanteeseen. Kiina on ensimmäinen maa, joka on pääsemässä ulos kriisistä, mutta sen haasteena on enemmänkin ulkopuolelta tulevan kysynnän sakkaaminen.