Euroopan unionin ja Kiinan välisen kaupan arvo on lähes miljardi euroa päivässä. Näiden maailman suurimpiin talousmahteihin kuuluvien suhde on kuitenkin ollut muutoksessa viimeisen vuoden aikana. Viimeisin esimerkki tästä on Euroopan komission maaliskuussa julkaisema uusi Kiinaa koskeva strateginen katsaus.

Strategisessa katsauksessa esimerkiksi määritellään, ettei Kiinaa voi enää pitää kehittyvänä maana. Kiina on tärkeä maailmapoliittinen toimija ja johtava teknologiamahti. Sen kasvavan vaikutusvallan mukana Euroopassa täytyy tulla suurempi vastuu kansainvälisten sääntöjen noudattamisesta.

Strategisessa katsauksessa listataan kymmenen toimenpidettä, joilla Euroopan unionin ja Kiinan suhdetta on tarkoitus kehittää. Listalla ovat muun muassa ihmisoikeudet, ilmastonmuutos ja turvallisuuspolitiikka.

Euroopan unionin ja Kiinan välisen kaupankäynnin osalta EU edellyttää Kiinalta toimia suhteen tasapainottamiseksi. Euroopan komission mukaan tasapainottamisessa tärkeässä osassa on kaikkien niiden asioiden toimeenpano, josta Kiinan ja EU:n välillä on jo aikaisemmin sovittu ja joita ei vielä ole pantu täytäntöön.

EU:n ja Kiinan suhde puhuttanee kuluvan vuoden aikana myös Suomea. Suomi ottaa puheenjohtajan tehtävät hoitaakseen heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Vaikka puheenjohtajamaalla on nykyisin EU:n ulkopuolella vähemmän näkyvä rooli kuin aikaisemmin, johtaa Suomi Eurooppa-neuvoston kokouksia sekä edustaa neuvostoa suhteissa muihin unionin toimielimiin.

Suomen puheenjohtajuuskauden agendalle kuuluu muun muassa Euroopan komission uuden viisivuotisstrategian valmistelu. Euroopan unionin ja Kiinan välisen suhteen muokkautuminen ja uuden toimenpideohjelman toimeenpano päätynee siten myös Suomen puheenjohtajakaudella käytäviin keskusteluihin.

Monet kaupat ovat muuttuneet suuren tavarakauppaketjun Taobaon jälleenmyyjiksi. Kauppiaan lapset käyttävät aulaa pelaamiseen koulun jälkeen.

Vahva EU on tärkeä myös Kiinalle

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jyrki Kallion mukaan Euroopan unionissa on aiheellisesti herätty huomaamaan, että Kiinan taloudellisen vaikutusvallan kasvulla Euroopassa saattaa olla myös poliittisia seurauksia. Kallio sanoo suurimman muutoksen näkyvän siinä, että suhdetta ei enää ajatella puhtaasti talouskysymyksenä.

– Euroopan unionin rivit ovat olleet hajallaan silloin kun on keskusteltu esimerkiksi Kiinan ihmisoikeustilanteesta tai maan toimista Etelä-Kiinan merellä, Kallio kertaa.

– On havaittavissa, että jotkut Kiinasta taloudellisesti voimakkaasti riippuvaiset EU-valtiot ovat varovaisempia lausunnoissaan kuin monet muut.

Kallion mukaan ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että Kiina haluaisi nähdä Euroopan unionin maat hajallaan. Päinvastoin, vahva EU on myös Kiinalle tärkeä asia.

– Kiina on aidosti sitä mieltä, että vahva Euroopan unioni on omiaan tasapainottamaan Yhdysvaltojen voimakasta roolia maailman järjestyksen ylläpitäjänä. Kiina toivoo, että sillä olisi mahdollisuus toimia yhdessä Euroopan unionin kanssa vastavoimana Yhdysvalloille.

Kantonin satama on Guangzhoun maakunnan tärkein ja samalla myös Etelä-Kiinan suurin satama. Sen kansainvälinen meriliikenne ulottuu yli 300 satamaan 80 maassa.

Suomi toivonut lisää sijoituksia

Kiinan ja Euroopan välisissä suhteissa on erityisesti puhuttanut Kiinasta Eurooppaan suuntautuneiden suorien sijoitusten kasvu ja sitä kautta niiden tarkoitusperät. Kallion mielestä kiinalaissijoitusten näkeminen pelkästään poliittisen vallan vahvistamisena on yksinkertaistava argumentti.

– Ei se ole koko totuus. Kiina ei ole mikään yhtenäinen toimija Euroopassa. Täällä on paljon Kiinasta päin suuntautuvia investointeja, joiden suhteet Kiinan valtioon vaihtelevat.

Kallio muistuttaa, että monet kiinalaisista sijoituksista Euroopassa ovat suuntautuneet strategisille aloille – jos ajatellaan vaikka Pireuksen satamaa Kreikassa tai Portugalin ja Espanjan sähköverkkoja.

Kallion mukaan on hyvin vaikea tietää, missä määrin kyse on ollut vain siitä, että Kiina pääsi hyötymään tilanteesta ilman poliittisia tarkoitusperiä ennen kuin Euroopassa huomattiin, että strategisten investointien kanssa kannattaa olla varovainen. Tämä ei silti sulje pois sitä, etteivätkö Kiinan tarkoitusperät voisi toteutua joskus myöhemmin, sillä sijoitukset on kaikesta huolimatta tehty strategisille aloille.

City Crossingin Mixc on uusi jättiostoskeskus Shenzhenissä. Keskuksessa on pinta-alaa 200 000 neliömetriä ja siellä on esillä sekä paikallisia että kansainvälisiä tuotemerkkejä.

– On hyvä, ettei Kiinan suhteen olla enää sinisilmäisiä. Mutta maan suhteen ei pidä myöskään vainoharhainen. Kannattaa tarkastella mahdollisimman kylmäpäisesti ja rationaalisesti niin Kiinasta kuin muualta Euroopan ulkopuolelta tulevia sijoituksia ja miettiä, mitä kannattaa ottaa vastaan ja mitä ei.

Kiinalaissijoitukset toivotetaan silti edelleen tervetulleiksi Eurooppaan. Kallion sanoo juuri Suomen olevan yksi niistä maista, joka on toivonut Kiinasta enemmän sijoituksia.

– Toistaiseksi Suomeen ei ole tullut kovin paljon kiinalaissijoituksia. Tässähän oli yksi tilastopiikki, joka johtui Supercellin yrityskaupasta. Sitä ei oikein voi pitää tuotannollisena sijoituksena. Mutta nähtäväksi jää, mitkä Kiinan vireillä olevista esimerkiksi biotaloushankkeista toteutuvat.

Perhe on kuvaamassa itseään Shenzhenin teemapuistossa. Puistosta löytyy New Yorkin Manhattanin pienoismalli sekä 130 muuta jäljennöstä maailman tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Investointien määrä laskussa

Huippuvuonna 2016 Eurooppaan suuntautuneiden kiinalaissijoitusten kokonaisarvo nousi noin 37 miljardiin euroon. Kahtena viime vuonna kiinalaisten tekemien investointien määrä on laskenut tasaisesti. Vuonna 2018 kiinalaiset sijoittivat Eurooppaan enää 17,3 miljardia euroa, mikä oli alle puolet vuoden 2016 tasosta.

Suomen Pankissa Kiinan taloutta seuraavan Riikka Nuutilaisen mukaan investointien arvon laskuun on kolme merkittävää syytä. Ensimmäinen johtuu suurimmaksi osaksi Kiinan omasta taloustilanteesta.

– Kiinalaiset yritykset ovat tulleet varovaisemmiksi ja nyt arvioidaan riskejä huomattavasti paremmin, Nuutilainen analysoi.

– On huomattu myös, että vuonna 2016 tehdyistä investoinneista kaikki eivät olleet niin kannattavia ja monessa tapauksessa kiinalaiset on maksaneet niistä ylihintaa.

Toiseksi tilanteeseen vaikuttaa se, että Kiinan valtio on tiukentanut ulkomaisiin investointeihin liittyvää ohjeistustaan. Siltä on nykyään haettava lupaa, kun yritys haluaa sijoittaa ulkomaille.

Nuutilaisen mukaan lupakäytäntöjä tiukennettiin, kun Kiinassa huolestuttiin siitä, kuinka rahaa alkoi virrata ulos maasta.

– Nyt monille toimialoille sijoittaminen on hankalampaa, Euroopassa varsinkin viihteeseen ja urheiluun. Sellaiselle Supercelliinkin tehdylle sijoitukselle olisi tiukemmat ohjeet ja se olisi hankalampi saada läpi.

Kolmas investointien määrään vaikuttanut tekijä oli vuonna 2016 Kiinan kotimarkkinoilla levinnyt pelko maan talouskasvun hidastumisesta ja valuutan arvon heikkenemisestä. Moni kiinalaisyritys halusi siirtää rahaa pois manner-Kiinasta.

– Suorat sijoitukset olivat nopein tapa saada rahaa ulos maasta. Näin toimiminen on hidastunut. Yksittäisten sijoitusten kohdalla saattaa vaikuttaa se, että Euroopassa tarkastellaan sijoituksia entistä tarkemmin. Mutta se ei vaikuta kovin laajassa mittakaavassa siltikään.

Tie Tianhe-alueella Guangzhoussa. Alue alkoi kehittyä 1980-luvulla, kun Pearl River Delta -alueesta tuli ensimmäinen Kiinan varsinainen talousalue. Nyt se on yksi tärkeimmistä Guangzhou-finassialueista. Ikea-myymälä on nähtävissä kuvassa vasemmalla ja kaukaisuudessa näkyy Kantonin torni, joka on yksi kaupungin tärkeimmistä maamerkeistä.

Kiinan erityispiirteet pidettävä mielessä

Nuutilainen sanoo, että Kiinasta Eurooppaan suuntautuvien sijoitusten suurin tarkoitusperä on tehdä taloudellista voittoa.

– Kiinan talous on kuitenkin kasvanut aika nopeasti maailman toiseksi suurimmaksi. Talous on ollut suljettu, joten kiinalaiset yritykset ovat kasvaneet niin suuriksi kuin kotimarkkinalla voi kasvaa. Ja kun ulkomaille sijoittamiseen on havahduttu, sitä on ryhdytty tekemään laajemminkin.

Nuutilainen muistuttaa, että samanlainen keskustelu on käyty aikoinaan Japanin ja Etelä-Korean ulkomaille suuntautuvista sijoituksista.

– Myös silloin huolestuttiin, että ne ostavat meidän kaikki yritykset. Tämä kuitenkin noudattaa avautumisen ja teknologisen kehityksen trendiä.

Luonnollisesta talouskehityksestä huolimatta Kiinan erityispiirteet on syytä pitää mielessä, kun analysoidaan maasta ulkomaille suuntautuvia sijoituksia.

– Kiinan valtiolla on enemmän vaikutusvaltaa kotimaisiin yrityksiin, jos se päättää sitä käyttää. On nostettu esille se, että luo epäreilun asetelman, kun esimerkiksi valtionyhtiöt saavat huomattavia tukia. Tällöin niiden on mahdollista maksaa niin korkeaa hintaa, että esimerkiksi paikalliset yritykset eivät pysty kilpailemaan niiden kanssa, Nuutilainen sanoo.

Uimari on hyppäämässä Pearl-jokeen, joka sijaitsee Guangzhoun kulttuuripuistossa. Puiston paikalla oli ennen The Thirteen Factories -tehdas.

Kurt Tong

Tong kuvasi tämän Kiina-artikkelin kuvareportaasin. Hän valistui vuonna 2006 Lontoon College of Communicationista pääaineenaan dokumenttikuvaus. Tongin työt pyrkivät tutkimaan hänen kiinalaisia juuriaan ja lisäämään ymmärrystä Kiinasta. Hän kasvanut Britanniassa. Tongin kuvia on ollut nähtävillä myös 2019 vuoden alussa Suomen kuvataiteen museossa.