Kuinka Suomen matkailusta saadaan kaikki hyöty irti?

Matkailu on Suomelle merkittävä elinkeino. Sesonkien pidentämisessä ja ympärivuotisuudessa on valtava potentiaali, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä.

Lifestyle
23.7.2019

Suomi on saanut viime vuosina mediahuomiota maailmalla, ja ulkomaiset matkailijamäärät ovat olleet huipputasolla. Kasvua vauhditti muun muassa parin vuoden takainen Suomi 100 -juhlavuosi.

Suomen tunnettuus maailmalla on silti yhä verrattain heikko. Näin kommentoi rannikon suuralueen aluepäällikkö Asta Laaksonen Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä. Olemme tunnettuudessa selvästi jäljessä muita Pohjoismaita. Heikkoa tunnettuutta pidetään myös suurimpana matkailun kasvun hidasteena.

– Koko matkailutoimialan pitää tehdä sen eteen edelleen todella paljon töitä, Laaksonen painottaa.

Visit Finlandin päätehtävänä on Suomen matkailullisen imagon kehittäminen maailmalla etenkin markkinoinnin keinoin.

Työ- ja elinkeinoministeriö päivittää parhaillaan Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekarttaa eli uutta matkailustrategiaa. Se antaa tietyt strategiset tavoitteet ja kehityskärjet koko matkailualalle.

Laaksosen mukaan on tunnistettu kolme poikkileikkaavaa ja olennaisesti toisiinsa liittyvää teemaa, joita on kehitetty vuodesta 2018 alkaen. Alan yhteisiä haasteita ovat matkailun digitalisoiminen, ympärivuotisuus ja kestävä matkailu.

Visit Finland paneutuu näihin yritysten kanssa erilaisin pilottihankkein. Marraskuussa 2018 lanseerattiin ympärivuotisuushaaste, jolla matkailualan yrityksiä kannustetaan kehittämään ympärivuotista palvelutarjontaansa yhteistyössä saman alueen ja alan yrittäjien kanssa.

– Suomen matkailu on todella kausiluontoista. Lapissa on vahva talvi mutta heikko kesä. Muualla päin maata tilanne on pitkälti toisinpäin. Voimme auttaa kysynnän luomisessa markkinoille edistämällä tuotekehitystä ja kasvattamalla Suomen tunnettuutta yhdessä matkailutoimijoiden kanssa, Laaksonen sanoo.

8,5 miljoonaa matkaa Suomeen

Matkailu on maallemme merkittävä elinkeino, ja sen merkitys korostuu alueellisesti. Toimiala auttaa pitämään pienemmätkin kunnat elinvoimaisina. Matkailijoille suunnatut palvelut hyödyttävät myös paikallisia asukkaita.

Matkailuun kulutettiin Suomessa kaikkiaan 15 miljardia euroa vuonna 2017. Summa sisältää niin suomalaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot.

Ulkomailla asuvat tekivät yhteensä 8,5 miljoonaa matkaa Suomeen vuonna 2018. Rahaa he käyttivät 3,1 miljardia euroa, mikä on noin 40 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomi mielletään helposti talvilomakohteeksi, mutta kesä on yöpymisillä mitattuna jopa niukasti talvea suositumpi sesonki ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Paljon potentiaalia on silti hyödyntämättä.

Kesä voisi tuplata liikevaihdon

Realismia on, että Suomen matkailun kasvun tuovat ulkomaiset matkailijat.

Muoniossa vuodesta 1973 toiminut Harriniva Hotels & Safaris majoittaa vuosittain 30 000 matkailijaa. Toimitusjohtaja Niina Pietikäinen kertoo, että liikevaihdosta 95 prosenttia on vientiä eli tulee kansainvälisistä matkailijoista.

Yrityksen pääsesonki kestää jouluun alusta maaliskuun loppuun. Hotelli käyttöaste on silloin yli 95 prosenttia.

– Yksi talvikuukausi vastaa liikevaihdollisesti neljää kesäkuukautta, Pietikäinen kertoo.

Yritys on aloittanut toimet pääsesongin pidentämiseksi ja kesäsesongin vahvistamiseksi. Ensimmäinen tavoite on pidentää talvikautta molemmista päistä. Toiveissa on nostaa marras- ja huhtikuun käyttöaste 80 prosenttiin. Kesäkautta on puolestaan ryhdytty pidentämään loppupäästä.

– Kesä-elokuulle toivoisimme yli 60 prosentin käyttöastetta niin, että kaikki kohteemme ovat auki. Nyt niistä on auki kolme neljästä.

Pietikäinen näkee kesässä valtavasti potentiaalia. Hän arvioi, että nimenomaan hiljaisempi kesäkausi heikentää tällä hetkellä Lapin matkailun tuloksentekoa.

– Pystyisimme jopa tuplaamaan yrityksemme liikevaihdon kesäkauden nostamisella. Myös sen tulosvaikutus on moninkertainen, Pietikäinen korostaa.

Vuonna 2018 Harrinivan liikevaihto oli 10,1 miljoonaa euroa ja liiketulos 1,8 miljoonaa euroa.

Houkuttelevat palvelut vetonaulaksi

Millä kesäkausi sitten otetaan haltuun? Pietikäisen mielestä kaikki lähtee ajattelutavasta: haluttuun sesonkiin pitää olla valmis panostamaan.

Harrinivassa tämä on tarkoittanut esimerkiksi investointeja terassien kunnostukseen ja piha-alueisiin. Kaikki kesän markkinointimateriaalit myös uusittiin kaksi vuotta sitten. Seuraavaksi yritys on palkkaamassa myyjän, jonka päävastuulla ovat kesämyynti ja digikanavat.

– Yritysten pitää ensin uskoa itse kesätuotteeseen. Täytyy myös miettiä laatikon ulkopuolelta, mitä voi tarjota, mitä asiakas haluaa ja mihin tarpeeseen oma tuote voi vastata, Pietikäinen sanoo.

Samalla yritysten on tehtävä itselleen selväksi, millä omalla tuotekärjellä se erottuu muista alan toimijoista.

Visit Finlandin Asta Laaksonenkin uskoo tarjonnan lisäävän kysyntää. Jos matkailuyritys haluaa pidentää pääsesonkiaan tai laajentaa uusiin, on sen satsattava houkutteleviin palveluihin.

Niin ikään digitalisuutta ja myyntikanavia on kehitettävä. Laaksonen huomauttaa matkailun erityispiirteestä: markkinointi ei välttämättä takaa suoraan myyntiä. Yritykset esimerkiksi markkinoivat palvelujaan matkanjärjestäjille, jotka taas kauppaavat kohteita loppuasiakkaille eli matkailijoille.

Toisaalta uudet välityskanavat kilpailevat vahvasti perinteisten matkanjärjestäjien kanssa.

Suurin osa Harrinivan asiakkaista tulee matkanjärjestäjien kautta. Yritys on kuitenkin ryhtynyt satsaamaan vahvasti omaan verkkokauppaan ja muihin myyntikanaviin. Pyrkimyksenä on tavoittaa loppuasiakas suoraan. Pietikäisen mukaan on huolehdittava siitä, että oma tuote on tarjolla monissa kanavissa.

Asta Laaksonen näkee myyntikanavien kehittämisen mahdolliseksi ja suhteellisen kivuttomaksi vaihtoehdoksi pienellekin matkailuyritykselle.

– Kun tuotteita myydään loppuasiakkaalle digitaalisten jakelukanavien kautta perinteisten jakelukanavien sijaan, pienyritys ei välttämättä joudu sitomaan koko kapasiteettiaan kiintiöön, jolloin riski pienenee.

– Yksityismatkailijat saattavat myös olla uskaliaampia, eivätkä valitse kaikkein itsestään selvimpiä kohteita ja palveluja. Markkinakysyntään kannattaa vastata, Laaksonen jatkaa.

Matkailun kasvu ei tapahdu yhdessä yössä

Harrinivan Niina Pietikäinen näkee vastuullisen ja kestävän matkailun korostamisen isoksi mahdollisuudeksi niin Lapille kuin koko Suomelle. Se on matkailun tiekartassakin esiin nostettu teema.

Matkailun ympärivuotisuuden lisääminen on kallis markkinointipanostus. Pietikäisen mielestä on selvää, ettei yksikään yritys pysty myymään esimerkiksi Lapin kesää yksin. Yhteistyötä tarvitaan. Matkailualalla toimitaan onneksi jo vahvasti verkostoissa.

Valtaosa 29 000 alan toimijasta on mikro- ja pienyrityksiä. Yksi Visit Finlandin tehtävistä on antaa yrittäjille työkaluja. Se järjestää esimerkiksi myyntiworkshopeja, joissa yritykset voivat verkostoitua ja sopia myyntitapaamisia kansainvälisten jakelukanavatoimijoiden kanssa.

Matkailualan yritysten, paikallisten alueorganisaatioiden ja kehitysyhtiöiden kanssa tehtävä työ on pitkäjänteistä. Sen viestin Laaksonen haluaa välittää myös päättäjille: matkailun kasvu ei tapahdu yhdessä yössä.

Kehitystyöhön tarvitaan lisäksi resursseja. Hallitus myönsi Visit Finlandille vuoksi 2018–2019 lisäresursseja muun muassa kolmen poikkileikkaavan teeman kehittämiseen.

Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseen osoitetut julkiset resurssit ovat Laaksosen mukaan silti pieniä verrattuna suoriin kilpailijoihin eli muihin Pohjoismaihin. Lisäresurssit huomioidenkin Tanska ja Norja panostavat Suomeen verrattuna kaksin verroin ja Ruotsi 1,5-kertaisesti.

Ilmassa on jo huolta jatkosta.

– Olemme saaneet hyvää työtä aikaan. Nyt huoli on, että mikäli budjetit palaavat aiemmalle tasolle, joudumme miettimään tekemistämme paljon uusiksi, Laaksonen sanoo.

Lähteet: TEM, Visit Finland, Tilastokeskus

Lue lisää
Mitä kuuluu koulutukselle?

Mitä kuuluu koulutukselle?

SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen etsivät yhteistä näkemystä.

Loppuuko Suomen eläkejärjestelmältä rahat?

Loppuuko Suomen eläkejärjestelmältä rahat?

Saako seuraava sukupolvi enää järkevää eläkettä? Usein keskustelusta unohtuvat Suomen eläkejärjestelmän fiksut ominaisuudet ja järjestelyt, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore toimitusjohtaja Mikko...

Miksi eteläpohjalainen yrittää kovemmin kuin naapurinsa?

Miksi eteläpohjalainen yrittää kovemmin kuin naapurinsa?

Etelä-Pohjanmaalla perustetaan enemmän yrityksiä ja lopetetaan vanhoja harvemmin kuin muissa maakunnissa. Johtuuko se siitä, että eteläpohjalaiset aloittavat yrittäjäkasvatuksen jo peruskoulussa?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa