Asuminen muuttuu elämäksi

Asuminen muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän kokonaisvaltaisemmaksi arjen helpottajaksi. Asiantuntijoiden mielestä samassa korttelissa pitäisi asua enemmän eritaustaisia ihmisryhmiä. Kyläajattelu mahdollistaa myös hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden.

Lifestyle
7.5.2019

Rakennusalan täytyy uudistua ja kehittää ajatteluaan kokonaisvaltaisemman palvelukokemuksen luomisessa. Tämä kiteytys on selvä. Uuden ajattelutavan juurruttaminen on kuitenkin vaikeaa. Sen tietää hyvin YIT:n Asumisen palvelut -kehitysohjelman johtaja Pekka Helin.

Tulevaisuuden asuminen voidaan jaotella Helinin mukaan kahteen eri teemaan: missä ihmiset asuvat sekä kuinka asuminen palvelullistetaan. Siihen, missä ihmiset asuvat, liittyy olennaisena osana asumisen infrastruktuurin muutos. Eli ajatus siitä, mistä ihmiset etsivät kotia ja minne he haluaisivat kotinsa perustaa. Lisäksi asiaan vaikuttaa myös alueiden disruptoituminen.

– Maailma palvelullistuu, joten sama ilmiö tapahtuu myös asumiselle, Helin sanoo.

Arkkitehti Katja Maununaho näkee tulevaisuuden kaupunkiasumisen hyvin monimuotoisena.

Asuminen ei ole muusta kaupunkikehityksestä ja ihmisten elämästä erillinen alue. Maununahon mielestä olennaisena tekijänä kehityksessä ovat asukkaat, heidän tarpeensa, voimavaransa ja toimintansa kaupungeissa.

Maunuaho kuuluu suomalaista asuntosuunnittelua uudistavan Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun Asumisen kehittämisideat -kategorian voittajatiimiin. Helsingin kaupungin järjestämässä avoimessa arkkitehtuuri- ja ideakilpailussa pyritään uudistamaan asuntosuunnittelussa vallitsevia käytäntöjä sekä lisäämään asuntotuotannon monipuolisuutta ja asumisvaihtoehtoja asukkaille. Tämä vuonna kilpailuun tuli yhteensä 80 ehdotusta.

– Asuminen tulee ymmärtää keskeisenä keinona vastata ihmisten tarpeisiin yhteiskunnan jäseninä, Maunuaho sanoo.

Asumisen kehittämisideat -sarjassa voittajatiimin keskeinen tavoite oli kiinnittää huomiota siihen, miten kaupunki- ja asuintilaan liittyviä toiminnallisuuksia pitäisi tarkastella eri mittakaavoissa. Nykyisellään suunnittelussa päähuomio kohdistuu usein joko aluetasolle tai yksittäisiin rakennuksiin. Vähemmälle huomiolle jäävät muun muassa naapuruston tai monitoimintaisen kaupunkikorttelin mittakaavassa olevat asiat sekä kaupunkitilassa rakennusten väliin jäävät tilat.

– Asukkaiden tarpeisiin joustavalla tavalla vastaavat ratkaisut voivat toteutua esimerkiksi useampia kortteleita yhdistävien jakamistalouden tilojen, korttelin jaettujen tilojen tai palveluiden muodossa.

Kohtaamisia tukeva kaupunkirakenne korostaa Maununahon mukaan myös asukkaiden osallisuuden ulottuvuuksia, huomioiden arkielämän tarpeisiin vastaavat ja muovautuvat tilat.

Erilaiset palvelut osaksi asumista

Tulevaisuuden asumisen asiantuntijan Kimmo Röngän mielestä talot muuttuvat tulevaisuudessa kortteleiksi ja tuotteet palveluiksi.

– Sata vuotta sitten viemäröitiin taloja, nyt meidän pitää palveloida kortteleita, Rönkä kiteyttää.

Hän maalailee, että tulevaisuuden korttelissa on palvelujen talo, jossa eri ikäiset ihmiset asuvat ja joka on myös avoin ulkopuolisille. Tilalla on monta eri elämää. Siellä voi juoda kahvilassa kupin kuumaa, tehdä etätöitä, harrastaa, nauttia kulttuurista. Kaikille avoimeen tilaa voi tulla aistimaan elämän vilskettä, jos ei halua olla kerros ylempänä omassa kodissaan yksin. Rönkä pitää tärkeänä myös sitä, että korttelissa asuu eri-ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, jotka auttavat toisiaan ja ennen kaikkea elävät yhdessä.

– Kaupunki tarvitsee kyläajattelua ja siitä ajatuksesta juuri palvelukortteli ponnistaa. Tarvitsemme toisiamme ja palveluita. Tämä mahdollistaa sen, että asuinympäristömme on muokattavissa eri elämänvaiheisiin.

Vaikka asumiseen on näihin päiviin asti liittynyt erinäisiä palveluja, esimerkiksi isännöinti, puhutaan tulevaisuudessa kuitenkin siitä, miten laaja ja kompakti palvelutarjonta asukkaalle pystytään tarjoamaan.

Kompaktiudella tarkoitetaan erityisesti oman ekosysteemin pirstaloitumisen estämistä. Moni pystyy samaistumaan tunteeseen, jossa muuttamisen jälkeen vanhaan kotiin liittyneet verkostot menevät täysin uusiksi.

– Tähän ongelmaa pyritään antamaan vastaus tulevaisuuden asumisessa – joku ihminen on tehnyt jo puolestasi tämän palveluiden kilpailuttamisen ja todennut ne hyväksi. Sinun ei tarvitse kuin ottaa ne käyttöön, YIT:n Pekka Helin täsmentää.

Kansainvälisesti aulapalvelut ovat olleet pitkään arkipäivää. Suomen ensimmäisten pilvenpiirtäjien mukana, myös maahamme kasvaa uudenlainen palvelukonsepti, jonka kerrostalon aulassa oleva henkilöstö mahdollistaa – sujuvampaa postipaketti-, siivous-, hoito-, ja ruokapalveluita. Todennäköisesti osa isännöintiyrityksistä tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia paitsi taloyhtiöille myös kokonaisille kaupunginosille.

Tulevaisuuden asumista on myös se, että talojen yhteiskäyttöautot, pesulat, kattosaunat, korttelikuntosalit ja harrastetilat ovat myös omien asukkaiden lisäksi ulkopuolisten varattavissa ja käytettävissä. Sata vuotta sitten talot viemäröitiin, nyt palveloidaan korttelit. Living as a service -palvelut tulevat.

Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun Meri-Rastila-kategorian voittajatiimin “Fröbelin palikat” yhden asunnon pohjaratkaisu.

Aitoa yhteisöllisyyttä

Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun Meri-Rastila-kategorian voittajatiimin arkkitehdin Tiina Antinojan mielestä tulevaisuuden asuminen on aidosti yhteisöllistä.

– Meri-Rastilan kilpailussa tarkastelimme tulevaisuuden asumista perheasumisen näkökulmasta. Kilpailuehdotuksessamme kortteli toimii alustana yhteisölliselle, asukkaiden elämäntilanteiden mukaan muuttuvalle perheasumisen korttelille, jossa kohtuuhintaisten, muuntojoustavien ja kompaktien perheasuntojen lisäksi on runsaat ja kohdennetut yhteistilat asukkaiden käytössä.

Yhteistilat ja palvelut ovat Antinojan mukaan myös muiden alueen asukkaiden käytettävissä. Samanlainen elämäntilanne ja tarpeet luovat pohjan aidon yhteisöllisyyden syntymiselle. Tämä mahdollistaa myös sen, että tulevaisuuden asuminen on joustavaa ja muuntautuvaa.

– Rakennukset joustavat ihmisten erilaisten elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi perheenlisäys ei tarkoittaisikaan automaattisesti asunnonvaihtoa, vaan asunto muuntautuisi helposti uuteen elämäntilanteeseen. Asunnoilla olisi myös mahdollisuus kasvaa tai kutistua, arkkitehti Antinoja kertoo.

Teknologia auttaa asumisen palvelullistamista paljon. Reaaliaikaiset palveluntarjoajat mahdollistavat muun muassa lähivuosina sen, että tulevaisuuden taloyhtiöissä asukkaille on tarjolla vaihtoehtoja koiranulkoilutuksesta siivous- ja terveyspalveluihin. Todennäköisesti osa isännöintiyrityksistä tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia paitsi taloyhtiöille myös kokonaisille kaupunginosille.

Myös palvelujen tilaamisesta tehdään helppoa. Ehkä muuttovaiheessa isännöinti- tai rakennusyrityksen edustaja pyytää tulevaa asukasta ruksaamaan listasta haluamansa palvelut. Yhtä lailla se voisi onnistua mobiilisti parilla puhelimen sipaisulla.

“Fröbelin palikat” luo raamit yhteisölliselle, asukkaiden elämäntilanteiden mukaan muuttuvalle, perheasumisen korttelille, jossa kohtuuhintaisten ja kompaktien perheasuntojen lisäksi on runsaat ja kohdennetut yhteistilat asukkaiden käytössä.

Koti omien tarpeiden mukaan

Monet kyselytutkimukset kertovat, kuinka suomalaiset haaveilevat edelleen omakotitaloista luonnon keskellä. Realismi kuitenkin puskee väistämättä kuvioihin. Kaikki eivät voi asua unelmiensa kodissa. Fakta on, että maamme kaupungistuu voimakkaasti ja ihmiset haluavat unelmistaan huolimatta asua urbaanissa ympäristössä.

– Nurmijärvi-ilmiö ei ole palannut, vaikka hyvät ajat muuten palasivatkin, Helin sanoo.

Nurmijärvi-ilmiöstä puhuttaessa jotkut asumisen asiantuntijat pohtivat, onko omakotitalojen rakentamisen buumi sidoksissa markkinatalouden sykleihin. Kuluneet pari vuotta ovat osoittaneet, ettei paluuta samanlaiseen omakotitalorakentamiseen ole.

– Tärkeintä on löytää oma tapa asua ja juuri tähän liittyy olennaisena osana se, kuinka palvelut mahdollistavat asumisen ohella paremman arjen.

Helin on varma, että tulevaisuudessa voimistuu suuntaus, jossa ihmiset haluavat omiin tarpeisiin ja identiteettiinsä sopivan kodin kaupunkiympäristöstä. Varsinkin liikkumisen merkitys urbaanissa ympäristössä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.

– Pyöräily on yhä suositumpaa, ja joukkoliikenteen merkitys on suurin. Ovathan nämä kummatkin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tapoja liikkua.

Erityyppisiä kotoja, eri tarkoituksiin

Mikä on sitten asunnon omistamisen tulevaisuus? Haluavatko ihmiset edelleen panna omaisuutensa kiinni rakenteisiin? Kyselytutkimuksien mukaan kyllä. Rationaaliselta pohjalta ajateltuna oma kodin ostaminen on järkevää taloudenhoitoa, mutta ihmisten erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet ovat korostuneet viime vuosien aikana. Ihmiset haluavat säilyttää asumisessa mobiiliuden. He eivät juurru enää yhteen paikkaan.

Asumisen asiantuntijan Kimmo Röngän mielestä tulevaisuuden asuminen yhdistää arkielämisen ja vapaa-ajan.

– Ihmisillä voi olla jopa kolmentyyppisiä koteja, joista yksi voi olla arkiasunto kaupungissa, toinen viikonloppuasunto merenrannalla ja kolmas konserttiasunto vaikkapa ulkomailla – eikä näitä koteja tarvitse omistaa, vaan niitä käytetään tarpeen mukaan. Tärkeää on myös ymmärtää, että ikä ei ole missään nimessä asumisen suunnittelun perusta, Rönkä sanoo.

Vuokra-asumisesta on tullut viime vuosien aikana sosiaalisesti hyväksytty asunnon hallintamuoto. Tulevaisuuteen luotaava kysymys kuitenkin on, löytyykö näiden kahden asumismuodon väliltä jotakin aivan uutta?

– Tämä murros on lähdössä nyt liikkeelle. Voisiko ihminen esimerkiksi omistaa asunnosta jonkun tietyn osan ja sijoittaja omistaisi loput. Tällöin ihminen maksaisi vain osasta asunnosta vuokraa, Helin sanoo.

Kaikkien tarpeet huomioon

Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Tiloja kuuluu käyttää ja niiden täytyy olla muokattavissa eri käyttötarkoituksiin. Yhteisille tiloille on tarvetta, mutta ilman digitaalista palvelukonseptia niistä tulee käytössä liian kalliita.

– Tulevaisuudessa palvelukortteleiden yhteistilat kannattaa suunnitella kiinteäksi osaksi asumista, vuokraan tai vastikkeeseen kuuluvaksi, jolloin taataan riittävä käyttäjäpohja. Kuntosali on samanlainen palvelu kuin pesulakin. Asukas voi käyttää sitä, tai olla käyttämättä, mutta palvelu kuuluu kiinteäksi osaksi korttelia, Rönkä sanoo.

Myös YIT:n Pekka Helin on samoilla linjoilla.

– Voisiko talojen yhteistilat olla pidemmälle konseptoituja ja vietyjä, jotta ne palvelisivat erilaisia ihmisiä ja heidän tarpeitaan? Helin kysyy ja jatkaa.

– Taloihin tulee yhä laajempi palvelutarjonta: verkkokauppoja ja niiden hakupisteitä, siivoukseen ja kodinhoitoon liittyä palveluita. Kaikki tähtää siihen, että palvelut luovat ihmiselle parempaa ja helpompaa arkea.

Lue lisää
Suomen kaupungit näyttävät mallia – näin kasvihuonepäästöt pudotetaan nollaan

Suomen kaupungit näyttävät mallia – näin kasvihuonepäästöt pudotetaan nollaan

Suomen kaupungit näyttävät mallia ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja pieniä "ilmastoihmeitä" seurataan jo ympäri maailman. Iissä ilmastotyö on tuonut kunnalle niin paljon tuloja, että se alkaa näkyä...

Yksityiskouluja markkinoidaan ratkaisuna oppimishaasteisiin

Yksityiskouluja markkinoidaan ratkaisuna oppimishaasteisiin

Peruskouluissa oppiminen voi jäädä puutteelliseksi kuntien resurssipulan vuoksi. Voisivatko yksityiskoulujen lukukausimaksujen salliminen ja maksullinen yksityisopetus tuoda ratkaisuja ongelmaan?

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Korkeakoulutus maksaa yhteiskunnalle, mutta se myös tuottaa hyvin. Asiantuntijat pohtivat, miten koulutuksen hyötyjä kannattaa mitata.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa