Talouden tärkeimmät mittarit

Chydenius esittelee kuusi mittaria, jotka kertovat talouden yleistilasta, korkojen kehityksestä sekä suhdannekuvasta.

Talous ja yhteiskunta
28.2.2018

1. Talouden luottamusindikaattorit

Kuluttajien ja yrityspäättäjien haastatteluihin perustuvat luottamusindikaattorit kuvaavat lähes reaaliajassa talouden vauhtia ja kertovat, mihin taloudessa ollaan menossa.

Suomalaisten kuluttajien luottamusindikaattorin laatii kuukausittain Tilastokeskus. Haastatteluihin perustuvan indikaattorin tulos oli tammikuussa 2018 mittaushistorian korkein.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tuoreimmat eri toimialojen luottamusindikaattorinsa tammikuussa. Sen mukaan teollisuusyritysten ja palveluyritysten luottamusindikaattorit olivat edelleen vahvalla tasolla ja reilusti pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.

Tilastokeskuksen ja EK:n luottamusindikaattorit ovat osa Europan komission harmonisoimaa, kaikissa jäsenmaissa toteutettavaa suhdannekyselyjärjestelmää. Näiden pohjalta on laadittu talouden kokonaisilmapiiriä kuvaavaa indikaattori, jossa on laskettu yhteen kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorit. Se kertoo selvästi, että Suomessa luottamus talouteen laahasi EU-alueen perässä vuosina 2013-2016. Siitä pitäen luottamus on vahvistunut myös Suomessa. (Kuva)

Tehdasteollisuuden ja palvelusektorin suhdannekyselyitä tehdään useissa euroalueen maissa ja niitä käytetään myös indeksien laatimiseen. Euroalueen tehdasteollisuuden ostopäälliköiden indeksi on nimeltään Eurozone PMI.

2. Tuotannon suhdannekuvaaja

Tilastokeskus julkaisee kuukausittain kansantalouden tuotannon suhdannekuvaajan. Se antaa selkeän kokonaiskuvan kansantalouden kokonaistuotannon volyymista ja kasvusuunnasta.

Suhdannekuvaaja ennakoi kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Se kattaa alkutuotannon, jalostuksen ja palvelut.

Helmikuussa julkaistun kuvaajan mukaan tuotanto jakoi kasvuaan vuoden 2017 joulukuussa.

3. Työllisyys

Tilastokeskus julkaisee kuukausittain tilastonsa työllisten ja työttömien määrästä sekä työttömyysprosentista. Samalla julkistetaan työ- ja elinkeinoministeriön tilasto työttömien työnhakijoiden määrästä.

Työllisyys vaikuttaa suoraan myös julkisen talouden tasapainoon ja sitä kautta talouspolitiikkaan. Kun veronmaksajien määrä kasvaa ja työttömyys alenee, verokertymät nousevat, tarve tulonsiirtoihin laskee ja valtiontalouden alijäämä pienenenee.

  1. helmikuuta julkaistut uusimmat katsaukset kertovat, että kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työttömyysaste oli tammikuussa 8,5 prosenttia. Työllisiä oli 71 000 enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 57 000 pienempi kuin vuosi sitten.

4. Inflaatio

Maailmalla lähestytään korkeasuhdannetta. Silloin kuluttajahintojen nousuvauhdilla mitattu inflaatio on mittari, jota kannattaa seurata.

Korkeasuhdanteessa inflaation kiihtyminen saattaa kertoa talouden kuumenemisesta ja suhdannehuipun lähestymisestä.

Inflaation kiihtymistä puolestaan ennakoi palkkojen nousu. Tästä saatiin muistutus helmikuun alussa, kun Yhdysvalloissa tieto palkkojen nousun nopeutumisesta hermostutti pörssimarkkinat.

Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio alle kahdessa prosentissa. Kun inflaatio kipuaa noususuhdanteessa yli kahden prosentin, ollaan jo lähellä huippusuhdannetta ja keskuspankin on enää vaikea perustella elvyttävää korkopolitiikkaa. Tätä kautta inflaation kiihtyminen ennakoi korkojen nousua, mikä puolestaan heikentää pörssin näkymiä.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 0,8 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia. Euroalueen inflaatio oli tammikuussa 1,3 prosenttia.

5. Osakekurssit

Pörssien yleisindeksit kertovat paljon talouden tilasta, mutta myös sijoittajien luottamuksesta ja valinnoista.

Osakekurssien avulla voi ennakoida tulevaisuutta. Nousevat kurssit tarkoittavat, että sijoittajat uskovat talouden kasvun jatkuvan. Kun sijoittajien näkemys muuttuu, kurssit laskevat, vaikka reaalitalous ei välttämättä heikkene.

Pörssin yleisindeksi antaa tietoa siitä, mitä sijoittajat ajattelevat pörssiyhtiöiden tulevasta kehityksestä.

Helsingin pörssin yleisindeksi OMX Helsinki ylitti 21. helmikuuta 10 000 pisteen rajaa. Vuoden alusta indeksi on vahvistunut 5,6 prosenttia.

6. Korkojen kehitys

Inflaation kiihtyminen nostaa usein korkotasoa. Nyt inflaatio on euroalueella matala, samoin korkotaso.

Kun talouskasvu kiihtyy, keskuspankit nostavat usein ohjauskorkoaan hillitäkseen talouden kuumenemista. Samalla pitkien joukkolainojen korot nousevat.

Euroalueen ohjauskoron muutokset antavat viitteitä myös keskuspankin inflaatio- ja suhdanneodotuksista. Ohjauskoron nosto kertoo inflaatio-odotusten kiihtymisestä ja talouden kasvusta.

Tulevaa korkokehitystä voi päätellä myös Euroopan keskuspankkien johtajien julkisista esiintymisistä. Johtajien niin sanottu ennakoiva viestintä antaa viitteitä siitä, koska rahapolitiikan suunta muuttuu ja milloin seuraavaa koron nostoa voi jo odotella. EKP on arvioinut, että ohjauskorot säilyvät alhaisina pidemmän aikaa. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on jo aloittanut ohjauskoron noston.

Tekstin lähteenä käytetyt asiantuntijat: OPn pääekonomisti Reijo Heiskanen ja EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Lue lisää
Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Millainen on hyvä loma?

Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja...

Rohkeutta opintielle

Rohkeutta opintielle

Akseli Huhtanen haluaa nostaa oppimisen uuteen arvoon. Oppimistapahtuma Dare to Learnin johtohahmon mielestä siihen tarvitaan rohkeampaa oppimista.