Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen kirjastokonseptin.

Lifestyle
9.11.2018

Lähes 2 miljoonaa lainaajaa, 85 miljoonaa lainausta, 50 miljoonaa fyysistä ja 37 miljoonaa verkkokäyntiä vuodessa.

Suomalaisella kirjastoinstituutiolla näyttäisi menevän varsin hyvin.

Käynti- ja lainaluvut ovat tosin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana laskeneet, mutta edelleen lähes 40 prosenttia suomalaisista käyttää kirjastoja. Maailmanlaajuisesti olemme aktiivisimpien kirjastokäyttäjien joukossa – Euroopassa Suomea edellä on vain Islanti, EU:ssa olemme ykkösiä.

– Se kertoo siitä, että meillä kirjastojen palvelut ovat hyvin tuotettuja ja kirjastoammatti on vahva. Kieli ja koulutus on nähty meillä hyvinvoinnin luojana, ja siihen on panostettu, Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno sanoo.

Ja kun muualla maailmassa trendinä on ollut pikemminkin julkisten kirjastojen lakkauttaminen, Suomessa satsataan nyt paraatipaikalle tulevaan jättimäiseen ja täysin uuteen, näyttävään kirjastorakennukseen: Helsingin keskustakirjaston Oodin on määrä aueta yleisölle joulukuussa. Sen tavoitteena on noin 2,5 miljoonaa vuosikäyntiä.

Samalla Oodi mullistaa suomalaisen kirjaston ja tuo sen kertaheitolla tulevaisuuteen.

Ytimessä pääsy tiedon lähteelle

Elokuvia, työpajatiloja, askartelua, valokuvaus- ja videostudio, rumpukoppi, 3d-tulostimia, saumureita, ompelukoneita…

Oodin palvelutarjonnassa korostuu suunta, johon kirjastot ovat matkalla: niistä on tulossa kulttuurikeskuksia, joissa tehdään paljon muutakin kuin luetaan. Oodissa on kirjaston työntekijöitä noin 54, ja arviolta saman verran tulee olemaan henkilökuntaa myös muissa palveluissa, jotka toteutetaan eri kumppanien kanssa.

Kolmikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee tapahtumatori elokuvateattereineen ja ravintoloineen. Siellä saa hälistä, tapahtua, tavata ja viettää aikaansa kaikille avoimessa kaupunkitilassa vapaasti.

Toisessa kerroksessa puolestaan tehdään asioita ja opitaan: soitetaan, ommellaan, askarrellaan, pidetään työpajoja. Kerroksesta löytyy niin verstaita, studioita, pelihuoneita kuin pieni opetuskeittiökin.

Ylimmästä kerroksesta löytyy perinteisempi kirjasto, ”kirjataivas”. 100 000 kirjaa, lasten maailma sekä 360 asteen näkymä ympäröivään kaupunkitilaan antavat kirjoille niiden arvoisen aseman.

– Kirjataivas on Oodin parhaalla paikalla. Se on kaunis, tilallisesti houkutteleva ja mielenkiintoinen paikka, Oodin johtajan Anna-Maria Soininvaaran sanoo.

Oodissa ei siis suinkaan ole unohdettu kirjoja, mutta kun kirjastot alkavat täyttyä muusta toiminnasta, onko kirjasto tulevaisuudessa enää kirjasto ja miten tämä kehitys vaikuttaa esimerkiksi lukutaitoon?

Maarno ei ole asiasta huolissaan – päinvastoin hän näkee kehityksen hyvänä.

– On aivan mahtavaa, että Suomessa tehdään näin suuri satsaus kirjastoon ja samalla tuodaan uutta ajattelua ja tekemistä kirjastoon, Maarno sanoo.

Kirjastojenkin on uudistuttava ja löydettävä oma paikkansa ihmisten arjessa myös tulevaisuudessa. Tarjottava siis sitä, mitä ihmiset kaipaavat.

– Kirjastojen peruspalvelua kirjojen välittäjänä pitää vaalia. Mutta samalla ne voivat välittää myös muuta kulttuuria ja toimia esimerkiksi kestävän kiertotalouden hyväksi, Maarno sanoo.

Soininvaaran mukaan monipuolisessa palvelutarjonnassa on yhtälailla kyse kirjaston perusidean toteuttamisesta: kansan sivistämisestä, tasa-arvoisesta pääsystä tiedon, oppimisen ja kulttuurin lähteelle sekä mahdollisuudesta tasoittaa esimerkiksi digitalisaatioon liittyvää eriarvoistumista.

– Kaikki nämä palvelut ja toiminnot ovat maksuttomia. Laajennamme erilaisiin tapoihin oppia ja tehdä asioita kirjastoissa. Suomessa on tähän paljon osaamista, mutta meillä ei ole ollut fasiliteettejä näyttää sitä, Soininvaara sanoo.

oodi, kirjasto, helsinki

Keskuskirjasto Oodista tulee kulttuurikeskus.

Demokratian elävä monumentti

Oodi nousee Helsingissä keskeiselle paikalle. Ympärillä ovat Finlandia-talo, Musiikkitalo, Eduskunta, Kiasma, Rautatieasema – suomalaisen kulttuurin monumentit ja oman aikakautensa arkkitehtoniset ilmentymät.

Puulla verhoiltu ja valtavavilla lasiseinillä varustettu keskustakirjasto tuo tähän oman, poikkeavan lisänsä ja kertoo jotain myös meidän aikakaudestamme: avoimuuden ja yhdessä tekemisen tarpeesta.

Samalla kirjasto nostetaan instituutiona monumentiksi näkyvällä paikalla. Se haastaa olemuksellaan myös päättäjät: Oodin kolmannen kerroksen kirjataivas kansalaisparvekkeineen on samalla tasolla kuin eduskunta – täysin tarkoituksella.

– Kansalaiset ovat siellä samalla tasolla kuin kansanedustajat. Tämä on demokratian ja jakamisen talo, jossa tehdään oikeasti jotain sellaista, jota kaikki voivat saavuttaa. Kirjasto tuodaan keskelle kylää. Se on tavoitettavissa ja näkyvissä. Oodi tuo koko kirjastoinstituution paljon näkyvämmäksi, arkkitehti Juho Grönholm Oodin suunnittelusta vastaavasta ALA Arkkitehdeistä kertoo.

Arkkitehtuurissa on panostettu houkuttelevuuteen ja kutsuvuuteen. Puuverhoilulla on tuotu rakennukseen lämpöä ja väriä, isolla, pitkälle kansalaistorille ulottuvalla lipalla taas on otettu ulkotila osaksi kirjastoa. Ensimmäisen kerroksen lasiseinät avaavat näkymän molempiin suuntiin ja kutsuvat sisään.

Oodin arkkitehtuurilla on haluttu korostaa kirjastojen uudenlaisia toimintamuotoja, jotka omilla tavoillaan lisäävät yhteisöllisyyttä ja demokratiaa.

Vaikka Oodi uudistaa ja ravistelee perinteistä pölyntuntuista kirjastoimagoa, sen hurmassa on kuitenkin muistettava, että suurin osa kirjastoista toimii edelleen hyvin perinteisesti.

Olemassa olevien kirjastorakennuksien tilat eivät välttämättä jousta kaikkeen, ja rahoituksessakin on Rauha Maarnon mukaan parantamisen varaa.

Monissa kirjastoissa aineistomäärärahoja on leikattu viime vuosina. Keskimäärin kirjastot vievät kuntien budjeteista noin prosentin.

Maarno huomauttaa, että kuntien kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota kirjastojen hyötyvaikutuksiin niin oppimisessa, tasa-arvoisuudessa kuin yhteisöllisyydessäkin – siis asioihin, joihin suomalaisen kirjastoinstituution menestys pohjautuu.

– Kirjastot edistävät sosiaalista hyvinvointia. Harvassa paikassa on enää sisätiloja, joissa voi olla ostamatta mitään, Maarno sanoo.

Soininvaaran mukaan kirjastojen yksi tulevaisuuden tehtävä on myös lisätä yhteiskunnallista aktiviteettiä ja vuoropuhelua.

– Kirjastot voivat herätellä dialogia, jonka avulla opimme ymmärtämään toisiamme paremmin.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa