Sivuvirrat kiertoon – kiertotalouden toteutuminen vaatii rohkeita toimia

Asiantuntijoiden mielestä Suomella on vielä matkaa, jos se mielii kiertotalouden mallimaaksi.

Vastuullisuus
23.2.2018

EU:n vuodenvaihteessa ehdottamien direktiivimuutosten myötä 75 prosenttia kaikista pakkausjätteistä tulisi kierrättää tai käyttää uudelleen vuoteen 2030 mennessä.

Suomelle on povattu useaan otteeseen kiertotalouden ykkösmaan paikkaa. Direktiivimuutosten myötä moni asiantuntija on huomauttanut, että Suomella on vielä matkaa, jos se aikoo saavuttaa tavoitteet.

Samaa pohtivat myös monet suomalaisyritykset. Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön liiketoimintajohtajan Kalle Saarimaan pakkaukset täytyisi suunnitella alun perin kierrätettäviksi. Näin myös muovinkierrätys lisääntyisi.

– Tällä hetkellä panostamme paljon muovinkierrätyksen tehokkuuden parantamiseen ja ratkaisun kehittämiseen vaikeammin kierrätettäville muoveille. Lisäksi panostamme jätteenpolton jäännösmateriaalien kierrätysasteen parantamiseen.

Saarimaan johtama liiketoimintayksikkö syntyi viime vuonna, kun jätteenkäsittely-yhtiö Ekokem yhdistyi Fortumiin. Yritysten yhdistyminen tuo kiertotalouden kehittämiseen lisää resursseja ja parantaa Fortumin asemaa kiertotalousmarkkinoilla. Fortum kierrättää tällä hetkellä kaikki Suomessa kerätyt kuluttajamuovit.

Saarimaa huomauttaa, että EU:n kiertotalouspaketti ja muovistrategia korostavat jätteen vähentämistä ja kiertotalouden merkitystä. Lainsäädäntöä tulisi kuitenkin tarkentaa.

– Suunta on oikea, ja ylätasolla tahtotila on hyvä. Muutos avaa ainakin mahdollisuuden kiertotalouden ympärillä olevien liiketoimintojen kehittymiselle. Haasteena on se, mennäänkö oikeaan suuntaan tarpeeksi nopeasti. Jos haluamme saavuttaa EU:n erittäin kunnianhimoiset tavoitteet, nykylainsäädäntö ei riitä.

Rohkeutta ja nopeutta

Kalle Saarimaa ja moni muu kiertotalouden parissa toimiva yrittäjä toivoo lainsäätäjiltä ennen kaikkea rohkeutta.

– Eduskunnassa käsiteltävä uusi jätelaki on hyvä esimerkki. Sen idea on hyvä, mutta toteutus ei ole tarpeeksi rohkeaa. Lain implementoinnissa puhutaan yli kymmenen vuoden siirtymäajasta, mutta jos Suomesta halutaan oikeasti kiertotalouden edelläkävijä, meidän täytyisi uskaltaa ottaa nopeampia askeleita, Saarimaa kertoo.

Kierrätysratkaisuja tarjoavan, 12 paikkakunnalla ympäri Suomea toimivan Stena Recyclingin kaupallinen johtaja Toni Mannila vahvistaa saman huolen.

– Kiertotalouden merkitys voisi olla kansantaloudellisestikin merkittävä, mutta nykyinen siirtymäaika on pitkä. Suunta on oikea, mutta tällä vauhdilla esimerkiksi polttolaitoksiin kulkeutuu edelleen turhan paljon kierrätykseen kelpaavia materiaaleja. Suomessa on paljon kapasiteettia materiaalien kierrätykseen, mutta kaikkea potentiaalia ei voida tällä hetkellä hyödyntää.

Mannila kertoo, että tietoisuus kiertotalouden mahdollisuuksista on silti kasvanut.

– Alalla on paljon kasvumahdollisuuksia. Yritykset ovat hyvin kiinnostuneista kiertotalouden mahdollisuuksista, resurssitehokkuudesta sekä vastuullisesta toiminnasta.

Lisää tutkimusta ja uusia ratkaisuja

EU:lla on hyvä syy muuttaa direktiivejä: Euroopassa tuotetaan joka vuosi 25 miljoonaa tonnia muovijätettä. Vain reilusti alle kolmannes siitä päätyy kierrätykseen. Suomalaiset suoriutuvat muovin kierrättämisessä toistaiseksi vielä huonommin: tuotamme keskimäärin 13 kiloa pakkausmuovijätettä Suomessa, mutta määrästä päätyy kiertoon vain muutamia prosentteja.

Lisäksi EU-komissio on arvioinut, että vain viisi prosenttia kaikesta tuotteiden valmistukseen tarkoitetusta muovista on kierrätettyä.

Muovin kierrätys ja uudelleenkäyttö on yksi kiertotalouspaketin suurimmista haasteista, mutta asiantuntijoiden mukaan muitakin pulmia riittää. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri huomauttaa, että kiertotalouden laajempaa käyttöönottoa rajoittaa erityisesti se, ettei sivuvirtojen hyödyntäminen ole läheskään aina taloudellisesti kannattavaa.

– Aihetta pitäisi tutkia laajemmin ja yksityiskohtaisemmin, ratkaisut olisivat yhä useammin taloudellisesti järkeviä ja toimivia. Meillä on tehty kansainvälisesti edistynyt roadmap aiheesta, mutta se on vielä aika ylätasolla.

Tutkimuksia tarvittaisiin monella alalla, jotta puuttuvia ratkaisuja saadaan esille.

– Esimerkiksi tällä hetkellä jokaista lihatuotannossa tuotettua syömäkelpoista lihakiloa kohti syntyy melkein puolet teurassivuvirtaa. Siitä iso osa päätyy muun muassa turkiseläinten rehuksi, vaikka joukossa on sellaisia proteiineja sisältäviä jakeita ja arvokomponentteja, joita voitaisiin jalostaa pidemmälle ja hyödyntää osin myös esimerkiksi elintarvikekäytössä. Vastaavasti useille elintarviketeollisuuden sivuvirroille on löydettävissä uusia, parempia käyttökohteita.

Katajajuuren mukaan vastaavia esimerkkejä on lukuisia.

– Metsää kaadetaan, jotta saadaan tukkipuuta, sahatavaraa, massaa ja sellua. Jokaisessa puussa on oksapuuta ja kuorta sekä sahanpurua. Näitä voitaisiin hyödyntää korkeamman lisäarvon sovelluksissa.

Katajajuuri kertoo, että näissä puun osissa on lukuisia erilaisia bioaktiivisia komponentteja, joista voitaisiin kehittää raaka-aineita esimerkiksi lääketeollisuuden ja kosmetiikkasektorin käyttöön. Potentiaali jää silti suurimmalta osin hyödyntämättä.

– Aineksen keräämiseen ja hyödyntämiseen ei riitä tarpeeksi paukkuja tai vallitsevassa tilanteessa ei ole riittävästi intressejä. Tällaisille sivuvirroille täytyisi löytää suoraan jatkohyödyntäjä eli joku, joka voisi ottaa niitä vastaan ja hyödyntää ne. Muuten niiden erottaminen ja jatkojalostaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Kannattavuuden ohella myös puun uuteaineiden säilyminen on ongelma, joten kehitettävää riittää tutkimuksenkin saralla.

Tutkimustieto syntyy tällä hetkellä pienistä puroista.

– Julkaisimme jokin aika sitten puun uuteaineista laajan tutkimuksen. Siinä kuvataan, minkätyyppisiä uuteaineita eri puulajeista löytyy ja millaisia käyttökohteita niillä voi olla. Kyse on kuitenkin vain yhden virran tutkimisesta, vastaavia tarvittaisiin paljon lisää.

Ajattelutavan täytyy muuttua

Fortumin Kalle Saarimaa penää kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta sekä yrityksiltä että kuluttajilta.

– Ongelmaa ei voi ratkaista vain yhdessä kohdassa. Jos kiertotalouden avulla halutaan oikeasti ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, meidän kaikkien täytyy muuttaa ajattelutapaamme. Me elämme koko ajan velaksi, sillä vuoden ylikulutuspäivä on elokuussa ja se siirtyy koko ajan lähemmäs juhannusta.

Saarimaa kertoo, että kiertotalouden toimiminen vaatii toimenpiteitä tuotantoketjun joka kohdassa.

– Kukaan ei maksa tällä hetkellä tuotteiden ja pakkausten kokonaisympäristökustannuksia. Todellisten kustannusten täytyisi päätyä paremmin tuotteiden hintoihin. Moni ympäristön kannalta parempi tuote on tällä hetkellä hirvittävän kallis, vaikka asian kuuluisi olla juuri toisin päin: jos tuotteet valmistettaisiin kierrätysmateriaaleista, ne olisivat kuitenkin pitkällä tähtäimellä halvempia yhteiskunnalle.

Lue lisää
Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Koulua parempaa paikkaa taloustaitojen opettamiselle ei ole, mutta nykyisin koulu ei suoriudu opetuksesta riittävän hyvin. Apua on luvassa uudenlaisesta opettajien talouskoulutuksesta, jota...

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa