Helsinki-Vantaa nollasi hiilidioksidipäästönsä

Helsinki-Vantaan lentoasema on jatkuvasti paisuva, mutta vihertävä liikenteen solmukohta. Viime kesänä siitä tuli täysin hiilineutraali. Syyskuusta lähtien lentokentän katolla on toiminut aurinkovoimala.

Vastuullisuus
4.12.2017

Kenttäbussi suhauttaa matkustajat kyydissään koneen viereen. Bussin polttoaineena on jätteistä tehtyä uusiutuvaa dieseliä. Koneen seisontapaikkaa lämmitetään kaukolämmön hukkalämmöllä. Sisällä terminaalissa lämpötila säätyy automaattisesti sopivaksi, ja lämpöä otetaan talteen terminaalin poistoilmasta. Tervetuloa talviseen aamuun Helsinki-Vantaan lentoasemalle!

Uusiutuvat polttoaineet sekä älykäs lämmitysjärjestelmä ovat keinoja vähentää lentokentän päästökuormaa.

– Se on tarpeen, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkumista voidaan palvella myös tulevaisuudessa, sanoo Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen.

Koko alan kansainvälinen visio on, että vuonna 2050 kaikki lentoliikenneteollisuuden päästöt ovat puolet siitä mitä ne olivat vuonna 2005. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) globaali sopimus lentämisen päästöjen hallinnasta astuu voimaan vuonna 2020. Sen jälkeen lentoliikenne saa kasvaa, mutta päästöt eivät saa enää lisääntyä.

Kuulostaa kunnianhimoiselta. Lentoasema on kuin minimetropoli laajoine infrastruktuureineen. Energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen, ajoneuvojen ja työkoneiden liikuttamiseen ja valaistukseen. Helsinki-Vantaan toiminnan ylläpitoon vaadittava hiilidioksidipäästö on 0,9 kiloa matkustajaa kohti.

– Luku on kuitenkin maltillinen, sillä kyseessä on koko infra, Viinikainen sanoo.

Koko verkosto hiilineutraaliksi vuonna 2020

Elokuussa Helsinki-Vantaasta tuli kokonaan hiilineutraali lentoasema. Osoituksena saavutuksesta sille myönnettiin kansainvälinen ACA-sertfikaatti. ACA on kansainvälisen lentoasemayhteisön ohjelma, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta.

– Kaikki lentoaseman päästöt on laskettu ja verifioitu tarkkaan alan etujärjestön ACI:n kehitysohjelman puitteissa. Eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden tavoitteena on saada sata hiilineutraalia asemaa vuoteen 2030 mennessä. Helsinki-Vantaa on sitä jo nyt, Viinikainen kertoo.

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että lentokentän toiminta ei kasvata ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Päästöjen on vähennyttävä jatkuvasti, ja väistämättömät päästöt kompensoidaan osallistumalla päästövähennyksiin kehittyvissä maissa.

Finavian koko lentoasemaverkoston on tarkoitus olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä. Seuraavaksi ympäristöremontin kohteena ovat Lapin lentoasemat. Lapissa ryhdytään hyödyntämään esimerkiksi maan uumenista kumpuavaa geoenergiaa ja puuhakepohjaista lämmitystä.

Helsinki-Vantaa uudistuu

Helsinki-Vantaalla on meneillään 900 miljoonan euron kehityshanke.

Kymmenen prosenttia aurinkosähköä

Helsinki-Vantaalla on meneillään 900 miljoonan euron kehityshanke. Siihen kuuluu muun muassa kaksi uutta terminaalisiipeä ja uusi sisäänkäynti. Ne mahdollistavat matkustajamäärien kasvattamisen, mutta lisäävät myös energiankulutusta. Uudisrakentaminen vaatiikin väistämättä ekotehokkuutta.

Kesällä käyttöön otetun uuden eteläsiiven katolla törröttää jo osa uudesta aurinkovoimalasta. Voimalaa laajennetaan uuden länsisiiven valmistuttua. Osa länsisiiven katosta ja eteläinen siipi katetaan aurinkopaneeleilla.

Valmistuessaan voimala on Pohjoismaiden lentoasemien suurin aurinkovoimala. Sen kokonaisteho on yli 500 kilowattipiikkiä. Kilowattipiikki, kWp, on paneelien enimmillään tuottama teho.

– Voimala tuottaa lähes kymmenen prosenttia Helsinki-Vantaan terminaalilaajennusten tarvitsemasta sähköstä, ja päästöttömästi. Muilta osin ostetaan tuulisähköä, ja sillä tavalla tuetaan uusiutuvaa sähköntuotantoa.

Uusissa tiloissa ammennetaan luonnonvaloa. Aseman valaistusta on rukattu muutenkin. Parkkihalleihin on vaihdettu energiatehokkaita LED-valoja, ja muun muassa kiitoteiden valaistusjärjestelmä uusitaan LED-tekniikkaan. Energiatehokkuutta saadaan myös terminaalien ilmastoinnin ja lämmityksen automaattisella säätelyllä.

Lue lisää
Onko osuustoimintatutkimuksessa buumi?

Onko osuustoimintatutkimuksessa buumi?

Suomalaisilla on ammottava aukko osuustoimintatietämyksessä. Suurin osa kansasta ei tiedä, mistä neljännes maamme bruttokansantuotteesta tulee.

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa