Kauppasodan vaikutukset: EU:n pitää pysyä rauhallisena

Vapaa, sääntöihin perustava maailmankauppa kaipaa nyt kipeästi riveihinsä puolustajia. Muutoin talouskasvulle on sanottava hyvästit.

Talous ja yhteiskunta
22.3.2018

– Olen aidosti huolissani. Silmä silmästä kauppapolitiikka tekee lopulta koko maailmasta sokean ja sitä kohti olemme nyt matkalla, näin luonnehtii globaalin kaupan tulehtunutta tilannetta europarlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan koordinaattori, ruotsalainen Christofer Fjellner.

Fjellnerin mukaan kauppasodan uhka on ilmeinen. Kauppasodalla tarkoitetaan tilannetta, jossa valtiot vahingoittavat toistensa kauppaa pönkittääkseen omaa vientiä ja tuontia. Tyypillisesti aseina käytetään tulleja ja kiintiöitä. Niin nytkin.

Protektionismia idässä ja lännessä

Protektionismin kierre alkoi finanssikriisistä. Yleensä valtioiden halu suojella omia markkinoitaan seuraa talouden suhdanteita ja kasvun aikana vapaan kaupan esteitä puretaan. Mutta nyt niin ei ole käynyt.

Globalisaation eteneminen on vahvistanut populismia ja protektionismi on yksi populismin ydinajatuksista. Yhdysvalloista on tullut finanssikriisin jälkeen maailman ahkerin kaupan rajoitteiden asettaja ja Donald Trumpin presidenttikauden aikana tahti on kiihtynyt. Yhdysvallat on irtautunut Tyynen valtameren TPP-sopimuksesta, Atlantin TTIP- neuvottelut on lopetettu ja Pohjois-Amerikan NAFTA halutaan neuvotella uusiksi. Hiljattain Yhdysvallat lätkäisi tuontitullit aurinkopaneeleille ja pesukoneille.

Varsinaisen pommin Trump pudotti kuitenkin maaliskuun alussa ilmoittaessaan tuontitullien asettamisesta EU:sta Yhdysvaltoihin suuntautuvalle teräs- ja alumiiniviennille. Rajoituksia suunnitellaan myös muille tuottajamaille.

USA ei toki ole ainoa. Esimerkiksi teräksen osalta kiinalaiset ovat voineet valtiontukien turvin myydä terästään maailmalle tuotantokustannuksia halvemmalla. Tässä piilee EU:n ja Yhdysvaltojen mukaan koko nykyisen ylituotanto-ongelman alku ja juuri. Venäjä, Intia, Taiwan, Turkki, Brasilia, Vietnam, Etelä-Korea ja Japani vääristävät samoin maailmankauppaa massiivisilla teollisuustuillaan.

Näkemiin WTO?

Fjellner huomauttaa, että tullit ovat kuitenkin eri asia kuin valtiontuet.

– USAn terästullit ovat paitsi perusteettomia, myös laittomia, toteaa Fjellner.

USA käyttää perusteenaan Maailman kauppajärjestö WTO:n säännöistä löytyvää poikkeusta, joka on luotu vuonna 1947 sotatilanteita varten. Sen mukaan WTO:n jäsenet voivat luoda kaupan esteitä suojellakseen kansallista turvallisuuttaan ilman, että heidän on todistettava turvallisuusuhan olemassaolo.

Yhdysvaltain puolustusministeri on kuitenkin myöntänyt, että maan sotilaalliset tarpeet ovat vain 3 prosenttia Yhdysvaltojen tuotannosta ja että puolustus pystyy hankkimaan terästä ja alumiinia vaivatta nykyoloissa.

Fjellnerin mukaan todellinen tavoite on haastaa WTO:n toiminta. Trump haluaa vetää maton molemminpuoliseen luottamukseen perustuvan maailmankaupan alta. Sen sijaan hän haluaa, että kukin USAn kauppakumppaneista neuvottelee oman sopimuksen USAn ehdoilla. Trump on jo todennut, että kanadalaiset ja meksikolaiset tuotteet jätetään tullien ulkopuolelle, jos maat antavat USAlle myönnytyksiä NAFTA-sopimuksessa.

EU:lla on monia keinoja suojautua. Se voi viedä asian WTO:n käsiteltäväksi, jolla on valta ratkaista kauppasuhteissa syntyneitä kiistoja. WTO on estänyt riidan muuttumisen kauppasodaksi pelkästään EU-tapauksissa jo 181 kertaa.

Lisäksi EU voi asettaa polkumyyntitulleja esimerkiksi alihintaan eurooppalaisille markkinoille tuotuja tuotteita vastaan. Fjellnerin mielestä kaikenlaiset kaupan rajoitukset ovat kuitenkin vihonviimeinen väline.

– Tullit ja kiintiöt eivät ratkaise ylituotanto- ja kilpailukykyongelmia vaan hidastavat välttämättömiä rakennemuutoksia.

USAn kongressin laskelmien mukaan terästullien avulla säästetty tai luotu työpaikka maksaa Yhdysvalloille 3,7 miljoonaa dollaria kappale. 2000-luvun alussa George Bushin hallintokaudella USA asetti lyhytaikaisesti teräksen tuontitullin. Tuolloinkin perusteena käytettiin kansallista turvallisuutta. Tullien seurauksena kysyntä ylitti tarjonnan ja teräksen hinta nousi yli 60 prosenttia. 200 000 amerikkalaista menetti hinnannousun takia työnsä.

Jäitä hattuun

Fjellnerin mukaan USA kannattaa jättää yksin kiukuttelemaan ja jatkaa kaupan kehittämistä muiden maiden kanssa.

Europarlamentaarikko muistuttaa, että USA:n vetäydyttyä TTIP-sopimuksesta, EU vastasi kiihdyttämällä neuvotteluita muiden kauppakumppanien kanssa. Niin tulee menetellä nytkin. EU:n vastatoimien on syytä olla symbolisia ja paine kohdistettava USAn hallintoa kohtaan.

– EU:n pitää pysyä rauhallisena ja näyttää, että uskomme yhteisiin sääntöihin perustuvaan vapaaseen maailmankauppaan, kun muut sortuvat protektionismiin.

Samaa mieltä ovat taloustutkijat. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovarin mukaan EU:n omien tullien korottamisesta ei ole hyötyä. Lisäksi EU:n viimeaikaiset onnistumiset vahvistavat sen asemaa. Unioni solmi juuri vapaakauppasopimuksen Kanadan kanssa. Neuvottelut Japanin kanssa ovat päätetty ja Meksikonkin kanssa edistytään.

Yhdessä asiassa Fjellner vaatii kuitenkin EU:lta pikaisia toimia: USAn WTO-perusteet on haastettava. Pelkona on, että muut maat seuraavat perässä ja käyttävät samaa porsaanreikää.

Tämä kierre on pysäytettävä. Mutta WTO:lla on asiantuntijoiden mukaan heikot mahdollisuudet pysäyttää Yhdysvaltoja. Cato Instituutin kauppapolitiikan osaston johtaja Daniel Ikenson huomauttaa, että turvallisuuskysymyksiä kunnioitetaan WTO:ssa.

Kansallinen turvallisuuspoikkeama on tärkeä osa järjestelmän tasapainoa. Liian tiukka turvallisuusriskien tulkinta vaarantaisi WTO:n uskottavuuden.

Kauppasodassa ei voittajia

Tilanne ei näytä hyvältä. Vaikka lopulliset toimet jäisivät uhkauksia pienemmiksi, Fjellnerin mukaan vahinko on jo tapahtunut.

WTO on suurelta osin USA:n luomus. Nyt maan johdon impulsiivisuus uhka tuhota sen. Kauppasota tekisi lopun myös maailmantalouden nousukaudesta.

Kasvu ja investoinnit hiipuisivat ja tuotteiden hintojen nousun takia myös kulutuksen kasvu hidastuisi.

PTT:n mukaan maailmankaupan häiriöt leikkaisivat myös suomalaisen viennin kasvun ja tuotannolliset investoinnit pienenisivät.

Fjellner muistuttaa, että historian esimerkit kauppasodista ovat mustia. Kauppasota Euroopan ja USAn välillä oli syypää 1930-luvun suuren laman puhkeamiseen.

– Kukaan ei ole voittanut kauppasotaa, eikä tule voittamaan. Voimme todistaa omilla toimillamme, että vapaa kauppa on parasta taloudelle, toteaa Fjellner.

Lue lisää
Globaalin kaupan uusi arki

Globaalin kaupan uusi arki

Maailmankaupassa vaihtavat omistajaa tavaroiden sijaan tulevaisuudessa entistä enemmän data ja palvelut. Se lupaa hyvää myös Suomelle, kunhan osaamisesta pidetään huolta.

Innostavat oppimisympäristöt

Innostavat oppimisympäristöt

Verkon uudet oppimisympäristöt avaavat oven huippuyliopistojen kursseille ja kiinnostavimpien esiintyjien luennoille.

Aalto on edelleen ajassa

Aalto on edelleen ajassa

Käy katsomassa nämä kolme merkittävää Alvar Aallon rakennusta ja huomaat, että arkkitehdillä on yhä sanottavaa nykyiseen muotoiluun – vaikka hänen syntymästään on 120 vuotta.