Lisää vientiä kotimaisille kirjoille - maailmalla kiinnostavat nyt hyggen vastakohdat

Kolmen kustantamon yhteishanke Helsinki Literary Agency vie suomalaista kirjallisuutta maailmalle. Vienti vaatii hyviä pitchaustaitoja ja läsnäoloa lukuisilla kirjamessuilla.

Lifestyle
20.3.2018

Suomalainen kirjallisuus ja suomalaisuus kiinnostavat maailmalla ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Viime vuonna ilmestynyt Miska Rantasen Kalsarikänni-kirja myytiin kymmeneen maahan jo ennen, kuin kirjaa oli julkaistu suomeksi.

Suomalaista kirjallisuutta ulkomaille vievän Helsinki Literary Agencyn kirjallisuusagentti Urpu Strellman kertoo, että Kalsarikänni-kirjassa ja suomalaisessa kirjallisuudessa viehättää vastakohta hyggelle ja erilaisuus pohjoismaiseen sisarparveen.

– Skandinaavinen kotoilu ja mindfulness ovat olleet kovassa huudossa pitkään. Nyt valtavaa kiinnostusta herätti se, että meillä oli tarjota siihen genreen jotain totaalisen erilaista, outoa ja hauskaa, Strellman kertoo.

Pelkkä hauskuus ei silti riitä, kun suomalaista kirjallisuutta halutaan viedä yhä suuremmin maailmankartalle. Juuri nyt Strellman pyrkii saamaan maailmalle muun muassa Marjo Niemen Kaikkien menetysten äiti -teoksen, joka voitti Runeberg-palkinnon helmikuussa.

– Suomalaisuus voi viehättää ulkomailla, ja esimerkiksi Niemen kirjan tarjoama synkkyys ja siinä piilevä huumori, voi olla myyntivaltti. Suomalaisuutta tärkeämpää on kuitenkin se, että kirja on laadukas. Samanlaista kirjaa ei tule usein vastaan Suomessa eikä ulkomailla.

Ylipäätään omaperäisyydestä on etua. Mikään tietty genre ei ainakaan vielä nouse yli muiden.

– Esimerkiksi toisesta maailmansodasta kertovia, kerronnallisempia tarinoita, on tarjolla valtavasti. Ne voivat olla todella hyviä, mutta niistä on jo niin paljon tarjontaa, ettei suomalainen versio samasta aiheesta tarjoa välttämättä tarpeeksi lisäarvoa. Niemen Kaikkien menetysten äiti -teos taas on sellainen, ettei ihan vastaavaa löydy muualta.

Agentuurit asialla

Viime vuonna perustettu Helsinki Literary Agency on Gummeruksen, Schildts & Söderströmsin ja Teoksen yhteishanke. Strellman kertoo, että uudella agentuurilla haetaan erityisesti kustannustehokkuutta.

– Harvalla kustannusyhtiöllä on oma henkilö hoitamassa ulkomaanoikeuksia ja niiden myyntiä. Se, että pystymme keskittymään vientiin kokopäiväisesti, on iso etu.

Urpu Strellmanin mukaan suomalaista kirjallisuuden vientiä on tehty pitkään, mutta viennin ammattimaisuus on lisääntynyt vasta viime vuosina.

–Takavuosina käännössopimukset saattoivat olla osa isojen kustantamojen johtajien sihteerien toimenkuvaa.

Helsinki Literary Agency ei ole ainoa suomalainen agentuuri, mutta Strellman pitää pientä kilpailutilannetta terveenä. Erilaiset toimijat avaavat ovia ja verkostoja suomalaiselle kirjallisuudelle.

– Henkilökohtaisella panostuksella on kirjojen oikeuksien myynnissä iso rooli. Kirjoja voi tarjota ulkomaille myös sähköpostitse, mutta parhaat tulokset syntyvät usein silloin, kun pääsee kohtaamaan kustantajia kasvokkain.

Strellman koluaa vuosittain valtavan määrän kirjamessuja. Tärkeimmät messut järjestetään Frankfurtissa ja Lontoossa, mutta Strellman on matkustaa myös Pekingiin saakka markkinoimaan suomalaisia kirjoja.

Kirjailijalle vientiprosessi on melko helppo. Kirjailijan ei itse tarvitse kiertää messuja tai pitää myyntipuheita. Kustantajien järjestämät mediatilaisuudetkin tulevat ajankohtaisiksi vasta, kun kirja on myyty toiseen maahan.

– Kirjoittaminen vaatii tietynlaista etäisyyttä, joten olen iloinen, ettei minun tarvitse huolehtia käytännön asioista. En ehtisi tekemään varsinaista työtä, jos samaan aikaan pitäisi ajatella kirjan markkinointia, kertoo agentuurin kirjailija Niemi.

Helsinki Literary Agency

Urpu Strellmanin luotsaama Helsinki Literary Agency vie Runeberg-palkinnon voittajan Marjo Niemen uutuuskirjaa maailmalle. Kirjailijalle vientiprosessi on helppo nakki, agentuurilta vaaditaan hyviä verkostoja ja pitchaustaitoja.

Pitkäjänteistä työtä

Suomenkielisen kirjallisuuden markkinat ovat pienet, joten moni kirjailija ja kustantamo haaveilee viennistä jo pelkästään suurempien tuottojen takia. Strellman muistuttaa, että kirjallisuuden vienti ei kuitenkaan tarjoa pikavoittoja.

– Ennakot, joita käännössopimuksista maksetaan, ovat pieniä. Niin messumatkat, käännökset kuin kaikki muukin käytännön työ maksaa. Vientiä on pakko tehdä pitkäjänteisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Suomen markkinat eivät kasva, joten toiveissa on, että tulevaisuudessa ulkomailta saadut tulot voisivat paikata pitkään jatkunutta kotimaan myynnin laskua.

Strellmanin mukaan maailmalta kantautuvat positiiviset uutiset herättävät toivoa.

– Esimerkiksi painetun kirjan myynnin lasku on pysähtynyt Iso-Britanniassa ja sähkökirjojen kasvu on jatkanut jo pitkään Yhdysvalloissa. Myös kasvavien alueiden, kuten Kiinan ja Intian, potentiaali on suuri.Maailmalla myyntiluvut voivat olla täysin käsittämättömiä. Kuuden miljoonan kappaleen myyntitulos on Kiinassa mahdollinen lukema, kun taas Suomessa hyvin menestyneen Finlandia-voittajan kirjoja voidaan myydä 100 000 kappaletta.

Strellman ja Niemi huomauttavat, että kirjallisuuden vienti on myös paradoksaalista.

– Kustantamot tietävät monista kirjoista, että niitä tehdään tappiolla. Ne ovat kuitenkin niin hyviä, että tappiollisuus ei haittaa. Ulkomailla menestyvässä kirjassa kaiken pitää olla kohdallaan, Strellman sanoo.

– Käännössopimuksen saaminen on valtava iso juttu. Lukijakunta laajentuu jo yhdelle uudelle kielialueelle mentäessä niin valtavasti. Se on todella palkitsevaa, kirjailija Niemi lisää.

Arvo jopa yli kolme miljoonaa euroa

Kirjallisuuden vientikeskus Filin mukaan kirjallisuusviennin bruttotulot olivat vuonna 2016 yhteensä hieman yli 3 miljoonaa euroa, ja kasvua edelliseen vuoteen oli hieman yli 30 prosenttia. Myös kirjailijoiden maailmalta kotiuttamat rojaltituotot ovat jatkaneet kasvuaan koko 2010-luvun ajan.

Suomalaista kirjallisuutta käännettiin viime vuonna erityisesti saksaksi, viroksi, englanniksi ja venäjäksi.

Aikuisten kaunokirjallisuuden käännetyimmät kirjat:

Elias Lönnrot: Kalevala

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Sofi Oksanen: Puhdistus

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi

Arto Paasilinna: Ulvova mylläri

F.E. Sillanpää: Nuorena nukkunut

Väinö Linna: Tuntematon Sotilas

Antti Tuomainen: Parantaja

Mika Waltari: Johannes Angelos

Lasten kaunokirjallisuuden käännetyimmät kirjat:

Salla Simukka: Punainen kuin very

Tove Jansson: Trollkarlens hatt

Tove Jansson: Kometen kommer

Salla Simukka: Valkea kuin lumi

Tove Jansson: Trollvinter

Tove Jansson: Pappa och havet

Tove Jansson: Farlig midsommar

Salla Simukka: Musta kuin eebenpuu

Tove Jansson: Det osynliga barnen och andra berättelsen

Mauri Kunnas: Joulupukki

Lähde: Kirjallisuuden vientikeskus Fili, 2017

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa