Lappi tallattujen polkujen ulkopuolella

Vaikka turismi ja sen ympärille muodostunut bisnes kukoistaa Suomen Lapissa, on alueella edelleen paljon sellaista näkemistä ja kokemista, mitä eivät kaikki ole tehneet. Itse yrittäjänä toimiva Aksana Kurola kertoo lempikohteensa alueelta.

Lifestyle
28.3.2019

Lumoava talvinen Lappi-maisema aukeaa matkaajan kasvojen eteen. Lumi pöllyää ja auringon säteet valaisevat kasvot, kun kuuden husky-koiran reki taivaltaa kovaa vauhtia kohti lumista metsäpolkua. Ei tarvitse kuin lähteä hieman polun ulkopuolelle, ja seikkailu on taattu. Tämä on ollut Aksana Kurolan ohjenuora jo pitkään. Aina kannattaa lähteä hieman syrjään siitä, missä muut kulkevat. Silloin löytää aitoja ja hienoimpia paikkoja. Siihen Kurola rohkaisee myös matkailijoita.

Kurola muutti puolisonsa kanssa Lappiin vuonna 2001 ja heti tuon jälkeen he alkoivat valokuvaajamiehensä kanssa yrittäjiksi. Kurola on yhdeltä ammatiltaan joogaopettaja.

Lappiin tuntui loogiselta idealta. Sen jälkeen on tullut husky-rekiajelut, joogavaellukset, hyvinvointipalvelut ja paljon muuta.

– Halusin tehdä jotain, johon tunnen aitoa paloa sekä työtä, jossa luontoarvoni kohtaavat jokapäiväisellä konkreettisella tasolla, Kurola sanoo ja hänen äänessään voi kuulla helpotuksen ja onnellisuuden tunteen.

Ja kiitollinen Kurola tosiaan on. Hän kertoo joogavaelluksista, joita hän järjestää vuodessa viidestä kahdeksaan. Niissä kuulemma tapahtuu ihmeellisiä asioita, tai ainakin niiden jälkeen alkaa tapahtumaan – ei ole yksi eikä kaksi ihmistä, jotka ovat luontokokemuksen jälkeen vaihtanut elämänsä aivan uusille raiteille. Työpaikat ja kodit ovat menneet vaihtoon. Ihmiset ovat saaneet rohkaisevia kokemuksia ja ne ovat auttaneet ymmärtämään, kuinka paljon luonto antaakaan ihmiselle ja mikä elämässä lopulta on tärkeintä.

– Tuntuu, että olen oikeasti onnekas, kun saan tehdä sitä, mistä tykkään ja pystyn tarjoamaan sitä samaa hyvää fiilistä myös muille.

Rovaniemi on maailman napa

Kurolan mukaan on omasta asenteesta kiinni, miten yrittämisen kokeen Pohjois-Suomessa. Niin kuin pariskunnan naapurissa asuva poromies sanoo, ”We live in paradise, and work as in a hell”

– Kyllähän täälläkin voi ruveta voivoittelemaan, kuinka kurjaa on ja kuinka paljon työtä kaikki vaatii. Tilanne on kuitenkin aivan sama toimiko yrittäjänä sitten Keski- tai Etelä-Suomessa.

Turismi kukoistaa Lapissa, mutta siihen sisältyy myös varjopuolensa. Samaa palvelua tarjoavia yrittäjiä on monia. Tullaan niin sanotun helpon rahan perässä. Jos joku on keksinyt hyvän liikeidean, jonka saa jopa kannattavaksi, haluaa moni muukin päästä apajille. Tämä ilmiö polkee usein hintoja ja laatua. Tällöin olisi Kurolan mielestä erityisen tärkeää kysyä: teenkö tätä sydämellä ja pystynkö seisomaan laadun takana?

Vielä Lapin turismilla menee hyvin. Kurola ei luonnehdi Lappia vielä Islanti-ilmiön kopioksi, eli että paikka eläisi pelkästään turismilla. Hänen mielestään oikeat ihmiset kyllä löytävät oikeiden palveluiden pariin. Kaikkien ei kuulukaan lähteä hänen joogavaellukselle tai husky-ajelulle.

Silloin kun Kurola aloitti vuonna 2013 tarjoamaan joogavaelluksia, ei niiden pariin löytänyt kuin harvat joogan harrastajat. Onneksi kuitenkin kaikki joogavaellukset ovat olleet ensimmäisestä kerrasta lähtien täynnä.

Lapin helmet

Vaikka Kurola itse pyrkii menemään sinne, minne muut eivät eksy, on hänellä kuitenkin muutamia hyviä vinkkejä, jonne pääsee helposti, jos suuntaa lomalla Lappiin.

Kiilopää

546 metriin kurottava Kiilopää on yksi Saariselän tunturialueen korkeimmista ja tunnetuimmista tuntureista. Se on myös suosittu lähtö- ja päätepiste useisiin alueen hienoimmille vaellusreiteille.

Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitsevalle Kiilopäälle pääsee helposti kansallispuiston portilta Suomen Latu Kiilopään pihalta. Hyvin merkitty reitti on helppokulkuinen ja matkaa huipulle tulee noin kaksi kilometriä yhteen suuntaan. Osan matkaa nousu tapahtuu portaita pitkin ja porrasaskelmia on kaikkiaan 860.

– Vaikka olen käynyt lukuisia kertoja Kiilopäällä, järjestän siellä joogaretriittejä, niin yhä uudestaan jaksan hämmästellä sitä, kuinka upea paikka se onkaan. Tuntureiden kauneus jättää sanattomaksi, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin.

Kaunis Saariselän Kiilopää.

Pyhä-Nattanen

Kurosen mielestä helposti saavutettavissa oleva Pyhä-Nattanen on kokemisen arvioinen. Vain kahden kilometrin patikoinnilla pääsee hyvin ainutlaatuisen maiseman äärelle. Pyhä-Nattanen sijaitsee Sompion luonnonpuistossa, erämaassa. Jotkut sanovat, että huipulta siintävä maisema on niin upea, että sen toivoisi olevan viimeinen maisema, jonka näkee ennen kuolemaansa. Huipun maisemaa on tituleerattu jopa Suomen kauneimmaksi.

– Nykyään ihmiset tietävät paremmin Pyhä-Nattasen. Ennen siellä ei käynyt juurikaan paljon ihmisiä. Nyt paikka on tullut suurten massojen tietoisuuteen. Jos haluaa olla rauhassa, kannattaa mennä polulta syrjään tai mennä ylipäätänsä vähän eri reittejä kuin valtaosa. Silloin pääsee aitoon rauhaan.

Tsarmitunturin erämaa-alue

Tsarmitunturin erämaa-alue on suhteellisen pieni, mutta maisemallisesti poikkeuksellinen tunturierämaa Inarin kunnassa Venäjän rajan tuntumassa. Erämaa-alue sijoittuu Ivalosta Nellimiin ja Raja-Jooseppiin vievien teiden ja Venäjän rajan väliin. Erämaan sydämen muodostavat Tsarmitunturin ylänkö ja Akalauttapää, joita erottaa toisistaan syvä Pahakurun rotko.

– Kävin viime vuonna tyttäreni kanssa tunturialueella. Tsarmitunturin erämaassa on ihana retkeillä. Pyrimme perheen kanssa löytämään sellaisia luontokohteita, jonne ihan kaikki eivät eksyisi. Suosittelen hyödyntämään Lapissa sijaitsevia eräkämppiä. Ne ovat mitä mainiompia yöpymispaikkoja ja antavat sopivaa vapaudentunnetta itse vaeltamiseen.

Pyhä-Nattanen

Pyhä-Nattasen eli Sodankylän Pyhätunturin huipulla on tooreja, nelikulmaisia kiviä, jotka ovat syntyneet kallion rapautuessa; suorat kulmat johtuvat graniitin rakenteesta.

Lue lisää
Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Suomalaisten kylien elinvoimaisuuden keskiössä ovat kansainvälisyys ja raikkaat ideat. Digitalisaatio, logistiikka, liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta tarjoavat suomalaisille kylille uusia...

Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa