Osuuskunta haastaa perinteisen osakeyhtiömallin

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussila ihmettelee, miksi Suomessa ajatellaan, että toimivia yritysmuotoja on vain yksi, vaikka vaihtoehtoja on monia. Yksi näistä malleista on osuuskunta.

Talous ja yhteiskunta
5.2.2018

Pellervo julkaisi tammikuussa kymmenen vuoden jälkeen tuoreen osuuskuntatutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset tuntevat osuuskuntia entistä paremmin. Kymmenen vuotta sitten erittäin huonosti tai ei lainkaan osuuskuntia tunteneita väestöstä oli noin puolet. Vastaava luku oli tänä vuonna vain joka neljäs. Myönteisimmin osuustoimintaan suhtaudutaan pääkaupunkiseudulla.

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussilan mukaan yleinen väärinkäsitys on, että osuuskuntaa luullaan suomalaiseksi malliksi.

– Ympäri maapalloa on yli miljardi osuuskuntiin kuuluvaa jäsentä. Puhutaan erittäin laajasta ja työllistävästä vaikutuksesta sekä turvaverkosta. Osuuskunnissa on neuvottelu- ja kilpailuvoimaa, jolla parannetaan erilaisten markkinoiden toimintaa.

Ei vain yhtä yritysmallia

Jussila ihmettelee sitä, miksi niin usein edelleen etsitään sitä yhtä parasta yritysmallia. Hänen mielestään yritysmallien monimuotoisuus on erittäin suotuisaa, kun otetaan huomioon toimivaa taloutta ja kehittyvää yhteiskuntaa.

– Osuuskunnassa on pyritty miettimään tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja psykologisia näkökohtia eli mallissa on hieman eri lähtökohta kuin eräissä paljon huomiota saavissa talousajattelun suuntauksissa, Jussila kiteyttää.

Osakeyhtiömallin kantava ajatus on ollut, että tuotannollinen pääoma ratkaisee tehokkuuden ja on olennaisin lisäarvon synnyttäjä. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että yritys pystyy tuottamaan yhteiskunnalle ja kuluttajille haluamansa tuotteet.

– Mitä enemmän palveluiden arvo on korostunut, sitä enemmän on vahvistunut aineettoman pääoman merkitys lisäarvon tuottamisessa. Samalla eri sidosryhmien yhteistyö on tullut arkipäiväisemmäksi osana arvonluontiprosessissa.

Osuuskunta sopii viime aikoina esillä olleen tiedon jakamisen ja yhteisen suunnan sekä tahtotilan löytämiseen. Vastakkainasettelu ja jatkuva kilpailemisen logiikka ei ole osuustoiminnassa ytimessä, vaan yhteisen jaetun arvon rakentaminen.

– Juuri tällaista ajattelua tarvitaan tässä ajassa, toteaa Jussila ytimekkäästi.

Osuustoiminta luo turvallisuutta

Samaan aikaan, kun yhteiskunnallisessa keskustelussa on herätty osuustoiminnallisille ajatuksille, myös itse osuuskunnissa on huomattu, että kyseiselle yritysmallille on entistä enemmän tilausta.

Viime vuosina osuuskunnat ovat alkaneet tutkia juuriaan ja kehittämään toimintaansa entisestään. Tällä lienee ollut vaikutusta siihen, että erityisesti asiakasomisteisella sektorilla osuustoiminta on kasvattanut markkinaosuuttaan.

– Olen havainnut, että osuustoimintamallin käyttö on vahvistunut viime aikoina myös globaalilla tasolla. Tuoreena ilmiönä osuustoiminta kehittyy maailmalla esimerkiksi alustataloudessa ja ennen kaikkea sektoreilla, joissa data on keskeisessä roolissa.

Osuustoiminnan saralla on tehty viime vuosina myös paljon uudistuksia. Lainsäädännöllisesti osuuskunnille mahdollistettu tilaisuus tulla lähemmäksi osakeyhtiötä ja päinvastoin. Ainakin periaatteessa tämä mahdollistaa erilaisten mallien joustavamman käytön, mikä tosin edellyttää vahvaa yritysmuoto-osaamista soveltajapuolella.

– Tutkimusta ja koulutusta on lisätty vuosien aikana, mikä on antanut lisäbuustia sille, että yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu heräämään osuustoimintamallin hyödyllisyyteen ja siihen, ettei mallia olla hyödynnetty ollenkaan niin hyvin, kuin olisi mahdollista.

Osuuskunta

Lilith on Suomen suurin luovien alojen osuuskunta.

Suomen suurin luovien alojen osuuskunta

Vuonna 1996 perustettu luovien alojen osuuskunta Lilith on pystynyt kasvattamaan jäsenkuntaansa yli 20 vuoden ajan. Tänä vuonna liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa ja jäseniä kirjattiin 400.

A. W. Yrjänä, Kikke Heikkinen, Maritta Kuula, Kauko Röyhkä ja viisi muuta perustajajäsentä eivät tienneet, että vuonna 2018 Lilith on Pellervon tilastojen mukaan Suomen isoin toimija luovien alojen osuuskuntakentässä. Alun perin osuuskunta perustettiin pieneksi kustantamoksi ja levy-yhtiöksi.

– Lähtöajatuksena oli, että kaikki oman alansa ammattilaiset antavat osaamisensa yhteiseen pottiin ja päätöksenteko olisi mahdollisimman demokraattista. Alkuperäinen oivallus oli se, että osakeyhtiössä toiminta on keskittynyt omistajuuteen ja arvonluontiin omistamisen kautta, mutta osuuskuntamallissa korostuu yhteen hiileen puhaltaminen, Netta Norro Lilithistä kertoo.

Osuuskunta

Terhi Friman on ammattikirjailija, joka Ouluun muuton jälkeen, lähti mukaan Lilithin toimintaan.

”Kaikki haluavat kuulua johonkin”

Hiljattain Ouluun muuttanut entinen yrittäjä ja ammattikirjailija Terhi Friman kokee saavansa Lilithistä paljon ammatillista ja taloushallinnollista tukea. Hän kuitenkin muistuttaa, että osuuskuntatoimintaa pohtiessa kannattaa tehdä vertailua.

– Tuntuu, että aika monet luovan alan osuuskunnat ovat sellaisella kaverimeiningillä pystyssä. Siinä huomaa pian itsekin tekevänsä osuuskunnan juoksevia asioita. On hienoa, että tällä hetkellä voin keskittyä vain oman työn tekemiseen, ammattilaiset saavat hoitaa muut asiat, Friman sanoo.

Kun asiakas tekee toimeksiantosopimuksen Lilithiin, ja jäsen tekee tilatun työn, sen jälkeen kaikki hoituu osuuskunnan taloushallinnon kautta. Jäsenen ei tarvitse hoitaa sopimus- ja laskutusteknisiä asioita.

– Minulle laskuttaminen on punainen vaate, joten olen ollut todella tyytyväinen siihen, että joku muu, toisin sanoen ammattilainen, hoitaa sen puolestani, Friman sanoo.

Norron mukaan Lilithin erikoisuus verrattuna tavallisimpiin työpaikkoihin on se, että heidän jäsenensä voivat toimia monessa eri roolissa ja ammatissa samaan aikaan.

Moniammatilliset ihmiset työskentelevät usein samanaikaisesti esimerkiksi työsuhteessa opettajana ja toimivat keikkailevana muusikkona.

– Toimimme siis juridisesti osuuskunnan jäsenille työnantajana. Tämä on iso juttu, joka luo perusturvaa ja selkärankaa jäsenille verrattuna siihen, että jäsenemme toimisivat freelancerina. Annamme jäsenelle niin sanotusti perinteisen työpaikan ja turvan, Norro kiteyttää.

Lue lisää
Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Millainen on hyvä loma?

Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja...

Rohkeutta opintielle

Rohkeutta opintielle

Akseli Huhtanen haluaa nostaa oppimisen uuteen arvoon. Oppimistapahtuma Dare to Learnin johtohahmon mielestä siihen tarvitaan rohkeampaa oppimista.