Meidän pitää laajentaa ajatteluamme talouskasvusta

Tutkijat Paavo Järvensivu ja Mikko Dufva ihmettelevät, miksi Suomessa juhlitaan pelkästään talouden kasvua. Heidän mielestä pitäisi miettiä, miksi kasvua havitellaan ja miten.

Talous ja yhteiskunta
3.2.2018

Voimmeko tavoitella ennemmin hyvinvoinnin nousua kuin bruttokansantuotteen kasvua? Tällaista kysymystä pohtivat talouskasvuun kriittisesti suhtautuvat tutkijat Paavo Järvensivu ja Mikko Dufva.

Monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tutkija Järvensivun mukaan enää harva osaa perustella, miksi kasvu on hyvästä. Hänestä usein tyydytään vain annettuun kasvun hypetykseen ja yhteen kasvumittariin eli bkt:hen.

– Miksi kasvua juhlitaan, jos ei nähdä, mitä materiaalisessa ja sosiaalisessa maailmassa tapahtuu? Kasvulle ei pidä olla sokea. Jos sitä tavoitellaan, sen pitäisi aina olla perusteltua ja sen seuraamuksien pitäisi olla tiedossa, Järvensivu sanoo.

Tutkijan mielestä hallitusten lisäksi myös yritysten tulisi keskittyä abstraktien kasvulukujen sijaan sisältöön. Pitäisi pohtia esimerkiksi työntekijöiden kanssa, mitä yrityksessä todella tehdään. Siihen ei Järvensivun mukaan riitä yksin se, että suomalaiset suuryrityksistä haluavat panostaa tulevaisuudessa vastuullisuuteen.

– Kysymykset, joita pitäisi kysyä ovat: Mitä yrityksessä halutaan saada aikaan? Halutaanko kasvua kasvun takia vai tavoitellaanko liiketoiminnalla esimerkiksi iloa, jännitystä, terveyttä, turvaa tai ravitsemusta? Entä, mitä haittaa liiketoiminnasta on? Mitkä ovat sen materiaaliset reunaehdot? Kansantaloudessa yritysten tehtävänä ei ole konkreettisesti tehdä rahaa – jota syntyy etenkin uusien pankkilainojen myötä – vaan tuottaa ja mahdollistaa tiettyjä asioita elämässä, Järvensivu kertoo.

Kasvun rajoitteet

Maapallon kantokyvyn ja ikärakenteen tuottamista rajoitteista, ja toisaalta digitalouden tuoman uuden toimintakentän vuoksi, emme tule Suomessa Sitran tutkijan Mikko Dufvan mukaan enää näkemään samanlaista bruttokansantuotteen kasvua, mihin olemme aiemmin tottuneet.

– On järkevämpää keskittyä ennemmin mittaamaan yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntymistä kuin puhdasta talouskasvua, Dufva sanoo.

Dufva on erityisen huolissaan entisestään kasvavasta eriarvoistumisesta. Hänen mielestään olisi tärkeää miettiä seuraavalle sadalle vuodelle useita visioita siitä, millaista tulevaisuutta toivomme.

– Kansainvälisessä vertailussa olemme erittäin hyvissä asetelmissa. Meillä on kaikki valmiudet lähteä rakentamaan uutta tasa-arvoisempaa ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Suomessa on osaavia työntekijöitä, luottamusta sekä hyvä maine ja infrastruktuuri.

Tutkijan tulkinnan mukaan suomalaiset ovat hyvin vastaanottavaisia tällaiselle ajatukselle.

– Nyt tunnustetaan tosiasiat ja mietitään, kuinka rakennamme yhteiskuntaa tästä eteenpäin.

Tulevaisuuden Suomi

Minkälainen Sitran tutkijan tulevaisuuden Suomi sitten on?

– Sellainen, missä eletään maapallon kantokyvyn suomissa rajoissa eli käytännössä kiertotalouden ratkaisut on saatu laajasti käyttöön. Lisäksi teemme asioita yhdessä, pidämme huolta toisistamme ja saamme sitä kautta lisähyvinvointia. On myös tärkeää, että opimme käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kestävästi, Dufva kertoo.

BIOS-tutkimusyksikön tutkija Järvensivun mielestä tavoiteltavia Suomen tulevaisuudennäkymiä ei ole vielä rakennettu.

– Tällä hetkellä on maalailtu pikemminkin uhkakuvia esimerkiksi kilpailukyvyn menetyksestä kuin tavoiteltavia tulevaisuuden visioita. Tämän vuoksi fokus on siirtynyt siihen, kuinka selviämme tästä hetkestä ja nykyisistä tulipaloista, eikä niinkään siihen, kuinka tavoittelemme jotakin pidemmällä aikavälillä, Järvensivu sanoo ja jatkaa:

– Kun mietimme materiaalisten olojen turvaamista, tulemme olemaan todella suuren haasteen edessä. Olemme BIOS:ssa eri alojen tutkijoiden kesken tutkineet, kuinka ekologinen jälleenrakentaminen saadaan aikaan.

Fossiilisten polttoaineiden varassa

Tällä hetkellä yhteiskuntamme kaikki infrastruktuuritoiminnot eli energia, liikenne, asuminen ja ruuantuotanto ovat hyvin sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin ja vaativat paljon energiavirtoja. Järvensivun mukaan yhteiskuntaamme pitäisi rakentaa seuraavan 20 vuoden aikana täysin päästötön infrastruktuuri.

– Tämä on laadullinen tavoite, jonka pitäisi olla kirkkaana jokaisen mielessä. Kiinnostavaa on tutkia, kuinka me pystymme organisoimaan tämän ekologisen jälleenrakentamisen.

Järvensivun mukaan Suomen tulevaisuuden tavoitteena voisi olla hyvän elämän tasa-arvoiset mahdollisuudet maapallon kantokyvyn rajoissa. Hänen mielestään tavoitteenasettelun jälkeen voidaan miettiä, minkälaista työtä se vaatii. Näin voimme arvioida myös, mitä työtä kannattaa tehdä.

Tutkijan mielestä on tyhjää puhetta ajatella, että kaikki työ olisi arvokasta.

– Joku työ on ympäristön ja hyvinvoinnin näkökulmasta tuhoisaa. Työ ei ole itsessään tärkeää, vaan se, mitä sillä saadaan aikaan, Järvensivu kiteyttää sanomansa.

Ympäristö, raha ja työllisyys

Dufva huomauttaa, ettei enää puhuta pelkästään rahan ja ympäristön kaksinjaottelusta, vaan mukaan on tullut työllisyys. On tärkeää ymmärtää, mitä osa-aluetta kulloinkin painotetaan, ja puhutaanko lyhyen vai pitkän aikavälin muutoksista.

Onko työllistyneiden määrä hyvä mittari ja mittaako se hyvinvointia? Dufvan mukaan tällä hetkellä kyllä, mutta olennaista on kysyä, toimiiko se myös tulevaisuudessa. Arvon jakautuminen on vähintäänkin yhtä tärkeä kysymys kuin se, kuinka arvoa tuotetaan.

Kestävän yhteiskunnan kannalta on Dufvan mukaan mielekkäämpää mitata sitä, mitkä ovat ihmisten kyvykkyydet, miten tasa-arvoisesti varallisuus jakautuu ja kuinka nopeasti kykenemme selviytymään nopeista muutoksista.

– Jos jotain tulevaisuudesta voisin sanoa, niin se on varmaa, että muutosnopeus ja yllätyksellisyys kasvavat niin maailmanpolitiikassa kuin toimintaympäristössä. Herää kysymys, kuinka Suomen talous pystyy tulevaisuudessa selviämään tällaisessa toimintaympäristössä?

Maapallon kantokyky

Johtaako talouden kasvu aina luonnonvarojen käytön kasvuun? Teoreettisesti ei, mutta onko yhtään teollisuusmaata, jossa on korkea elintaso ja joka eläisi maapallon kantokyvyn rajoissa?

Kumpikin tutkija on vahvasti sitä mieltä, että luonnon kuormitus käy yks yhteen globaalin talouskasvun kanssa.

– Ei ole juurikaan olemassa esimerkkejä siitä, että talouskasvulla ei olisi korrelaatiota luonnonvarojen käytön nousuun, Dufva täsmentää.

– Edelleen on valloillaan ajatus siitä, että tehdään mitä tahansa kasvun ehdoilla. Huomio pitäisi siirtää siihen, mitä tuotamme ja kulutamme. Jo meidän elinikämme aikana ihmisen elämisedellytykset tulevat olemaan uhattuna, Järvensivu sanoo.

Verotuksen painopisteen siirtäminen ja sitä kautta luonnonvarojen käytön vähentyminen auttaisi irrottamaan kansantalouden kehityksen luonnonvarojen kulutuksen kasvusta. Tutkijoiden mukaan tämä irtikytkentä on välttämätöntä. Eläviä esimerkkejä kestävästä talouskasvusta ei ole, koska yritykset ja ihmiset ovat toimineet lyhytjänteisesti eivätkä ole nähneet tekojensa seurauksia.

– Vasta nyt aletaan ymmärtää, että elämme yli maapallon kantokyvyn. On selkeitä ilmastopakolaisia, jotka kärsivät äärimmäisistä sääilmiöistä. Tämä tuo tilanteeseen konkretiaa ja tahtotilan siitä, että jotain olisi oikeasti ruvettava tekemään. Vaikka lasi on jo kaatunut, voimme vielä vaikuttaa siihen, kaatuko koko kannu BKT-kriittinen tutkija Dufva kiteyttää.

Tavoitellaanko täystyöllisyyttä?

Tällä hetkellä väännetään voimakkaasti kättä siitä, johtaako talouden kasvu aina työllistymiseen. Politiikan tutkimuksen näkökulma on, että näin ei tapahdu.

– Mielestäni mielenkiintoisinta on kääntää keskustelu siihen, pitääkö meidän juhlia sitä, että ihmiset voivat tehdä enemmän töitä. Varsinkin, jos emme katso, mitä töitä tehdään ja mitä työstä seuraa, Järvensivu toteaa.

Kasvukritiikkiin kuuluu olennaisesti kysymys siitä, ovatko työt sellaisia, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia, ja mitkä ovat työn ympäristöseuraamukset. Historiallisesta näkökulmasta työnteon lisääminen on nurinkurinen ajatus.

– Kasvun havittelu työmäärän lisäämisen näkökulmasta on hassua. Ihmisethän ovat pyrkineet historiassa juuri päinvastaiseen. Näen esimerkiksi loistavana asiana sen, että tekoäly ja teknologiankehitys pystyvät ottamaan ihmisten työteosta pois monotonisia ja rutiininomaisia tehtäviä, Järvensivu kiteyttää.

Järvensivun mielestä on tärkeää miettiä, mihin vapautuva ihmisten kapasiteetti suunnataan. Laitetaanko se minkä tahansa kasvun tavoitteluun, vai pitäisikö meidän hengähtää ja ajatella, että tekoäly hoitaa tämän, jotta me voimme suunnata käyttämättömän ajan johonkin tärkeämpään.

– Toisaalta ekologisessa jälleenrakennuksessa riittää kyllä kaikille töitä, Järvensivu huomauttaa.

Lue lisää
Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Koulua parempaa paikkaa taloustaitojen opettamiselle ei ole, mutta nykyisin koulu ei suoriudu opetuksesta riittävän hyvin. Apua on luvassa uudenlaisesta opettajien talouskoulutuksesta, jota...

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa