Patenttimäärät kasvussa vuosien suvannon jälkeen

Papula-Nevinpatin toimitusjohtaja Markku Simmelvuo arvioi suomalaisen innovoinnin olevan hyvällä tasolla. Yritykset patentoivat niin paljon kuin pystyvät.

Talous ja yhteiskunta
20.3.2018

Patenttihakemusten määrä Suomessa on vuosien alamäen jälkeen kääntynyt kasvuun.

Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) jätettiin viime vuonna 1 529 patenttihakemusta. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli lähes 12 prosenttia. Sitä ennen patenttihakemusten määrä oli laskenut vuosittain vuodesta 2012 lähtien.

Suomalaisten yritysten tai keksijöiden Euroopan patenttivirastolle (EPO) jättämien niin sanottujen euroopapatenttien määrä taas pysyi edellisvuoden tasolla, mikä katkaisi pari vuotta jatkuneen laskukäyrän. Samoin näyttää käyvän myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten määrälle, vaikka viralliset tilastot viime vuodelta eivät olekaan vielä vahvistuneet.

Johtava neuvontainsinööri Olli Sievänen PRH:sta sanoo, että patenttimäärien kehitykselle ei voi osoittaa selvää syytä. Talouden nousukausi voi olla yksi syy, mutta aiempina vuosina hakemusten määrä ei ole suoraan korreloinut talouden kehityksen kanssa.

– Suurin osa hakemuksista on yritysten tekemiä ja kytköksissä yritysten tuotekehitykseen ja patentointistrategioihin. Sillä on suurimmat vaikutukset, Sievänen sanoo.

Suomi viidentenä Euroopassa

EPO:n tilastojen mukaan Suomessa jätettiin viime vuonna viidenneksi eniten patentteja suhteessa asukaslukuun. Suomessa on aina patentoitu paljon, koska maa on ollut teknologiavetoinen ja patentointijärjestelmä on toiminut hyvin, Sievänen selittää.

Yksittäisten yritysten liiketoimilla on kuitenkin merkittävä osuus koko Suomen patenttihakemusten määrissä. Esimerkiksi viime vuonna suomalaisten yritysten ja keksijöiden Euroopan patenttivirastolle jättämistä reilusta 1 800 hakemuksesta peräti puolet oli Nokian tekemiä. Kun Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille vuonna 2013, se vähensi selvästi suomalaisten yritysten patenttihakemusten määriä.

Suomalaiset yritykset hakivat ulkomailta viime vuonna eniten digitaaliseen kommunikaatioon liittyviä patentteja. Myös tietotekniikkaan ja televiestintään liittyviä patenttihakemuksia jätettiin paljon.

Kotimarkkinoilla taas korostuivat erityisesti rakennustekniikkaan liittyvät patentit.

– Maailmalla terveysteknologia on ollut voimakkaassa kasvussa. Suomessakin siihen on pikkuhiljaa herätty, mutta tilastoissa se ei vielä näy samalla tavalla kuin maailmalla, Sievänen sanoo.

Hyvät ideat saavat rahoitusta

IPR- eli immateriaalialalla toimivan Papula-Nevinpat Oy:n toimitusjohtajan Markku Simmelvuon mielestä suomalainen patentointi on hyvällä tasolla. Hänen arvionsa mukaan yritykset hakevat patentteja tällä hetkellä niin paljon kuin pystyvät.

– Yliopistojen tutkimus- ja tuotekehityksessä patentoitavaa saattaisi olla enemmän. Se voi olla käyttämätön reservi, Simmelvuo arvioi.

Jos patentoinnin tilasta vedetään laajempia yhteyksiä esimerkiksi suomalaisen innovoinnin tilaan, Simmelvuo ei olisi huolissaan.

– Toki aina on pienempiä startup-yrityksiä, jotka eivät pysty patentoimaan, mutta tuntumani on, että hyvät ideat kyllä saavat rahoituksen ja resursseja.

Simmelvuo on ollut alalla lähes neljännesvuosisadan ja seurannut läheltä immateriaalioikeuksiin liittyvää keskustelua. Tällä hetkellä trendinomaisesti näkyy esimerkiksi peli- ja it-teollisuuden vetovoima. Toisaalta myös perinteisestä mekaanisesta teollisuudesta tulee hänen mukaansa edelleen yllättävän paljon patenttihakemuksia.

Hänen arvionsa mukaan tietoisuus patentoinnista on lisääntynyt. Sen myötä yrityksissä on entistä parempaa ymmärrystä siitä, millaisia tuotteita ja keksintöjä kannattaa suojata patenteilla.

Simmelvuo kuitenkin näkee, että yritykset miettivät patentointia hieman liikaa taloudellisen hyödyn tai tappion näkökulmasta. Yritys saattaa esimerkiksi ajatella, että sen taloudelliset rahkeet eivät riitä puolustamaan patenttia oikeudenkäynneissä.

Simmelvuo muistuttaa, että patentti on myös eräänlainen vakuutus omalle liiketoiminnalle kilpailijoiden toimintaa vastaan.

– Se on ehkä alan haaste, että opittaisiin ymmärtämään patentointi muunakin kuin vain rahan saamisena.

Patentointijärjestelmät toimivat kaikkialla

Patenttia voi hakea Suomessa PRH:n kautta ja Euroopan-laajuisesti EPO:n kautta. EPO:ssa on mukana 38 maata. Jos tuotettaan haluaa patentoida tätä laajemmin, patenttia pitää hakea kaikissa halutuissa maissa erikseen.

Sieväsen mukaan karkeasti voi sanoa, että suomalainen patentti maksaa tuhansia euroja ja eurooppalainen kymmeniätuhansia euroja. Jos suojausta laajennetaan muualle, esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, patentointi voi maksaa jopa satatuhatta euroa.

– Kustannukset toki jakaantuvat pidemmälle aikavälille. Aloituskustannukset ovat suhteellisen pienet, Sievänen sanoo.

Simmelvuo puolestaan pitää kansainvälisiä patentointijärjestelmiä hyvin toimivina. Papula-Nevinpat toimii paljon esimerkiksi Venäjällä.

– Venäjälläkin patentin hakeminen toimii ihan normaalisti kansainväliseen tasoon verrattuna. Oikeudenkäynnitkin ovat kehittyneet sen jälkeen, kun Venäjä liittyi WTO:hon ja kehitti lakejaan pitkälti vastaamaan länsimaisia lakeja.

Lue lisää
Kauppasota on talouden riskeistä suurin

Kauppasota on talouden riskeistä suurin

SuomiAreenan suuren pankkikeskustelun asiantuntijat jakoivat huolen kauppasodaksi kärjistyvästä protektionismista. - Jos järki voittaisi USA:ssa, kauppasota kyettäisiin vielä estämään, sanoi Suomen...

Ennakointikykyinen yhteiskunta voi selättää työn murroksen

Ennakointikykyinen yhteiskunta voi selättää työn murroksen

Voimme rakentaa haluamamme tulevaisuuden vain verkostoitumalla, painotti Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen SuomiAreenan paneelikeskustelussa. Tavoitteeksi tulee ottaa älykäs ja...

Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.