Kuvareportaasit
31.12.2018

Ei kertakäyttörakennuksille

Rakennettu ympäristömme tuottaa merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä. Arkkitehti Sami Rintalan mielestä kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen pitäisi lähteä siitä, että suunnitellaan vain taloja, joista ihmiset haluavat pitää huolta.

Kuvareportaasit
31.12.2018

Arkkitehti Sami Rintala vastaa puhelimeen Bodøn kaupungissa Pohjois-Norjassa, reilut sata kilometriä Napapiirista pohjoiseen. Kamerapuhelun kuva on hämärässä hieman rakeinen, sillä näillä leveysasteilla aurinko näyttäytyy talven keskellä vain harvoin.

Rintala on asunut Norjassa jo kymmenisen vuotta. Sitä ennen hän pyöritti Helsingistä käsin kansainvälistä mainetta niittänyttä arkkitehtitoimisto Casagrande & Rintalaa yhdessä Marco Casagranden kanssa. Yhdessä taiteellinen pari muun muassa edusti Suomea Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2000 ja Montrealin biennaalissa 2002.

Vuonna 2003 Casagranden ja Rintalan tiet kuitenkin erkanivat, ja Rintala muutti perheineen Osloon. Siellä hän alkoi pelata keskiviikkoisin muiden ulkomaalaisten arkkitehtien kanssa jalkapalloa, ja tutustui islantilaiseen Dagur Eggertssoniin.

Vähitellen miesten pelien jälkeiset keskustelut paikallisessa kebab-ravintolassa alkoivat pyöriä yhä enemmän arkkitehtuurin ympärillä. Syntyi päätös yhteisestä suunnittelutoimistosta, ja Rintala Eggertsson Architects perustettiin vuonna 2008. Toimipisteet sijaitsevat sekä Oslossa että Bodøssa.

– Suomalaisilla ja islantilaisilla on melko samanlainen kulma maailmaan: olemme tottuneet katsomaan sitä hieman reunalta. Toimistona haluamme tehdä pientä, kaunista ja kestävää, Rintala kuvailee.

Hänen mielestään Norjan ja Suomen kaltaisissa vauraissa Pohjoismaissa keskitytään pitkälti vääriin asioihin.

– Eihän meillä oikeastaan ole paljon muita ongelmia jäljellä kuin ekologiset: ilmastonmuutos, lajien väheneminen ja merien saastuminen. Keskitämme yhä aikaa ja resursseja väärien asioiden ratkaisemiseen. Arkkitehtuurin esimerkiksi ei tarvitse olla aina mahdollisimman suurta, vaikka siihen olisikin varaa.

Arkkitehtuuri, Tintra

Tintra Bridge/ Dag Jenssen/ Tintra, Voss, Hordaland

Arkkitehtuuri, Seljord

Seljord tower/ Dag Jenssen/ Seljord/Telemark

Arkkitehtuuri on osa kaikkien elämää

Esimerkiksi Suomessa yksistään rakennusten osuus hiilidioksidipäästöistä on 30 prosenttia ja rakennetun ympäristön kokonaisosuus päästöistä jopa 60 prosenttia. Aiempaa kestävämpien rakentamis- ja asumistapojen kehittämiselle on siis kova tarve – arkkitehtuuri voi näytellä tässä merkittävää roolia.

Rintalan mielestä kestävämpi rakentaminen lähtee ennen kaikkea ihmisten mielikuvien ja asenteiden muuttamisesta.

– Monet kokevat arkkitehtuuri-sanan jäykkänä ja etäisenä korkeakulttuurin juttuna. Miten voisimme opettaa sen, että arkkitehtuuri on ympärillämme kun elämme, teemme töitä ja käymme vaikkapa syömässä?

Kestävän kehityksen mukaista arkkitehtuuria voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Rintalalle sen tärkein periaate on kuitenkin hyvin yksinkertainen. Kestävintä arkkitehtuuria on suunnitella sellaisia taloja, joista ihmiset välittävät ja pitävät huolta.

– Silloin ne voivat kestää satoja ja jopa tuhansia vuosia. Niin kuin Pantheonin temppeli Roomassa, jonka valoa ja kauneutta ihmiset matkustavat yhä ihmettelemään.

Fogo Inn Baths/ Alex Fradkin/ Fogo Island, Newfoundland, Canada

Bunker Sauna/ Pasi Aalto/ Trondheim

Vala River Sauna/ Raudna river, Soomaa, Estonia

Vala River Sauna/ Raudna river, Soomaa, Estonia

Vala River Sauna/ Raudna river, Soomaa, Estonia

Puu on täydellinen materiaali

Toisessa päässä asteikkoa on ”kertakäyttöarkkitehtuuri”, joka on muodissa viisi vuotta ja hylätään sitten uusien rakennuksien tieltä. Siksi Rintala pyrkii suunnittelemaan mahdollisimman ajattomia, usein jo valmistuessaan jollain tavalla vanhan ja tutun oloisia rakennuksia ja tiloja. Tärkeintä on kuitenkin se, miltä rakennukset tuntuvat.

– Menit sitten goottilaiseen kirkkoon tai savusaunaan, kun astut tilaan, se on aistien yhteistuote, jossa sekoittuvat esimerkiksi märän kiven tai savun tuoksu, akustiikka ja äänet. Arkkitehdin tehtävä on tuottaa näitä kokemuksia.

Kestävämpi rakentaminen lähtee ennen kaikkea ihmisten mielikuvien ja asenteiden muuttamisesta.

Sami Rintala

Myös materiaalivalinnoilla on suuri merkitys. Rintala sanoo pitävänsä puuta lähes täydellisenä rakennusmateriaalina, myös kestävyyden kannalta.

– Se kun kasvaa itsestään, ja siitä voi tehdä koko talon huonekaluja myöten.

Hyvin olennaista on se, miten rakennus asettautuu ja vaikuttaa sen ympärillä olevaan luontoon. Rintala pyrkii suunnittelemaan rakenteita, jotka mukautuvat ja jopa lisäävät biodiversiteettiä sen vähentämisen sijaan.

– Maailmassa ei ole kahta pistettä, joissa vallitsisivat täysin samanlaiset olosuhteet. Muun muassa auringonvalo, tuuli, maaperä vaikuttavat aina siihen, miten rakennus toimii tietyssä ympäristössä.

Tieto pitää siirtää uusille polville

Yksi osatekijä Rintalan kestävyysajattelussa on omien oppien jakaminen eteenpäin uusille arkkitehtipolville. Hän on haluttu opettaja ja luennoitsija taiteen ja arkkitehtuurin aloilla eri yliopistoissa, ja haastaa työpajoissaan opiskelijoita osallistumaan ympäristön muokkauksen suunnitteluun.

Viimeksi Rintala on palannut opetusmatkalta Keniasta norjalaisen Trondheimin yliopiston arkkitehtiopiskelijaryhmän kanssa. Matka oli osa kurssia, jolla pyritään suunnittelemaan erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin mahdollisimman hyvin soveltuvia rakennuksia.

Ryhmä suunnitteli Rintalan johdolla savannille paikallisen koulun omistukseen mökin, jossa turistit voivat yöpyä maksua vastaan”Intian valtameren leppeässä tuulevireessä”. Toiminnasta saatavat tulot menevät koulun toimintaan.

– Vihreään lomamökkiin tuli muun muassa paikallista korallikiveä ja perinteisin opein valmistettu heinäkatto. Opimme kaikki todella paljon, koska paikallisen mestarit opettivat meille oikeita tekniikoita, Rintala intoilee.

Kaksi ryhmän jäsenistä piti kokemuksesta niin paljon, että ovat palaamassa Keniaan tekemään omaa diplomityönsä.

Thailand Library/ Pasi Aalto/ Noh Bo, North Thailand

Thailand Library/ Pasi Aalto/ Noh Bo, North Thailand

Thailand Library/ Pasi Aalto/ Noh Bo, North Thailand

Maailma muuttuu yhdessä tekemällä

Rintala korostaa useaan otteeseen, kuinka tärkeää yhteistyö ja toisilta oppiminen on hänelle. Vaikka rakennuksen suunnittelu vaatii käytännössä aina lukemattomien ihmisten panosta ja ammattitaitoa, se saatetaan yhä esittää yksin ”arkkitehtineron” luomuksena.

–Arkkitehtuuri on yhteiskunnallinen ilmiö ja se pitäisi olla monien äänien kollaasi, ei yhden ihmisen näkemys.

Haastavinta työssä onkin Rintalan mielestä ajatusten ja ideoiden kuratointi ja niistä olennaisen esiin suodattaminen. Vaikka arkkitehti saattaa jo projektin alkumetreillä kuvitella tietävänsä, mitä haluaa saavuttaa, usein todellinen tavoite kirkastuu vasta matkan varrella, yhdessä kokeilun kautta.

– Tämänkin takia rakastan opettamista. Olennaista muutoksen kannalta on se, että mahdollisimman moni ihminen kokisi voivansa vaikuttaa omaan rakennettuun ympäristöönsä.

Rintala myöntää auliisti, että vastuullisuus on hänelle itselleenkin ainaista tasapainoilua erilaisten valintojen välillä.

– Tiedostan, että esimerkiksi lennän aivan liikaa, kun teen kansainvälisiä projekteja. Mutta olen sitä mieltä, että parempi tehdä asiat, vaikka 40-prosenttisesti oikein, kuin ei yrittää ollenkaan.

Fleinvaer Residency/ Pasi Aalto/ Fleinvaer, Nordland

Fleinvaer Residency/ Pasi Aalto/ Fleinvaer, Nordland

Lisää kuvareportaaseja

El Salvadorissa lisätään koulutustasoa estejuoksulla

El Salvadorissa lisätään koulutustasoa estejuoksulla

El Salvadorissa lähes kolmasosa kaikista synnyttäneistä on alaikäisiä. Teiniraskauksien ehkäisy on elintärkeää tyttöjen koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi.

Kirjoittaja: Maija Salmi Kuvaaja: Meeri Koutaniemi

Right arrow

Ponssen akatemia on tehtaalla

Ponssen akatemia on tehtaalla

Ponsse tekee kattavaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja kouluttaa Ponsse-polulla osaavaa työvoimaa. Samalla se toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä.

Kirjoittaja: Markku Rimpiläinen Kuvaaja: Jaakko Romu

Right arrow