Epävarmuutta ja uusia yhteyksiä

Brexit on mullistanut Suomen Lontoon instituutin johtajana toimivan Emilie Gardbergin työkentän monella tapaa. Epävarman tulevaisuuden edessä kansainvälinen kulttuuriväki keskittyy rakentamaan entistä vahvempia keskinäisiä verkostoja.

Lifestyle
27.8.2019

Viimeisen vuoden aikana Emilie Gardberg on istunut monessa palaveripöydässä eri puolilla Isoa-Britanniaa. Suomen Lontoon instituutin johtajana syksyllä 2018 aloittanut Gardberg vastaa kulttuuriorganisaation työn suurista linjoista ja tapaa roolissaan paljon yhteistyökumppaneita ja uusia kontakteja.

Tietty kaava on toistunut lähes kaikissa palavereissa.

– Jossain kohtaa britit yleensä pyytävät kaikilta anteeksi brexitin vuoksi.

Suomen Lontoon instituutti toimii suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan asiantuntijana Britanniassa ja Irlannissa. Se tekee töitä esimerkiksi tutkijoiden, taiteilijoiden sekä päättäjien kanssa ja pyrkii edistämään eri toimijoiden verkottumista yli maa- ja kielirajojen.

Britannian EU-ero eli brexit on mullistanut monella tapaa koko instituutin toimintakentän.

Suuri osa kulttuuriväestä on jo periaatteellisesti äärikonservatiivisella ja maahanmuuttovastaisella retoriikalla ratsastavaa brexitiä vastaan. Lisäksi merkittävä osa Britannian taiteen ja erityisesti yliopistojen hankerahoituksesta on tullut EU:lta, jonka rahahanat nyt katkennevat.

– Perustunnelma kulttuuri- ja taidekentällä on valtava suru. Vuosikausia on rakennettu erilaisia yhteistyömalleja ja nyt kukaan ei tiedä, mitä niille käy.

Marginaalikulttuuri kiinnostaa Lontoossa

Ennen instituutille siirtymistään Gardberg ehti toimia Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajana ja Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä.

Lontooseen veti ennen kaikkea halu työskennellä kansainvälisellä kulttuurikentällä.

– Tämä on mieletön näköalapaikka sekä suomalaiseen että brittikulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Taidehallinnon ammattilaisena Gardberg tietää, että esimerkiksi suomalainen klassinen musiikki vetää tällä hetkellä Britanniassa hyvin. Kapellimestarit Santtu-Matias Rouvali ja Dalia Stasevska ovat Lontoossa juuri nyt kovia nimiä.

Suomen Lontoon instituutti pyrkii kuitenkin nostamaan esiin myös vähemmän tunnettuja ja yllättäviäkin ilmiöitä.

Elokuussa 2019 instituutti esimerkiksi toi suomalaisen punkbändi Pertti Kurikan Nimipäivien perustaman Pertin Valinta -popup-gallerian Lontoon Shoreditchiin. Myös suomalainen nykysirkus kiinnostaa nyt kovasti, ja Suomen malli kodittomuuden ehkäisemisessä on herättänyt saarivaltiossa runsaasti huomiota.

– On ollut hauska huomata, että Lontoossa kaikenlaiselle marginaalikulttuurille löytyy kysyntää. Täällä saa ja kannattaa olla rohkea ja hieman outokin.

Emilie Gardberg

Esimerkiksi kulttuurin monimuotoisuudessa ja saavutettavuudessa Suomella on paljon opittavaa Britannialta, sanoo Emilie Gardberg.

Epävarmuuden aikoina tarvitaan siltoja

Instituutin keskeisenä tavoitteena on luoda pitkäaikaisia suhteita eri maiden ja alojen toimijoiden välillä. Kantavana ajatuksena on vastavuoroisuus.

– Esimerkiksi kulttuurin monimuotoisuudessa ja saavutettavuudessa Suomella on paljon opittavaa Britannialta, Gardberg sanoo.

Brexitin aikakaudella uusia yhteyksiä ja siltoja rakentavalle työlle on tarvetta enemmän kuin koskaan, Gardberg uskoo. Toisaalta epävarmuus tekee työstä huomattavasti aiempaa raskaampaa. Näillä näkymin virallisen eron pitäisi tapahtua vuoden 2019 lokakuun lopussa, mutta lopullinen aikataulu voi vielä muuttua.

Gardbergin mukaan esimerkiksi yliopistotasolla muutos on näkynyt jo jonkin aikaa niin, että brittiyliopistoja ei enää uskalleta valita mukaan kansainvälisiin EU-hankkeisiin.

Brexit vaikuttaa myös maan yleiseen maineeseen ja vetovoimaan. Moni kansainvälisistä kulttuuritekijöistä pohtii nyt, olisiko aika viedä työnsä jonnekin muualle.

– Jos meillä on vaikka open call suomalaisille taitelijoille, jotkut saattavat nyt empiä, onko Britannia se maa, johon kannattaa tulla.

Samaan aikaan kansainvälisellä kulttuurikentällä rakennetaan nyt entistä vahvempia kahdenvälisiä suhteita. Esimerkiksi Pohjoismaiden kulttuuri-instituutit ovat jo syventäneet yhteistyötään Britanniassa, Gardberg kertoo. Myös Euroopan unionin jäsenmaisen kulttuuri-instituuttien yhteinen EUNIC-verkosto on aktivoitunut toiminnassaan.

– Selvää on, että epävarmuus on tuonut mukanaan myös uudenlaista energiaa ja mahdollisuuksia.

Brittiläinen hierarkia hiertää

Vuoden Lontoo-kokemuksen jälkeen Gardberg katsoo myös itse suomalaista hyvinvointivaltiota uusin silmin. Britanniassa hän on huomannut, kuinka vahvasti yhteiskuntaluokka määrittää ihmisen mahdollisuuksia ja unelmia jo lapsesta saakka.

– Olen entistä vakuuttuneempi esimerkiksi suomalaisen peruskoulun tasa-arvoistavasta vaikutuksesta.

Suomea jäykempi hierarkia näkyy myös työelämässä. Gardberg sanoo yllättyneensä useaan kertaan siitä, miten paljon paikallisille merkitsee ihmisen virallinen asema organisaation sisällä.

Gardbergin ei esimerkiksi instituutin johtajana ole välttämättä suotavaa ottaa suoraan yhteyttä yhteistyökumppanin rivityöntekijään.

– Se tuntuu välillä turhauttavalta. Suomalaisena haluaisin vain puhua oikealle henkilölle ja hoitaa asian mahdollisimman suoraviivaisesti.

Lontoo sen sijaan on jo vienyt Gardbergin sydämen. Taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneelle kaupunki on lähes loppumaton runsaudensarvi, josta löytyy aina jotain uutta.

Viikonloppuisin Gardberg tekee mielellään retkiä kaupungin eri alueille, jotka ovat oikeastaan pieniä kyliä: kaikilla on oma, vahva identiteetti ja tunnelmansa.

Brexitin luomista synkistä pilvistä huolimatta Lontoo myös kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Sen huomaa erityisesti King's Crossin alueella, jossa Suomen Lontoon instituutti ja myös Gardbergin hartaasti metsästämä asunto sijaitsevat.

Tänne keskustan pohjoispuolella sijaitsevaan liikenteen solmukohtaan rakennetaan jatkuvasti uutta. Kun Gardberg palasi juhannuksen jälkeen lyhyeltä lomalta Suomesta, hänen ikkunansa eteen oli ilmestynyt valtava liikuntakeskus.

– Se oli rakennettu maasta harjakorkeuteen muutamassa viikossa.

Lue lisää
Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisen suuri kasvupotentiaali on kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa, korjausrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Puun käytön yleistyminen kerrostaloissa edellyttää muun muassa...

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Juustotytöt kehittivät hitiksi nousseen vegaanisen juuston, kun kaupan hyllyiltä ei löytynyt tarpeeksi hyvää tuotetta. Sosiaalinen media voi nostaa myös pienet elintarvikeyritykset nopeasti...

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Löytyykö liiketoimintaan uutta kasvua, kun pannaan yhteen startup-yrittäjät ja suuryrityksien johtajat? Ainakin halu oppia toisiltaan on suuri.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa