Hyvä, paha stressi

Johtaja ei pääse stressiä karkuun, mutta liikunta ja hyvä fyysinen kunto vähentävät työpäivän aikana koettua stressiä ja nopeuttavat palautumista.

Lifestyle
4.12.2017

Mitä stressi on?

Stressi on kokemus tai kehossa tapahtuva reaktio, jossa ympäristö haastaa ihmistä joko fyysisesti tai psyykkisesti. Stressi syntyy tilanteessa, jossa vaatimusten tai haasteiden vuoksi ihmisen voimavarat joutuvat äärirajoille tai ylittyvät. Yksilön kokemukset, näkökulmat ja asenteet vaikuttavat siihen, mikä koetaan stressaavaksi. Sen vuoksi reaktion voimakkuutta on vaikea ennustaa.

Onko kaikki stressi haitallista?

Stressi voidaan jakaa hyvänlaatuiseen ja pahanlaatuiseen. Stressi ei ole pelkästään paha asia. Stressitilanteissa ihminen on tarkkaavaisempi, keskittyneempi ja aistit toimivat herkemmin. Jos stressi on pitkäkestoista, se voi olla vaarallista. Yleensä stressikokemus on psyykkinen, mutta oireet voivat olla fyysisiä. Tunnusomaisia oireita ovat esimerkiksi päänsärky, huimaus, pahoinvointi, selkäkivut, flunssakierre, ärtyneisyys, aggressiivisuus ja levottomuus.

Miksi toinen hallitsee stressiä paremmin kuin toinen?

Siihen, mistä ihminen stressaantuu ja miten hän sen kokee, vaikuttavat esimerkiksi persoonallisuus, perimä, kasvuympäristö, opitut tavat sekä temperamentti. Myös sillä on vaikutusta, kuinka yksilö suhtautuu työhön ja kuinka merkitykselliseksi hän kokee annetun tehtävän.

Voiko stressinhallintaa oppia?

Oma suhtautuminen stressaavaan tilanteeseen voi muuttua saatujen kokemusten kautta. Lisäksi on hyvä huomioida, pystyykö irtautumaan stressistä. Stressin hallinnassa auttavat riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja elintavat sekä hyvä fyysinen kunto. Stressi kuluttaa aina yksilön voimavaroja, joten pidä huolta palautumisesta. Hyvänlaatuisesta stressistä palautuu pahanlaatuista nopeammin.

Miten stressiä voi vähentää?

Johtajalla pitää olla kykyä venymiseen, mutta ihmisen aivot eivät pysty venymään koko ajan. Työpäivän voi jakaa esimerkiksi 25 minuutin tehokkaaseen ja keskittyneeseen työhön ja sitä seuraavaan viiden minuutin katkoon tai rauhoittumiseen. Stressiä voi pitää kurissa myös oman työn ja ajankäytön johtamisella.

Säädä työpäivä stressittömäksi

  • Kiireen tuntu työelämässä ei aina johdu siitä, että työtä on liikaa. Pysähdy pohtimaan työtapojasi. Voitko muuttaa niissä mitään? Tee esimerkiksi aamuisin pari tuntia töitä ennen kuin avaat sähköpostin.
  • Turhautuminen on kuluttavaa. Tee muutoksia, jos alat turhautua. Koe, että hallitset omaa tekemistäsi ja löydä uusia virikkeitä.
  • Herätä keskustelua työtapojen muutoksesta tai mieltäsi askarruttavista asioista. Se virkistää.
  • Parhaimmillaan työ on nautinnollista. Kun rakennat itsellesi sopivat tavat toimia ja esimerkiksi raivaat tilaa keskeytyksettömälle työskentelylle, löydät työn imun ja saat myönteisiä kokemuksia.
  • Muista, että kaikki kuormitusta vähentävät muutokset työssä eivät lisää hyvinvointia.

Lähteet: Duodecim, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen ja tutkija Lotta Harju. Harju väitteli syksyllä 2017 tohtoriksi työssä tylsistymisestä ja työn tuunaamisesta.

Lue lisää
Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Suomalaisten kylien elinvoimaisuuden keskiössä ovat kansainvälisyys ja raikkaat ideat. Digitalisaatio, logistiikka, liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta tarjoavat suomalaisille kylille uusia...

Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa