Yliopistot keksivät uudelleen roolinsa yhteiskunnassa

Suomalaisista yliopistoista on tullut osa kansainvälistä kilpailua. Kuinka ne hiovat kilpailukykyään? Aalto-yliopiston Ilkka Niemelä ja Itä-Suomen yliopiston Jukka Mönkkönen kertovat.

Talous ja yhteiskunta
18.1.2018

Kotimainen yliopistokenttä on murroksessa. Yliopistoista on tullut entistä vahvemmin globaaleja toimijoita, ja kilpailu opiskelijoista, henkilöstöstä ja tutkimusrahoituksesta on kiristynyt. Hyvä kilpailukyky on menestymisen ehto.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä arvioi, että yliopistoilta odotetaan nykyään entistä enemmän vaikuttavuutta ja osallistumista globaalien kysymysten, kuten kestävien energiamuotojen ja kaupungistumisen ongelmien ratkaisemiseen.

– Jos miettii korkeatasoisen tutkimuksen rahoitusta, näyttää siltä, että rahoitus suuntautuu isoihin, keskeisiin teemoihin, jotka liittyvät globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Silloin toimintamalli on se, että toimitaan kansainvälisissä verkostoissa, joissa rahoittajatahot voivat olla monipuolisia.

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen arvioi, että monitieteisyys korostuu entisestään tutkimuksessa.

– Nykytutkimuksen pitää olla monitieteistä ja liittyä johonkin teemaan, kuten ilmastonmuutokseen tai terveyden isoihin kysymyksiin. Yliopistojen kyky tunnistaa nämä teemat ja koota osaava, monialainen tutkimustiimi tukee sen omaa kilpailukykyä. Yliopistot profiloituvat siis vahvemmin eri tutkimuskokonaisuuksien äärelle.

Mönkkösen mukaan kilpailukyky pohjautuu juuri siihen, että tutkijat ovat alansa huippuja ja tutkimusyhteisöt on organisoitu hyvin.

Monialaisuus on auttanut nostamaan Aalto-yliopiston sijoitusta kansainvälisillä ranking-listoilla. Esimerkiksi Times Higher Education World University Rankings 2018 -vertailussa Aalto sijoittui sijalle 190.

– Aallon osalta tulevaisuus näyttää siinä mielessä lupaavalta, että meillä on mielenkiintoinen, omaleimainen alojen yhdistelmä. Tiede, taide, tekniikka ja talous ovat monen haasteen ratkaisemisen kannalta relevantti yhdistelmä.

Niemelän mukaan yliopiston kansainvälinen maine on parantunut. Se tukee mielikuvaa, että yliopisto on mielenkiintoinen kumppani kansainvälisissä kärkihankkeissa.

Kilpailu rahoituksesta on kovaa

Kun yliopistojen julkista rahoitusta on leikattu, ne suuntaavat katseensa entistä vahvemmin esimerkiksi Tekesin, Suomen Akatemian, EU:n ja kansainvälisten toimijoiden tarjoamaan rahoitukseen.

– Kilpailu kovenee, puhumme sitten kansallisesta tai globaalista, kansainvälisestä rahoituksesta. Omaa toimintaa pitää pystyä parantamaan koko ajan, Mönkkönen sanoo.

Samoin yritysten ja erilaisten säätiöiden rooli tutkimuksen rahoittajina kasvaa.

Niemelä arvelee, että myös ulkomailla tunnettu giving back -kulttuuri saattaa vähitellen rantautua Suomeen.

Takaisin antamisen idea pohjautuu siihen, että yliopistosta valmistuneet ja jo työelämässä olevat entiset opiskelijat lahjoittavat yliopistollensa sopivaksi kokemiaan summia.

Rahoituskanavien kartoittamisen lisäksi yliopistot ovat käyneet läpi menojaan tarkasti. Aalto-yliopisto päätyi käyttämään erillistä säästöohjelmaa.

– Meillä oli toimenpideohjelma, johon liittyi juuri kilpailukyvyn nostaminen ja muiden rahoituslähteiden etsintä sekä kuluihin ja tiloihin liittyvä säästöohjelma. Jouduimme tekemään myös raskaita päätöksiä ja vähensimme henkilöstöämme. Se oli noin neljännes koko sopeuttamisvolyymistä, Niemelä sanoo.

Koulutuksesta tulee vahvemmin tuote

Kansainvälistyminen heijastuu myös koulutukseen.

Mönkkösen mukaan yliopistot siirtyvät koulutuksen osalta vahvemmin kansainväliseen markkinaan muun muassa lisääntyvän maahanmuuton ja koulutusviennin muodossa. Suomeen pyritään myös saamaan lisää tutkinto-opiskelijoita ulkomailta.

– Tulevaisuuden suunta on se, että suomalaiset ikäluokat pienenevät. On luonnollista houkutella kansainvälisiä opiskelijoita ja kasvattaa heidän määräänsä, jotta opiskelijoiden kokonaismäärä pysyy nykyisellään, Mönkkönen pohtii.

Itä-Suomen yliopistossa kansainvälisiä maisteriopiskelijoita on nykyään noin 5–6 prosenttia.

Suuri osa heistä tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, eli he ovat lukuvuosimaksuvelvollisia. Yliopistot ovat kiinnostuneet myös koulutusviennistä.

– Koulutusvienti on iso mahdollisuus. Tarjoamme koulutusta joko Suomessa tai paikan päällä kohdemaassa korvausta vastaan. Kehityssuunta on aluillaan, mutta selvä. Olemme perustaneet koulutusvientiyhtiön Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Myös Åbo Akademi on lähtenyt siihen mukaan.

Yhtiön kautta yliopistot markkinoivat palveluitaan. Esimerkiksi Joensuun kampuksella oli viime syksynä 25 namibialaista opiskelijaa opettajakoulutuksessa. Korvaus koulutuksesta tuli Namibian valtiolta. Kun koulutuksesta paketoidaan vahvemmin tuote, korostuvat myös muut palvelut.

Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu tarkoittaa Mönkkösen mukaan myös sitä, että maahantulopalvelut, asunnon löytäminen ja muut elämän järjestämiseen liittyvät asiat hoituvat ongelmitta.

– Koulutus itse on laadukasta, ja tuote on kunnossa, jos katsotaan, miten hyvin suomalaiset yliopistot sijoittuvat rankingeissa. Vaikka emme ole huippuyliopistojen Oxfordin ja Harvardin tyyppisiä, kaikki Suomen isot monialayliopistot kuuluvat kahteen parhaaseen prosenttiin, eli maailman 500.n parhaan yliopiston joukkoon. Meidän pitää markkinoida tuotetta ja tuoda sitä vahvemmin esille.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa opiskelijoiden liikkuvuus kasvaa myös Suomen sisällä.

– Paljon puhutaan modulaarisuudesta. Onko jatkossa niin, että tutkintoputki ei enää olekaan sellainen, että viiden vuoden päästä opintojen aloittamisesta tulee putkesta maisterina ulos? Vai onko niin, että opiskelijat suorittavat tutkinnon osia eri yliopistoissa ja eri aloilta?

Tämä tarkoittaisi sitä, että yliopistot siirtyisivät tutkintoperusteisista kokonaisuuksista vahvemmin osaamisperusteisiin kokonaisuuksiin.

Keskittyminen huippututkimukseen

Kilpailukykyä parantaa myös se, että tutkimuksessa keskitytään tiettyihin osa-alueisiin.

– Meidän pitää löytää omat vahvuusalueemme ja toiminnan painopisteet, jotta pystymme tuottamaan uniikkia osaamista. Isojen pelureiden kanssa se on todella haasteellista alueilla, joilla on todella paljon kilpailua ja vaaditaan isoja investointeja tulosten tekemiseen. Suomessa on selvästi alueita, joilla pystymme tekemään tärkeää työtä, Niemelä arvioi.

Hänen mukaansa esimerkiksi suomalaisten biopohjaisten materiaalien, tekoälyn ja koneoppimisen osaaminen on maailman kärkitasoa.

Lue lisää
Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Millainen on hyvä loma?

Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja...

Rohkeutta opintielle

Rohkeutta opintielle

Akseli Huhtanen haluaa nostaa oppimisen uuteen arvoon. Oppimistapahtuma Dare to Learnin johtohahmon mielestä siihen tarvitaan rohkeampaa oppimista.