Jari Gustafsson: Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ei onnistu vanhoilla lääkkeillä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Työvoimapalvelut ja sosiaaliturva tarvitsevat kokonaisuudistuksen. Seuraavan hallituksen pitää myös keksiä, miten Suomeen saadaan pysyvästi ulkomaista työvoimaa.

Talous ja yhteiskunta
2.8.2018

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin arvio työllisyyden kehityksestä on aiempaa positiivisempi. Hallituksen tavoitteekseen asettama 72 prosentin työllisyysaste lähestyy koko ajan.

On hyvin mahdollista, että tavoite toteutuu. Vielä hallituksen puoliväliriihen tarkastelussa oltiin sitä mieltä, että tavoitetta ei pysty saavuttamaan.

Työllisyysastetta on parantanut ennustettua nopeampi talouden kasvu. Myös politiikassa on Gustafssonin mielestä tehty oikeita asioita.

– Tämän hallituksen kaudella tehdyt uudistukset ovat olleet täsmälääkkeitä. Meillä on ollut ongelmia, ja niihin on etsitty ratkaisuja. Työvoimapolitiikkaa on uudistettu, työttömyysturvaa on lyhennetty, aktiivimali on otettu käyttöön, työlainsäädäntöä on uudistettu, kauppojen aukioloajat ja taksiliikenne on vapautettu. Nämä kaikki ovat isoja rakenteellisia muutoksia.

Juha Sipilä on sanonut, että 72 prosenttia on vain välitavoite ja seuraavalla hallituskaudella työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin.

– 75 prosentin tavoite on järkevä, ja sen pitääkin olla seuraavan hallituksen tavoitteena. Ei olisi ollenkaan hassumpaa, jos seuraava hallitus päättäisi myös puolittaa rakennetyöttömyyden.

Millaisia toimia 75 prosentin työllisyyden saavuttaminen edellyttää?

– Pitää pystyä huolehtimaan siitä, että saamme töihin niitä työikäisiä ihmisiä, jotka ovat joko osatyökykyisiä tai ovat syystä tai toisesta osaksi pois työmarkkinoilta. Pitää mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tuleminen töihin. Työvoima pitää saada liikkumaan, ja pitää löytää keinoja edellä mainityun rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi, Gustafsson luettelee.

Eikä kaikki tämä edes riitä. Työvoiman tarjontaa tulee lisätä.

– Tämä on se suuri kysymys, johon toivon seuraavan hallituksen etsivän vastausta. Millä tavalla saisimme tänne houkuteltua ulkomaista työvoimaa? Tätä keskustelua ei ole vielä käyty.

Soten yhteyteen myös työvoimapalvelut

Gustafssonin mielestä työllisyyden ongelmat eivät enää ratkea entisen kaltaisilla täsmätoimilla. Tarvitaan myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

– Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen järjestelmä on lian raskas ja kömpelö. Asioita ratkotaan meillä ongelma kerrallaan. Sosiaaliturvajärjestelmämme on pieniä instrumentteja täynnä oleva kokonaisuus, jota on vaikea hallita. Se aiheuttaa sekavuutta ja osin tehottomuutta.

Gustafsson tähdentää, että yhtä aikaa sosiaaliturvan kanssa on uudistettava myös työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo valmistellut uudistusta, jossa kasvupalvelut, mukaan lukien työvoimapalvelut siirretään uusien maakuntien hoidettavaksi.

– Maakuntauudistuksen kautta meille tuli tilaisuus uudistaa myös työvoimapalvelut, ja nyt tämä tilaisuus pitää käyttää hyväksi. Voimme luoda järjestelmän, jossa sosiaali- ja terveystoimi pystyvät toimimaan yhdessä työvoimapalvelujen kanssa. Tätä palvelujen yhdistämistä ei ole aiemmin pystytty toteuttamaan. Nyt se on mahdollista, koska kaikki palvelut siirtyvät samalle järjestäjätaholle.

Sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelujen uudenlainen yhdistäminen parantaa Gustafssonin mielestä erityisesti vaikeimmin työllistyvien ihmisten asemaa.

– On kansallinen häpeä, että pitkäaikaistyöttömyys on meillä noussut 60-luvulta saakka. Nyt se on kääntynyt laskuun, ja meidän pitää varmistaa, että lasku jatkuu. Juuri pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon tarvitaan ratkaisuja, joita emme ole tähän saakka kyenneet tarjoamaan.

Gustafsson arvioi, että työvoimapalvelujen uudistamisella voidaan myös selkeyttää palvelumalleja ja luoda uusia digitaalisia palveluja, jotka auttavat työvoiman kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.

Tavoitteena on myös markkinaehtoisen palvelutarjonnan lisääminen.

– Nyt voimme synnyttää uutta tarjontaa ja toimeliaisuutta, joka edesauttaa palveluintegraatiota.

Gustafsson harmittelee, että uudistus halutaan nähdä pelkästään työvoimapalvelujen yksityistämisenä.

– Arkitodellisuus on erilainen kuin poliittinen todellisuus eduskunnassa. Terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluissa on jo nyt paljon yksityisiä toimijoita. Nyt pitää luoda järjestelmä, jossa julkinen palvelu toimii nykyistä paremmin ja hyödyntää myös yksityistä palvelutarjontaa.

Miten käy työvoimapalvelujen uudistuksen, jos maakuntauudistus kaatuu tai lykkääntyy?

– Monet kasvupalvelu-uudistuksen asioista tullaan tekemään joka tapauksessa. Sitten ollaan eri tilanteessa, mutta uudistusten tarve ei katoa mihinkään. Meidän pitää pystyä löytää keinot, jotka nostavat työllisyysastetta ja laskevat rakenteellista työttömyyttä.

Työn uudet muodot pitää hyväksyä

Työvoimapalvelujen uusia haasteita on vaikea hahmottaa, sillä työn muodot muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti.

– Alusta- ja jakamistalouden uudet muodot ovat hävittäneet perinteisen kahtiajaon, jonka mukaan ihmiset ovat joko palkansaajia tai yrittäjiä. Järjestelmän pitää tämä asia hyväksyä. Meidän pitää huolehtia siitä, että pelisäännöt ovat oikeudenmukaiset sekä vanhoille että uuden muotoisille yrityksille ja työntekijöille. Kun ihmisen asema työmarkkinoilla muuttuu, polut eteenpäin täytyy pystyä pitämään auki.

Lisää haasteita työvoimapalveluille luo se, että vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy kiihtyvällä vauhdilla.

– Erään ministeriössä tehdyn arvion mukaan Suomessa tuhoutuu vuoteen 2030 mennessä neljä miljoonaa työpaikkaa eli 1,5 miljoonaa sellaista työpaikkaa, jotka eivät ole vielä edes syntyneet!

Gustafssonin mielestä vanhojen työpaikkojen katoaminen ei ole yksinomaan paha asia.

– Työvoima uusiin työpaikkoihin tulee tuhoutuvista työpaikoista. Yhteiskunta ja työelämä uudistuvat luovan tuhon kautta. Ongelma on se, että emme tiedä, mihin uudet työpaikat tulevat. Tämä epävarmuus edellyttää reagointikykyä ja sopeutumista kaikilta. Samalla uusien työpaikkojen syntyä pitää nopeuttaa. Koulutusjärjestelmää pitää kehittää ja osaamista pitää täydentää työn ohessa. Elinikäisestä oppimisesta pitää tehdä totta.

Gustafsson luottaa siihen, että Suomessa kyetään löytämään ratkaisut uusiin haasteisiin.

– Meidän ja OECD:n arviot ovat samansuuntaisia siinä, että automaatio, tekoäly ja robotisaatio ovat asioita, joiden suhteen suomalaiset voivat olla levollisempia kuin monet muut. Meidän kykymme ottaa vastaan ja käyttää uusia teknologisia ratkaisuja on sen verran vahva, että seuraavat askeleet eivät ole meille mahdottomia. Perusajatukseksi voisi ottaa sen, että kyllä tästäkin työn murroksesta selvitään.

Jari Gustafsson

Kasvu- ja vientiyritysten määrän kasvattaminen on Suomen talouspolitiikan ydinkysymyksiä, sanoo Jari Gustafsson.

Yrityksillä pitää olla sekä halua että kykyä kasvaa

Kun Jari Gustafsson aloitti työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä kolme vuotta sitten, Suomen talous supistui ja BKT oli pienempi kuin vuonna 2007.

Nyt talous kasvaa ja suomalaiset yritykset investoivat jälleen. Silti työnantajayritysten ja vientiyritysten nettomäärä ei juurikaan kasva, ja kasvuyrityksiä on vain vajaat 10 prosenttia kaikista yrityksistä. Mitä valtiovetoinen Business Finland voisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi?

– Kasvu- ja vientiyritysten määrän kasvattaminen on Suomen talouspolitiikan ydinkysymyksiä. Meidän täytyy ratkaista, miten saamme vahvistettua pk-yritysten omistajuutta ja sitä kautta yritysten halua ja kykyä ottaa riskejä.

Gustafssonin mielestä kyky ja halu kasvaa kulkevat käsi kädessä.

– Meidän viestimme on, että yritysten pitää tarttua uuteen kysyntään ja isoihin kansainvälisiin muutostrendeihin maailmalla. Meillä haetaan edelleen liian usein kasvua vahvistamalla vanhoja vahvuuksia, ei kehittämällä uusia

– Business Finlandin idea on se, että yritysten kansainvälistyminen tuodaan tuotekehityksen kylkeen heti alusta alkaen. Yhdistämme innovaatiorahoitukseen ja kansainvälistymiseen liittyvät instrumentit. Autamme uusia yrityksiä menemään heti maailmalle.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa