Yritys, onko sinulla olemassaolon oikeutus?

Jos yritys ei toimi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, onko sillä paikkaa yhteiskunnassamme?

Vastuullisuus
5.6.2018

Suomen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Silloinen kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.

Ympäristöministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö haastavat muut toimijat strategian tavoitteiden toteuttamiseen haluamillaan tavoilla. Tässä hyvänä apuna toimii kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -hanke. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä ihmiset arvostavat kulttuuriympäristöä ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö elää ajassa ominaispiirteensä säilyttäen.

Julkishallinnon voimavarat ovat suunnattu ohjaamaan luonnon hallittua muutosta ja kulttuuriympäristön monimuotoisuus avaa elinkeinoelämälle menestymisen mahdollisuuksia, kertoo Sitoumus 2050 -hankkeen tiedote.

Pystymme siihen yhdessä

Niin valtio-omisteinen Senaatti-kiinteistöt kuin Turun korjaustelakka ovat mukana Sitoumus 2050 -hankkeessa, jonka tavoite on olla kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen yhteinen pitkän aikavälin tahtotila. Idea on yksinkertainen – konkreettisia tekoja, mitattavia tuloksia, joita Senaatti-kiinteistöt ja Turun korjaustelakka ovat valmiita tekemään jokapäiväisessä työskentelytavassaan.

– Olemme esittäneet itsellemme kysymyksen. Jos Senaatti-kiinteistöt ei toimisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, olisiko meillä olemassaolon oikeutusta? Ajatus tuntuu Senaatti-kiinteistöjen vastuullisuusjohtaja Juha Lemströmin mielestä mahdottomalta.

Lemström odottaa, että sama ajattelumalli laajenisi koko yhteiskuntaan ja sen toimijoihin.

– Uskon, että ajan mittaan sellaisille toimijoille, jotka eivät toteuta kestävän kehityksen periaatteita, ei ole yhteiskunnassamme paikkaa. Pitkän aikavälin liiketoiminnassa ei voi jättää huomioimatta luontoa ja sen monimuotoisuuden suojelua.

Turun korjaustelakka halusi olla Itämeren suunnannäyttäjä kestävän kehityksen periaatteiden toteuttajana. Laivan korjauksen sekä purunkin osalta työturvallisuus on tärkeässä asemassa. He sitoutuvat Sitoumus 2050-hankeen avulla Meriteollisuuden ResponSea -hankkeeseen kehittämällä vastuullista laivankierrätystä.

– Alallamme kierrätysaste on hyvä, mutta ympäristökuormituksessa ja työturvallisuudessa on vielä paljon parannettavaa, Naantalissa sijaitsevan Turun korjaustelakan tuotantojohtaja Oskari Kosonen kertoo.

Vaikka kestävän kehityksen periaatteet ovat vasta lipumassa laivankierrätys- ja telakka-alalle, näkee Kosonen asenteiden parantumista. Asiakkaiden ja yhtäältä heidän asiakkaiden valveutuminen ja vihreämpien arvojen vaatiminen on tehnyt hyvää koko alalle.

– Enää ei riitä, että miettii vain tätä päivää ja toimintaa. Haluamme yhtä lailla olla turvaamassa luontoa tuleville sukupolville, vaikka se saattaakin kuulostaa kliseiseltä, Kosonen sanoo painavalla äänensävyllä.

Turun korjaustelakalla tutkitaan juuri uusia purkumenetelmiä ja mahdollisuuksia pienentää pölypäästöjä vesiverhoilla. Uusilla öljypuomeilla estetään vesistöjen likaantuminen. Vaikka vanhojen laivojen purkamiseen liittyy aina tietynlainen ennalta-arvaamattomuus, on Kososen mukaan silti mahdollista toimia luontoa kunnioittavasti ja vastuullisesti.

– Enää ei yksinkertaisesti voida purkaa välinpitämättömästi.

Turun korjaustelakka on mukana Ship Recycling -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on synnyttää Suomeen vastuullista laivojen purku- ja romutusliiketoimintaa. Hankkeessa on mukana Delete, Hans Langh, Meriaura, Turun korjaustelakka ja Tekes. Tavoitteena on muun muassa tutkia ja kehittää purkamisen työmenetelmiä.

Rakennettu ympäristö ja luonto

Senaatti-kiinteistössä mietittiin pitkään, millä kärjellä sitoumukseen kannattaisi lähteä mukaan. Pääfokus oli ollut jo pitkään energiatehokkuudessa. Nyt oli kuitenkin aika ajatella asiaa laajemmin.

– Luonnon monimuotoisuus on ollut meillä jo useamman vuoden pinnalla. Siksi ajattelimme, että voisimme tehdä enemmän kuin yhden sitoumuksen. Meidän toimintatapamme palvelee koko rakennus- ja kiinteistökantaa, yhteiskuntavastuun asiantuntija Katri Kallio-Koski sanoo.

Senaatti-kiinteistöt haluavat haastaa myös muut kiinteistö- ja rakennusalan toimijat mukaan yhteisen vastuun kantoon. Toimintamalli on kaikkien saatavilla ja eteenpäin jalostettavissa.

– Me kaikki hyödymme siitä, että muutkin toimijat ottavat hyvät mallit haltuun, Kallio-Koski toteaa.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu lähtee Senaatti-kiinteistöillä liikkeelle kohteisiin tehdyistä luontoselvityksistä ja sen pohjalta laadituista hoito-ohjeista. Senaatin yksi päätehtävistä on huolehtia Suomen valtion rakennusperinnöstä. Viime vuosien aikana fokus on laajentunut myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

– Omistamme yli 9000 rakennusta, joista noin 500 on merkittäviä kulttuuriperintökohteita. sekä merkittävä määrä kulttuuriperintökohteita. Kiinteistöjä sijaitsee myös luonnonsuojelu- ja Natura-alueella. Poikkeuksetta kohteissamme kokonaisuus muodostuu luonnosta ja rakennuksista. Huomasimme 80 rakennushistoriaselvityksien avulla epätasapainon kohteittemme kokonaisuuden suojelussa. Selvityksien jälkeen lähdimme luomaan mallia, joka palvelisi rakennettua ympäristöä, Lemström kertoo.

Ensisijaista on kuitenkin miettiä, jäävätkö mallit vain strategioiden sivuille vai hyödynnetäänkö saatua tietoa jokapäiväisessä kiinteistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelutyössä.

– Tavoitteenamme ei ole pelkästään säilyttää luonnon monimuotoisuutta, vaan rikastuttaa ja laajentaa sitä. Toiminta painottuu uhanalaisiin lajeihin. Mietimme myös paljon sitä, kuinka esimerkiksi pystymme tarjoamaan kiinteistöissämme hyvät yöpymis- ja lisääntymispaikat lepakkoyhteisöille, Kallio-Koski kertoo.

Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuullisuuden asiantuntijat ovat mielissään siitä, etteivät kestävän kehityksen asiat pyöri enää pelkästään hiilidioksidipäästöjen ympärillä, vaan ongelmat on alettu nähdä laajemmasta perspektiivistä.

Ainolan kiinteistö siirtyi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alussa. Tämän jälkeen sinne tehtiin myös luontoselvitys.

Kestävän kehityksen periaatteet ollaan sisäistetty hyvin

Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen näkee, että kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet yrityksien agendalla jo pitkään, mutta erityisesti kuluneen vuoden aikana ne ovat nousseet pintaan.

– Nyt ymmärretään paremmin se realiteetti, että kulutamme luonnonvaroja ja aiheutamme kasvihuonekaasupäästöjä aivan liikaa. Enää ei riitä, että pärjätään yksittäisissä kestävän kehityksen periaatteissa hyvin, vaan pitää panostaa myös kulutuksen ja sitä palvelevan tuotannon suureen ympäristökuormitukseen.

Nissinen tekee paljon EU-tason työskentelyä. Hän ei ole törmännyt siihen, että Suomi olisi mikään mallioppilas kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Myös muualla Euroopassa asia otetaan vakavasti.

Nissisen mukaan Suomessa on sisäistetty se, että horisontaalisesti kaikki ovat vastuussa ympäristöstämme ja vastuullisuudesta. Erityisen tyytyväinen kehittämispäällikkö on siihen, etteivät kestävän kehityksen periaatteet ole vain tutkijoiden ja alan asiantuntijoiden kontolla, vaan myös yrityksien sisältä löytyy osaamista.

Vaikka kestävän kehityksen periaatteet ovat tulleet osaksi yrityksien liiketoimintaa, Nissinen toivoisi vieläkin laaja-alaisempaa ja syvempää yrityksen tuotteiden ja toiminnan pohdintaa. Yritykset kaipaisivat hänen mielestään niin kannustimia kuin velvoitteitakin kestävän kehityksen periaatteiden ja erityisesti ekotuotesuunnittelun/eko-designin omaksumiseen ja toteuttamiseen.

– Oli kyse sitten palvelusta, tavarasta tai muusta ratkaisusta, niin hiilijalanjälki/ilmastovaikutus ja muut ympäristönäkökohdat pitäisi aina arvioida suunnitteluvaiheessa, ennen tuotannon aloittamista. Yrityksien on hyvä muistaa, että aina voi hakea apua. Kaikkea asiantuntijuutta ei voi olla talon sisällä. Tuotteiden kohdalla ympäristövaikutuksia voi aina radikaalisti pienentää. Ilmastovaikutukset tulevat varsinkin kulutustuotteissa hyvin monesta eri suunnasta. Ei siis yleensä ole olemassa vain yhtä osa-aluetta, josta voisi nipistää.

Lue lisää
Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä merkittävä vaihe tämän vuoden lopulla. Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia kertoo, miksi Pariisin ilmastosopimuksen kohtalo ratkeaa käytännössä vasta...

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Menestyvät yritykset muokkaavat strategiaansa toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä kaikille organisaatioille, muistuttaa OP Ryhmän pääjohtaja Timo...

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Ihmiskunta siirtyy asumaan kaupunkeihin, ja tämä megatrendi näkyy voimakkaasti myös Suomessa. Kaupungistumisen ja ihmiskunnan haasteiden välillä on suora yhteys. Kaupungeissa nyt tehtävät ratkaisut...