Suuryritysten johdon on hallittava myös poliittiset riskit

Brexit, Trump, Saksan vaikeat hallitusneuvottelut - mitä seuraavaksi? Globaalit poliittiset riskit ovat nousseet suuryritysten johdon huolenaiheeksi.

Talous ja yhteiskunta
16.2.2018

Suuryritysten toimintaympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa hyvin epävakaaksi ja riskipitoiseksi.

OPn tuoreessa suuryritystutkimuksessa 76 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maailmanpolitiikassa on epävarmuustekijöitä. Peräti 60 prosenttia vastaajista koki, että epävarmuustekijöitä liittyy myös Suomen poliittiseen johtamiseen

–Tulos yllätti. Pidän molempia lukuja huolestuttavan korkeina, sanoo politiikan tutkija, ajatushautomo E2:n johtaja Karina Jutila.

Jutilan mielestä tulos antaa aihetta jatkotutkimukselle.

– Nyt pitäisi selvittää yksilöidymmin ja syvemmin, mitä huolenaiheet ovat.

Mikä vikana kotimaan politiikassa?

Jutila arvioi, että maailmanpolitiikassa on paljon näkyviä riskejä, jotka on varmasti tunnistettu myös suuryrityksissä. Kotimaan politiikassa avoimia kysymyksiä on enemmän.

– Viitataanko nyt yksittäisiin päätöksiin vai suurempiin linjauksiin, jotka ovat yrityksille strategisesti tärkeitä? Vai onko kysymys sittenkin entistä jännitteisemmästä poliittisesta ilmapiiristä?

Suuryritystutkimuksen vetäjä, käytäntöön suuntautunut professori Pekka Mattila Aalto-yliopistosta tarjoaa yhden mahdollisen selityksen:

– Yritysjohdon luottamus Sipilän hallituksen toimintakykyyn on heikentynyt. Edellisen kerran luottamusindikaattori oli alhaalla Stubbin pääministerikauden loppupuolella, kun hallituksesta oli käytännössä tullut rampa ankka.

Karina Jutila kehottaa politiikan päättäjiä perehtymään yritysten riskiarvioihin.

Jos yrityksillä on yksilöityjä huolenaiheita, ne pitäisi tunnistaa, jotta osaisimme kehittää poliittista järjestelmäämme ja katkaista huonon kehityssuuntauksen.

Jos ajatellaan yritysten toimintaympäristöä, poliittisen järjestelmän vakaus ja ennustettavuus on hyvin olennainen asia, Jutila muistuttaa.

Länsimaiset arvot eivät enää kelpaa

Kansainvälisestä politiikasta kantautuu lähes päivittäin huolta aiheuttavia uutisia.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen muistuttaa, että yksittäisten uutisten taustalla on myös pitkävaikutteisia kehityskulkuja, joita on syytä seurata.

– 90-luvulla toivottiin, että taloudellinen kasvu ja vapaakauppa edistävät länsimaisia arvoja kaikkialla. Näin ei ole käynyt. Nyt tuntuu pikemminkin siltä, että läntisten arvojen hohdokkuus on kadonnut. Ajatus siitä, että kaupan ja talouden vapauttaminen edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa, on kokenut mahalaskun.

Kilpailevat kansallismieliset opit ja vankka usko autoritaarisen johtajuuteen haastavat länsimaiset arvot. Monessa maassa on käynnissä myös oikeusvaltion periaatteiden romuttaminen.

– Toimiva oikeusvaltio on yritystenkin näkökulmasta suotuisa toimintaympäristö. Nyt meillä on yhteiskuntia, joissa talous ja politiikka sekoittuvat eikä selkeää sääntökehikkoa ole.

Yritykset joutuvat sopeutumaan hyvin erilaisiin toimintaympäristöihin, joissa kohtelu voi olla hyvinkin mielivaltaista.

– Katsotaan vaikka Venäjää, jossa taloudelliset ja poliittiset pelisäännöt ovat kaikkea muuta kuin selkeät. Se tuottaa riskejä ja ennakoimattomuutta yrityksille, sanoo Tiilikainen.

Alueelliset järjestelyt etenevät

Kansallismielisten aatteiden leviäminen on ajanut globaalin vapaakaupan vastatuuleen. Kaupan esteiden poistamisen tilalle on tullut kansallisten etujen suojelu.

– Globaaleissa vapaakaupan neuvotteluissa ei ole edetty, ja monin paikoin on siirrytty alueellisiin vapaakauppajärjestelyihin. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin mielipiteet ovat tosin sellaisia, että nämäkin järjestelyt alkavat olla vaikeuksissa.

Alueellisissa vapaakauppajärjestelyissä hyötyjiä ovat suurvallat, jotka ovat omavaraisia ja joilla on itsellään suuret markkinat. Kärsijöitä ovat pienet taloudet, jotka tarvitsevat pääsyn isommille markkinoille.

Yritykset joutuvat sopeutumaan siihen, että alueellisista järjestelyistä tulee keskenään hyvin erilaisia.

– Suomalaisten yritysten mahdollisuudet käydä kauppaa ja tehdä investointeja riippuvat siitä, mistä maasta puhutaan ja millaiset järjestelyt Suomella ja EU:lla on tämän maan kanssa.

Muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa Eurooppa alkaa näyttää Brexitistä huolimatta hyvin vakaalta ja varmalta toimintaympäristöltä.

– Suomen kannalta on hyvä asia, että yritystemme pääasiallinen vientikenttä on EU:n yhteisillä sisämarkkinoilla. Siellä on hyvin tarkkaan ja selkeästi säännelty yhteismarkkina, joilta kaupan esteet on poistettu, Tiilikainen muistuttaa.

Aitoa yritysvastuuta

Maailman talousfoorumin tuoreessa riskiraportissa nousivat joukkotuhoaseiden kaltaisten poliittisten riskien ohella esiin suuret globaalit megatrendit kuten ilmastonmuutos seurauksineen. Karina Jutilan mielestä kyse on merkittävästä muutoksesta.

– Megatrendit alkavat tulla päivittäiseen uutisointiin - esimerkiksi voi ottaa vaikkapa muuttoliikkeen tai pulan juomavedestä. Ne alkavat konkretisoitua sekä kielteisessä että myönteisessä mielessä myös yritysten toiminnassa. Megatrendit eivät ole pelkästään huolenaiheita, ne ovat myös bisnesmahdollisuuksia, Jutila muistuttaa.

Ilmiön seurauksena yritysjohtajat ovat alkaneet aktivoitua myös sellaisilla foorumeilla, joilla heitä ei ole tavallisesti nähty.

– Yritykset alkavat profiloitua yhteiskuntavastuun näkökulmasta entistä terhakkaammin. Kyse ei ole enää viherpesusta, vaan arvopohjaisista valinnoista, joita yrityksissä tehdään.

Jutila sanoo uskovansa, että muutos on todellinen. Esimerkiksi vesiteknologiassa ja energiantuotannossa on jo päästy pitkälle bisnesalueilla, jotka liittyvät globaaleihin ongelmiin.

– Bisnestä tehdään arjessa, ja markkinat ovat valtavan isot. Isot junat menevät jo eteenpäin.

Entä mitä yhteiskunnallisia indikaattoreita kansainvälisesti toimivat yritysten pitäisi seurata eri maissa?

–Nostaisin esille kolme tekijää. Ensinnäkin ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin, jotka ovat aivan perusasioita yritysten kannalta. Kolmas tärkeä asia on demokratiakehitys, joka kuvaa hyvin toimintaympäristöä järjestelmätasolla, neuvoo Karina Jutila.

Lue lisää
Globaalin kaupan uusi arki

Globaalin kaupan uusi arki

Maailmankaupassa vaihtavat omistajaa tavaroiden sijaan tulevaisuudessa entistä enemmän data ja palvelut. Se lupaa hyvää myös Suomelle, kunhan osaamisesta pidetään huolta.

Innostavat oppimisympäristöt

Innostavat oppimisympäristöt

Verkon uudet oppimisympäristöt avaavat oven huippuyliopistojen kursseille ja kiinnostavimpien esiintyjien luennoille.

Aalto on edelleen ajassa

Aalto on edelleen ajassa

Käy katsomassa nämä kolme merkittävää Alvar Aallon rakennusta ja huomaat, että arkkitehdillä on yhä sanottavaa nykyiseen muotoiluun – vaikka hänen syntymästään on 120 vuotta.