Koulutuksen hintalappu

Koulutuskoneisto pyörii Suomessa lähes kokonaan julkisella rahalla. Yksi maailman parhaista opetusjärjestelmistä toimii viime vuosien budjettileikkausten takia entistä pienemmillä euromäärillä.

Talous ja yhteiskunta
3.5.2018

12,244 miljardia euroa. Sen verran maksaa vuodessa suomalainen koulutus esiopetuksesta opintotukeen. Leijonanosan summasta nielaisee perusopetus.

Tuoreimman tilaston mukaan perusopetukseen käytettiin koulutusmenoista lähes 40 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat osuudet olivat ammatillisella ja yliopistotason koulutuksella. Koulutuksen käyttömenot olivat vuonna 2015 suhteessa bruttokansantuotteeseen 6,2 prosenttia ja niiden osuus julkisen sektorin menoista oli noin 11 prosenttia.

Lisäeuroja digiin ja tasa-arvoon

Vastuu opetustoimen rahoituksesta ja koulujen rakentamisesta jakautuu Suomessa valtion ja kuntien kesken. Kunnat saavat valtionosuutta koulutuksen perustamis- ja käyttökustannuksiin.

Se kattaa noin 60 prosenttia kokonaismenoista. Esi- ja perusopetuksen avustus on leivottu osaksi peruspalveluiden valtionosuutta. Summa perustuu kunnan ikäluokkien asukasmääriin.

Tänä vuonna valtionosuutta myönnetään yhteensä 8,458 miljardia euroa. Päälle tulevat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus.

Kuntien lisäksi rahoitusjärjestelmä kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Lukiossa rahoitus määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan perusteella. Valtionosuusjärjestelmää täydennetään koulutukseen ja sen kehittämiseen tarkoitetuilla avustuksilla, jotka myönnetään valtion budjetista.

Monimutkaisen järjestelmän takia koulutuksen kokonaisvuosibudjettia ei voi laskea suoraan, vaan kustannukset on muodostettava jälkikäteen toteutuneiden käyttömenojen perusteella.

Tänä vuonna valtion budjetissa panostetaan etenkin koulutuksen digitaalisuuden kehittämiseen. Digitaalisten oppimateriaalien käyttöönottoon ja digioppimiskokeiluihin on varattu reilut 26 miljoonaa euroa.

Budjetista löytyy 25 miljoonaa euroa lisärahoitusta myös peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen. Rahalla tuetaan vaikeilla alueilla toimivia kouluja, jotka ovat vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen.

Muita painopisteitä ovat muun muassa viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu sekä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.

Myös lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan tänä vuonna 5 miljoonaa euroa.

Koulutusmenot, Suomi

Vuotuiset koulutusmenot oppilasta kohden vuonna 2015. Lähde: Eurostat

Koulutusmenoista nipistetään yhä

Sekä koulutusmenot että opiskelijakohtaisesti käytetyt eurot kasvoivat koko 2000-luvun alun ja olivat suurimmillaan vuonna 2010.

Sen jälkeen koulutusmenoleikkaukset ovat laskeneet kustannuksia reaalisesti eli hintojen nousun vaikutukset huomioon ottaen. Eri koulutussektoreiden menokehityksessä on kuitenkin eroja. Esiopetuksen menot ovat kasvussa, koska 6-vuotiaiden esiopetus muuttui pakolliseksi.

Viimeiset kolme hallitusta ovat tehneet koulutusmenoihin yhteensä noin miljardin euron vuositason leikkaukset. Summa pitää sisällään myös ammatillisen ja korkeakoulutuksen.

Koulutuksen menoleikkaukset vuosien 2016-2019 välillä vastaavat 1,2 prosenttia Suomen bkt:stä. Koulutusmenoja on vähennetty etenkin pienentämällä valtionosuusprosenttia, mikä lisää kuntien kustannuksia.

Koulutuksen rahoitus ei ole supistunut valtiontalouden säästöpäätöksiä vastaavasti, koska kunnat ovat paikanneet vajetta. EU-komissio varoittaa uusimmassa koulutusmonitori 2017 -raportissaan, että jatkuvat menoleikkaukset uhkaavat jo murentaa Suomen kilpailukykyä.

Koulutuksen rahoitusleikkauksista huolimatta Suomi yltää yhä EU-maiden joukossa mitalisijoilla. Koulutusmenoja vertailtaessa Suomi on kakkonen Ruotsin jälkeen. Länsinaapuri satsaa julkista rahaa koulutukseen 7,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Muiden eurooppalaisten valtioiden koulutusmenot vaihtelevat alle kolmen ja kuuden prosentin välillä. OECD-maiden keskuudessa Suomi käyttää kolmanneksi eniten julkista rahaa koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vertailun korkein. Se on verrokkimaina usein käytettyihin Sveitsiin ja Saksaan verrattuna kaksinkertainen.

Koulutuksen kokonaisrahoitus on painottunut Suomessa voimakkaasti julkiseen rahoitukseen.

Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä vielä pienempi. Korkea-asteen koulutukseen Suomi käyttää julkistaa rahaa eniten maailmassa.

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Opetusministeriö, Opetushallitus. OECD Education at Glance 2017, Tilastokeskus, Eurostat, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lue lisää
Norjan öljyrahastolla kuusi miljardia Suomessa – vastuullisuus viestinä

Norjan öljyrahastolla kuusi miljardia Suomessa – vastuullisuus viestinä

Maailman suurin osakesijoittaja vaatii vastuullisuusraportteja pörssiyhtiöiltä, moittii veronkierrosta, korostaa kestävän kehityksen merkitystä ja vastustaa ylisuuria johdon palkkoja. Pitkällä...

Oma koti kullan kallis – näin eri tavalla Euroopassa asutaan

Oma koti kullan kallis – näin eri tavalla Euroopassa asutaan

Asumisen kulttuurierot istuvat syvässä. Eurooppalaisten asumisen tavat, laatu ja kustannukset poikkeavat paljon toisistaan. Yksi trendi on kuitenkin yhteinen: kaupungit tiivistyvät kaikkialla.

Puhalla pilliin! EU haluaa suojella väärinkäytösten ilmoittajia

Puhalla pilliin! EU haluaa suojella väärinkäytösten ilmoittajia

Ilmoittajille kattavan suojan antava laki toisi jäsenmaille jopa 330 miljardin euron hyödyt. Tasapainoisen ratkaisun löytäminen ei ole kuitenkaan helppo tehtävä.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa