Tehtävä ei ole ihan pieni, eikä missään määrin helppo.

Lokakuussa työnsä Tanssin talon johtajana aloittanut Matti Numminen on ottanut vastaan varsin haastavan työn: Vuonna 2021 Helsingin Ruoholahteen Kaapelitehtaan yhteyteen avautuva Tanssin talo tavoittelee 150 000 katsojaa vuodessa ja yli 50 prosentin omarahoitusosuutta – molemmat ovat esittävän taiteen ja erityisesti tanssin kentällä huimia lukuja.

Vertailun vuoksi, vuonna 2017 tanssiesityksiä kävi koko Suomessa katsomassa yhteensä 450 000 henkeä, ja monelle julkista tukea saavalle esitystaiteen toimijalle jo 30 prosentin omarahoitusosuus tekee tiukkaa.

Numminen istuu Kaapelitehtaan Turbiinisalin aulassa, Tanssin talon tulevan bistron kohdalla ja hymyilee.

Hän ei ole ensimmäistä kertaa vastaamassa Tanssin talon haasteita koskeviin kysymyksiin.

– Kyseessä on iso ja haastava, mutta myös ainutlaatuinen hanke. Olemme luomassa täysin uutta organisaatiota, suomalaisella esittävän taiteen kentällä uudenlaista toimintamallia ja lisäksi vielä rakentamassa kokonaan uutta taloa. Tässä on aika monta johdettavaa toimintoa meneillään, Numminen sanoo.

Hän uskoo, että tanssitaiteelle on olemassa iso yleisöpotentiaali, ja se alkaa näkyä esityksissä.

– Olen kiertänyt syksyn aikana noin 40 tanssiesitystä Suomessa ja maailmalla. Monet niistä ovat olleet täynnä.

Pinnan alla siis kuplii lupaavasti, ja tähän potentiaaliin ja tarpeeseen myös Tanssin talo aikoo vastata. Nouseeko tanssi vihdoin marginaalisesta esitystaiteesta suurten yleisöjen taiteeksi?

Kansainvälisiä, korkeatasoisia tanssiryhmiä

Tanssin talo on ollut erityisesti suomalaisen nykytanssikentän tähtäimessä jo vuosikymmeniä, sillä tanssille sopivien tilojen puute on ollut yksi merkittävä ongelma suomalaisella tanssin kentällä.

Projekti nytkähti kunnolla liikkeelle vuonna 2014, jolloin hanketta lobannut yhdistys sai Jane ja Aatos Erkon säätiöltä historiallisen suuren 15 miljoonan euron avustuksen talon rakentamiseen.

Summa oli niin merkittävä, että se pisti vipinää myös Helsingin kaupungin ja valtion päätöksentekoon.

Tanssin talo rakennetaan Kaapelitehtaan viereen tulevaan uuteen rakennukseen sekä osittain Kaapelitehtaan vanhoihin tiloihin, jotka kunnostetaan. Arkkitehtitoimistoina ovat palkitut JKMM Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Talli.

Ja sinne pitäisi kolmen vuoden päästä saada se 150 000 vuosittaista katsojaa.

Todettakoon vielä kerran: luku on suuri. Mutta Numminen vaikuttaa luottavaiselta.

– Me luomme keinoja, joilla voimme tavoittaa tanssille entistä suurempaa yleisöpohjaa ja teemme tanssin näkyväksi. Tanssitaide ansaitsee arvoisensa kohtelun, Numminen sanoo.

Uutta yleisöä lähdetään tavoittelemaan kokonaisvaltaisuudella, muun muassa elämyksellisyydellä sekä katsojan huomioimisella ja mukaan ottamisella uusin tavoin.

Uuteen taloon tulee kaksi esityssalia, joista isompi, 700 katsojan sali on se, mikä erottaa suuruudellaan talon jo olemassa olevista tanssin näyttämöistä.

– Tällä hetkellä kaikille tanssilajeille ei ole näin suurta näyttämöä, eikä myöskään sen suuruista ajattelua, Numminen sanoo.

Iso sali mahdollistaa sen, että Suomeen voidaan tuoda ensimmäistä kertaa säännöllisesti kansainvälisiä, korkeatasoisia tanssiryhmiä – sellaisia, joita on tähän asti nähty Suomessa pääosin yhden esityksen verran Helsingin juhlaviikoilla ja kesäisin viikon ajan Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla.

Tanssin talon vuosisuunnitelmissa kansainvälisiä vierailuja on noin 10 vuodessa, eli suunnilleen kerran kuukaudessa.

– Kansainväliset esitykset asettavat tietynlaisen referenssipisteen siitä, mitä maailmalla tehdään ja mikä on kansainvälisesti kiinnostavaa.

Hyvä rahoituspohja kumuloi omarahoitusta

Oma lukunsa on Tanssin talon ja koko esittävän taiteen kentän rahoitus. Numminen on puhunut esittävän taiteen rahoituksen uudistamisen puolesta jo aiemmin ollessaan Riihimäen Teatterin toimitusjohtajana.

Hän muistuttaa, että esittävän taiteen muotona tanssi mielletään edelleen uudeksi taidemuodoksi ja se on alirahoitetussa tilassa.

Eikä Numminen liioittele alirahoituksen suhteen – ainakin jos katsoo tilastoja. Niiden mukaan valtion kaikesta taiteelle myöntämästä tuesta vain noin 2 prosenttia tulee tanssitaiteelle, ja esimerkiksi Kansallisteatteri saa valtion tukea noin kaksinkertaisen määrän verrattuna koko tanssinkentän valtion tukiin.

Haastattelu tehtiin ulkona kera termarikahvin.

Teatterit ja orkesterit ovat huomattavasti paremmin rahoitettuja instituutioita. Ja instituutioiden, myös tulevan Tanssin talon, kohdalla Numminen on erityisen innokas puhumaan rahoituksen uudistamisesta.

Hänen mielestään erityisesti isompien toimijoiden ja instituutioiden pitäisi käyttää saamaansa tukea voimakkaammin koko kentän hyödyksi.

Esimerkiksi kaupunginteatterien pitäisi Nummisen mukaan olla keskuksia, jotka edistävät taiteen kenttää koko maakunnan alueella.

– Eikä niin, että ne hilloavat rahaa vain itselleen.

Tanssin talon ajatuksena on olla resurssi, josta hyötyy koko suomalainen tanssin kenttä. Taloon ei tule omaa tanssiryhmää, vaan ohjelmisto perustuu vierailuille ja yhteistuotannoille.

Uutta on myös rahoituspohjan jakaminen useampaan osaan. Kun perinteisesti valtionosuusteatterien rahoitus jakautuu niin, että kolmannes tulee valtiolta, kolmannes kunnilta ja viimeinen kolmannes omarahoituksena, Tanssin talolla talousajattelussa korostuu omarahoituksen, yritysyhteistyön ja yksityisten säätiöiden ja mesenaattien osuus. Näissä ollaan esittävän taiteen alalla vielä lapsen kengissä.

– Jotta toiminta on kestävällä pohjalla, se ei voi olla vain yhteiskunnallisen rahoituksen varassa, Numminen sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että julkisen rahoituksen on oltava hyvällä tasolla, jotta omarahoitusosuuksiakin voidaan kasvattaa.

– Jotta omarahoitusosuus voi olla hyvä, myös pohjarahoituksen on oltava hyvällä tasolla. Se kumuloi omarahoitusosuutta.

Numminen on opiskellut Helsingin yliopistossa teatteritiedettä ja johtamista.

Tanssitaidetta laajalla spektrillä

Olemme siirtyneet Turbiinisalin aulasta ulos Kaapelitehtaan päätyyn, johon Tanssin taloa aletaan vuonna 2019 rakentaa.

Nummisella on edessään kieltämättä aika suuri kakku, mutta vaikuttaa, että hän aikoo nauttia sen suunnitelmallisesti pala palalta hyvällä ruokahalulla. Uudella toimijalla kaikki mahdollisuudet ovat auki.

Hymy ei ole hyytynyt ja Nummisella on selvä visio siitä, millainen instituutio tässä paikalla kolmen vuoden kuluttua seisoo.

– Tanssin talo tulee olemaan itsessään niin mielenkiintoinen paikka, että sinne tullaan jo pelkästään sen takia. Ohjelma on korkeatasoista – sellaista, että ei tarvitse pelätä pettyvänsä, Numminen sanoo.

– Tämä tulee olemaan kaiken tanssin talo, jossa katsojat pääsevät näkemään tanssia mahdollisimman laajalla spektrillä.

​

Matti Numminen

On ollut vuodesta 2015 Riihimäen Teatterin toimitusjohtaja. Hän aloittaa 1. joulukuuta 2018 Tanssin talon toimitusjohtajana. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa teatteritiedettä ja johtamista.