Avoin yhteiskunta edistää luottamusta

Avoimuus on toimivan demokratian kulmakivi. Avoimen datan saatavuutta suitsutetaan, mutta onko julkinen tieto oikeasti kaikille avointa?

Vastuullisuus
1.3.2018

Suomessa laki määrää julkisen tiedon avoimeksi. Käytännössä tietojen saaminen on usein hidasta ja kallista, ja siten tavallisen ihmisen ulottumattomissa.

Usein tietoja pitää anoa erikseen. Meillä on todella hyvä tilanne globaalisti, sillä suomalainen julkisuuslaki on edistyksellinen, kertoo tutkiva toimittaja Hanna Nikkanen.

Nikkanen työskentelee muun muassa hitaaseen journalismin keskittyvän verkkojulkaisu Long Playn päätoimittajana. Hän törmää usein tilanteisiin, joissa julkinen tieto ei olekaan saatavilla.

Joskus julkisten tietojen saaminen vaatii jopa oikeustoimia. Toimittajan aikataulu antaa harvoin periksi odotella tietoja vuosikausia, joten tiedot voivat jäädä lopulta saamatta.

Nikkanen huomauttaa, että julkisuuslaki koskee monia toimijoita, ja tiedon saaminen riippuu usein siitä, kuinka hyvin mikäkin taho tuntee lainsäädännön.

Yleensä isommilta toimijoilta saa helpommin tietoja. Isoissa kunnissa ja ministeriöissä tiedetään kyllä, että tieto on julkista. Pienessä kunnassa samaa pyyntöä voidaan pitää järjettömänä.

Nikkanen on joutunut pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta muun muassa silloin, kun hän on tehnyt tutkivaa journalismia ulkomailla. Hän kertoo, että monessa muussa maassa tilanne on vaikeampi kuin Suomessa.

Vuosi sitten tein eurooppalaisten tutkivien toimittajien kanssa yhteistyötä. Selvitimme useammassa maassa eri valtioiden turvallisuusbisneksestä asioita. Kaikki työ perustui julkisiin lähteisiin. Oli hyvin avartavaa huomata, miten todella monissa maissa toimittajat eivät saaneet mitään tietoja, tai sitten viranomaiset olivat kirjanneet tiedot sellaisella tavalla, että kaikki olennainen informaatio oli kadonnut. Itse sain lopulta ulkoministeriöltä ne tiedot, joita pyysin, mutta siinäkin kului viikkoja.

Avoimuus edistää luottamusta

Julkisuuslain mukaan periaatteessa kaikki viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Ne salataan vain, kun salaamiseen on jokin peruste. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi yksityisyyden suoja, valtion turvallisuus tai esimerkiksi liikesalaisuus.

Nikkasen mielestä julkisuuslain toteutuminen on tärkeää monesta syystä.

Demokraattisessa yhteiskunnassa meidän täytyy voida luottaa poliitikkoihin ja virkamiehiin. Pohjoismaissa on perinteisesti vallinnut tällainen luottamus, mutta se ei synny automaattisesti vaan vaatii seurantaa.

Myös poliittisen historian professori Pauli Kettunen peräänkuuluttaa luottamusta.

Avoimuus ja luottamus liittyvät toisiinsa. Avoimuus luo edellytyksiä sille, että kansalaisten luottamus ei ole vain passiivista mukautumista. Demokraattisessa yhteiskunnassa tarvitaan myös annos epäluottamusta ja kriittistä asennoitumista.

Kettunen muistuttaa, että julkisuuslain perusteet ja tiedon avoin saatavuus ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne eivät kuitenkaan selity pelkällä suomalaisella kansanluonteella.

Pohjoismaiseen demokratiaan kuuluu vahvasti se, että kansalaiset ovat aktiivisia muutenkin kuin vaalitilanteissa. Meillä on vanhastaan paljon osallistumismahdollisuuksia ja toisaalta paljon sellaisia instituutioita, jotka on kehittyneet tukemaan päätöksenteon julkisuutta.

Teknologia avuksi

Myös teknologian kehitys vaikuttaa avoimuuden määrään: esimerkiksi avoimen datan määrä on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Avoimella datalla tarkoitetaan eri organisaatioille ja julkishallinnolle kertynyttä tietoa, joka on avattu näiden tahojen ulkopuolisille vapaasti hyödynnettäväksi.

Suomessa tällaista dataa jakavat kaikkien saataville niin Maanmittauslaitos kuin Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL, ja sen edistämiseen on perustettu muun muassa Open Knowledge Finland -niminen yhdistys.

Teknologian kehityksen ansiosta ongelmaksi tulee yhä useammin se, miten pystymme käsittelemään tietoa. Median ja sosiaalisen median merkitys on otettava huomioon. Vanhat toimenpiteet avoimuuden vaalimiseksi eivät välttämättä enää riitä, Kettunen sanoo.

Hanna Nikkanen muistuttaa, että avoimuutta täytyy vaalia, muuten se voi olla vaarassa. Hän kertoo, että esimerkiksi kuntien terveydenhuollon yksityistäminen voi johtaa tilanteisiin, joissa aiemmin julkiset ja avoimet tiedot muuttuvatkin liikesalaisuuksiksi.

Avoimuus on siirtymässä harmaalle alueelle, eikä se ole demokratian toteutumisen kannalta hyvä asia. On hyvin harvan etu, että salaisuuden verho vedetään julkisten tietojen eteen, hän sanoo.

Huipulle on vaikea päästä

Transparency International -järjestön mukaan Suomi on tällä hetkellä maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut valtio Tanska ja Uuden-Seelannin jälkeen. Sen alajärjestö Transparency Finland on tutkinut myös suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta, sillä avoimuus ja korruption määrä kulkevat usein käsi kädessä.

Järjestö muistuttaa, että hyvästä tuloksesta huolimatta Suomella on yhä matkaa huipulle. Monessa maassa korruptio on silti huomattavasti vakavampi ongelma, eikä yhteiskunnan avoimuudesta ole tietoakaan.

Lue lisää
Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Koulua parempaa paikkaa taloustaitojen opettamiselle ei ole, mutta nykyisin koulu ei suoriudu opetuksesta riittävän hyvin. Apua on luvassa uudenlaisesta opettajien talouskoulutuksesta, jota...

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa