Mieli vei mennessään

Perinteiset tavat tehdä työtä eivät aina sovi aivoille, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi. Aivotutkija muistuttaa, että vaikka aivojen suorituskykyä voi parantaa, luova ajattelu vaatii riittävästi lepoa.

Lifestyle
23.12.2017

Aivotutkija Katri Saarikiven mielestä nykyisillä organisaatioilla on ongelma. Monessa työpaikassa haaskataan ihmisten aivoja teettämällä heillä työtä, jonka voisi automatisoida.

– Sellainen estää luovaa ajattelua! Ihmiset voisivat keskittyä työnteossa asioihin, joissa oikeasti tarvitaan aivotyötä. Läheskään kaikki työpaikat eivät tue ihmisten ajattelua tarpeeksi. Voi olla, että perinteinen tapa tehdä ja teettää työtä on aikansa elänyt. Aiheesta tarvitaan kuitenkin enemmän tutkimusta, hän kertoo.

Aivotutkijan mielestä monessa organisaatiossa arvostetaan liiaksi ahkeraa, nopeasti ja tehokkaasti työnsä suorittavaa työntekijää.

Saarikivi itse viihtyy työssä, jossa hän voi päättää itse, milloin ja missä on tehokkaimmillaan.

– Aivojen ja aivotyön kannalta esimerkiksi lepoa pitäisi arvostaa enemmän. Kenenkään aivot eivät voi toimia tuottavasti kahdeksaa tuntia putkeen. Lisäksi univaje heikentää ajattelua merkittävästi.

Saarikivi on itse alkanut ottaa päiväunia kesken työpäivän ilman tunnontuskia. Hän painottaa, että joskus aivoille on parempi mennä nukkumaan kuin yrittää työskennellä väkisin.

– Otan vartin tai 20 minuutin mittaiset päiväunet tarvittaessa, mutta erään tutkimuksen mukaan jo lyhyillä, kuuden minuutin päiväunilla on positiivisia vaikutuksia. Ongelma on siinä, että tämä tapa ei välttämättä toimi nykyisenkaltaisessa työkulttuurissa. Vaarana on, että työpaikalle rakennetaan päiväunihuone, mutta kukaan työntekijöistä ei uskalla käyttää sitä.

Levon lisäksi aivojen suorituskykyä voi pyrkiä parantamaan muun muassa ravinnolla.

– Aivot tarvitsevat energiaa toimiakseen, ja jokainen joskus nälkäisenä työtä tehnyt tietää, että nälkäisenä on mahdotonta ajatella luovasti.

Myös rauhoittumiselle on paikkansa, ja Saarikivi huomauttaakin, että se on tavallaan myös luovan työn edellytys.

– Valitettavasti sellainen, että vain istuu hetken työpaikalla ja antaa silmien harittaa, ei sovi nykyiseen mielikuvaan hyvästä ja tuottavasta työntekijästä. Meidän täytyisi muistaa, että ihminen ei ole eikä voikaan olla yhtä tehokas kuin kone.

Ei ikinä tutkijaksi

Saarikivestä ei kuitenkaan pitänyt tulla aivotutkijaa. Opintojen alkuaikoina hän vannoi, ettei alkaisi missään tapauksessa tutkijaksi, varsinkaan neurotieteiden parissa. Toisin kävi.

– Ajattelin, että neurotiede voisi olla helppo ala saada gradu tehtyä. Kävi ilmi, että olin totaalisen väärässä, eikä se ollut lainkaan helppoa, Saarikivi nauraa.

Haastava tutkimusaihe sai Saarikiven silti kiinnostumaan aivotutkimuksesta.

– Pääsin tutkimaan psykologian opintoja käytännönläheisemmin sitä, miten mieli toimii.

Saarikiven mukaan aivotutkimuksesta on tullut entistä kiehtovampaa, kun tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä. Saarikivi ei ole kiinnostuksenkohteineen suinkaan yksin, sillä aivotutkimus kiinnosta myös suurta yleisöä. Hän uskoo, että kiinnostus saattaa johtua osin siitä, että työelämässä korostetaan yhä enemmän ihmiskeskeisyyttä.

– Ihmiskeskeisyys on tavallaan myös digitalisaation ansiota. Koneet alkavat olla melko hyviä, joten ihmiset voivat alkaa keskittyä työnteossa sellaisiin asioihin, joissa todella tarvitaan aivoja. Toisaalta aivotutkimus kiinnostaa ihmisiä myös siksi, että meitä kiehtoo usein kaikki, mikä selittää omaa toimintaa ja käyttäytymistä.

Oppiminen on terapiaa aivoille

Saarikivi huomauttaa, että aivotutkimuksen avulla voi yrittää selvittää, miten oman mielen toimintaa voi tehostaa. Mutta voiko omien aivojensa suorituskykyä edes parantaa sen lisäksi, että ottaa Saarikiven tavoin nokoset silloin, kun siltä tuntuu ja syö ja liikkuu sopivasti? Vastaus on tavallaan yksinkertainen.

– Kaikki mitä ihminen tekee, vaikuttaa aivoihin. Esimerkiksi oppiminen ja jonkin asian ahkera treenaaminen muokkaavat aivojen rakennetta ja toimintaa. Mitä enemmän teemme jotain tiettyä asiaa, sitä enemmän aivot muokkautuvat sitä asiaa kohti. Sama pätee myös siihen, että tekee montaa asiaa yhtä aikaa: multitaskaajastakin saattaa tulla erittäin joustava, vaikka samaan aikaan keskittymiskyky kärsii.

Parasta terapiaa aivoille on Saarikiven mukaan kuitenkin riittävän haastava uuden oppiminen.

– Tutkimusten mukaan sellaiset ihmiset, joilla on enemmän opintovuosia takana, saavat kiusakseen keskimääräistä vähemmän aivoihin liittyviä ongelmia iän myötä.

Piti aivoistaan miten hyvää huolta tahansa, Saarikivi huomauttaa, että väestön ikääntyessä myös aivosairauksien määrä saattaa kasvaa.

– Joka toinen 90-vuotiaaksi elävä saa Alzheimerin taudin. Aivotutkimus pyrkii selvittämään, voitaisiinko näitä sairauksia jotenkin ehkäistä.

Katri Saarikivi

Syntynyt Helsingissä vuonna 1983. Opiskellut psykologiaa Helsingin yliopistossa, valmistunut psykologian maisteriksi vuonna 2011. Tutkimusprojektinjohtaja. Tekee vapaa-ajallaan väitöskirjaa musiikin harrastamisen vaikutuksesta aivojen kehitykseen. Asuu Helsingin Punavuoressa.

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa