Luontoa videolinkin päässä

Suomen metsiin saapuu nyt yhä enemmän matkailijoita, jotka kaipaavat uudenlaisia palveluita luonnon kokemisen tueksi. Lappilainen Riitta Raekallio-Wunderink lähettää perhemetsästään videokuvaa maailmalle ja tarjoaa sen puita adoptoitavaksi.

Lifestyle
16.4.2019

Kittilässä asuva yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderink kuvaa puhelimellaan arkea ympärillään ja lähettää sen maailmalle suoratoistopalvelu Periscopen kautta. Videoissa tehdään nuotiolla lättyjä, kävellään jäisellä järvellä ja kuljetaan metsässä.

Reaaliaikaiset lähetykset keräävät Raekallio-Wunderinkin mukaan parhaimmillaan kymmeniä tuhansia katsojia ympäri maailmaa, aina etelänavalta asti. Kaikkein suosituimpia ovat metsävideot.

– Suomalaisilta unohtuu helposti se, että maailmassa on valtava määrä ihmisiä, jotka eivät pääse metsään. Joko luontoa ei yksinkertaisesti ole lähettyvillä, tai esimerkiksi liikuntavamma estää heitä kulkemasta metsässä, hän sanoo.

Metsä-livelähetyksessä ihmiset ja luonto kohtaavat toisensa teknologian avulla. Se on vain yksi esimerkki uudenlaisista tavoista, joilla Raekallio-Wunderinkin perustama yritys Halipuu hyödyntää metsää liiketoiminnassaan.

Firman kautta voi muun muassa adoptoida satavuotiaita mäntyjä Lapista tai lähteä nauttimaan kupin pakuriteetä riippumattoon keskelle metsää. Metsäretkellä eri puolilta maailmaa saapuvat vieraat kääritään lämpimiin vällyihin ja Raekallio-Wunderink kertoilee heille metsän historiasta.

– Ihmiset kävelevät metsäämme ja kävelevät sitten ulos ihan eri rytmissä. Monella on nyt suuri kaipuu takaisin luontoon.

Metsä on monelle vieras

Metsähallituksen yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala vastaa puhelimeensa Rovaniemeltä. Hän on viime vuosina seurannut läheltä, kuinka tarve nähdä ja kokea luontoa on tuonut Suomeen erityisesti uudenlaisia matkailuilmiöitä.

– Katselen jäälle ja siellä on ainakin 50 moottorikelkkaa lähdössä safarille. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki luontoelinkeinosta, jollaista harva olisi voinut kuvitella Suomeen puoli vuosisataa sitten.

Ennen Suomeen saapui lähinnä matkailijoita, joille metsässä liikkuminen ja vaeltaminen olivat tuttuja. Nyt monet turisteista tulevat maista, joissa ei ole metsää tai vahvoja retkeilyperinteitä. He tarvitsevat opastusta ja ohjausta luonnossa liikkumiseen tavalla, johon suomalaiset eivät välttämättä ole tottuneet. Monelle jo kilometrin mittainen kävely metsässä voi olla täysin uusi kokemus.

– Voisi syntyä monta toimivaa palvelukonseptia, jos osattaisiin kuunnella tarkasti, miten nämä ihmiset näkevät suomalaisen luonnon ja mikä heidän mielestään on siinä mielenkiintoisin juttu.

Raekallio-Wunderink saattaa ymmärtää matkailijoiden tarpeita paremmin kuin keskivertosuomalainen, sillä hän kasvoi Lapissa metsän keskellä mutta on asunut myös Islannissa, Englannissa ja Hollannissa. Palatessaan reilut 10 vuotta sitten Kittilään yrittäjä huomasi katsovansa lapsuuden ympäristöään uusin silmin.

– Esimerkiksi Hollannissa ”metsään” saattaa olla sisäänkäynti. Monelle suomalaisellehan se on ihan käsittämätön ajatus!

Liiketoimintaa metsästä ilman hakkuita

Halipuun idea syntyi vuonna 2015, kun Raekallio-Wunderink kulki isänsä kanssa suvun vanhassa metsässä Kittilän Veitservasassa.

– Isä totesi, että metsä on korjuuiässä ja se pitäisi kaataa, mutta hän ei raaskisi. Leikillään hän ehdotti, että adoptoidaan nämä puut halauspuiksi!

Kauppatieteen maisteriksi kouluttautunut Raekallio-Wunderink alkoi miettiä, voisiko metsästä tuottaa elantoa jollain muulla tavalla kuin hakkuilla. Nopeasti ajatusleikki jalostui liiketoiminnaksi. Halipuun verkkosivuilla voi nyt adoptoida itselleen esimerkiksi männyn noin 300 eurolla. Halutessaan puulle voi myös lähettää omat huolensa, jotka poltetaan metsässä tuhkaksi ja ripotellaan Huolipuun juurelle.

Raekallio-Wunderink myöntää, että yrityksen kannattavuus tulee lähinnä matkailusta, mutta halipuiden adoptointi on tuonut firmalle paljon näkyvyyttä. Eikö hörhöksi leimautuminen pelota?

– Puunhalaaja on ollut haukkumasana mutta puiden halaamisen hyödythän on todistettu ihan tieteellisellä tutkimuksella. Monet vanhan polven metsänomistajatkin ovat puunhalaajia, he eivät vain myönnä sitä.

Koska alkaa lähiluonnon renessanssi?

Vaikka suuri osa Halipuun asiakkaista on ulkomailta, heitä saapuu myös Suomesta.

– Heille metsään meneminen on muistamista. Vaikka suomalaisessa kaupungissa asuvan luontosuhde ei olisikaan tiivis, sen voi yleensä kuroa aika nopeasti kokoon. Harvassa ovat ne suomalaiset, jotka eivät esimerkiksi lapsuutensa mummolassa olisi olleet metsässä, Raekallio-Wunderink kuvailee.

Kristiina Vuopala muistuttaa, että Suomi on harvinaisen nopeasti kaupungistunut ja vaurastunut maa, ja se on vaikuttanut myös luontosuhteeseemme. Jos metsä oli aiemmin monelle arkea ja elantoa, nyt siitä on tullut usealle suomalaiselle enemmänkin harrastus.

– Harrastukseen ja sen varusteluun kuluu myös aika paljon rahaa. Luontoon mennään maastopyöräilemään ja vapaalaskemaan.

Vielä 15 vuotta sitten oltiin Vuopalan mukaan huolestuneita siitä, että metsässä retkeily ukkoontuu ja akkaantuu. Nyt metsä näyttää kuitenkin olevan taas nosteessa myös nuorten sukupolvien keskuudessa.

– Odotan jännityksellä, koska alkaa lähiluonnon renessanssi. Että esimerkiksi se tuttu pururata, jonka kautta oikaistaan kauppaan, nostetaan arvoonsa.

Lue lisää
Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Perheyritysten johto on kurinalaisempaa ja siksi ne pärjäävät muita paremmin

Perheyritysten johto on kurinalaisempaa ja siksi ne pärjäävät muita paremmin

Perheyritykset ovat onnistuneet säilyttämään vakaan asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa läpi vuosisatojen. Onko todella niin, että perheyritykset tekevät vähemmän huonoja päätöksiä?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa