Globaalin kaupan uusi arki

Maailmankaupassa vaihtavat omistajaa tavaroiden sijaan tulevaisuudessa entistä enemmän data ja palvelut. Se lupaa hyvää myös Suomelle, kunhan osaamisesta pidetään huolta.

Talous ja yhteiskunta
28.5.2018

Globaaleissa tavaravirroissa liikkuu eniten autoja ja autonosia, öljyjalosteita, integroituja virtapiirejä sekä tietokoneita. WTO:n tilaston mukaan maailmankaupan arvo oli viime vuonna huimat 34 triljoonaa dollaria. Pelkästään autoja kaupattiin 1,35 triljoonalla dollarilla.

Suurin kauppamaa on Yhdysvallat, joka pitää hallussaan ykköstilaa 12 kategoriassa. Toisena on Kiina, joka hallitsee muun muassa tietokoneiden, puhelinten ja jalokivien maailmankauppaa. Valtavat luvut kätkevät kuitenkin taakseen maailmankaupan kasvun hidastumisen. Globaali kauppa on kasvanut finanssikriisin jälkeisinä vuosina yleistä talouskasvua hitaammin.

Ylikierrosten aika ohi

Etlan tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkalan mukaan taustalta löytyy monta selittävää tekijää. Ulkomaankaupan yllä leijuu nyt monta uhkaa. Niistä suurin liittyy Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin harjoittamaan kauppapolitiikkaan ja viime aikaisiin geopoliittisiin jännitteisiin.

– Lisäksi ilmassa on jo merkkejä siitä, että olemme saavuttaneet kuluvan kasvukauden huipun ja edessä on laskusuhdanne, toteaa Nilsson Hakkala.

Aiemmin maailmankaupan kasvuvauhti ylitti bruttokansantuotteen kasvun vähintään puolitoistakertaisesti. Ennen vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä globaali kauppa kasvoi vielä nopeammin. Vuosien 1985 ja 2007 välillä kaupan volyymit kipusivat keskimäärin yli kaksi prosenttia yleistä talouskasvua nopeammin. Syynä olivat Kiinan nopea nousu talousmahdiksi sekä tuotannon ulkoistaminen halvemman kustannustason maihin.

– Offshore-toiminta oli suurimmillaan juuri ennen finanssikriisiä myös Suomessa. Yritykset hakivat kilpailukykyä valmistamalla välituotteet edullisemmin ulkomailla, huomauttaa Nilsson Hakkala.

Nyt kokonaiskustannustaso on noussut ja ulkoistamistrendi hiipunut. Samoin Kiinan kasvu on maltillisempaa ja perustuu entistä enemmän kotimaiseen kulutukseen ja palveluihin.

Data on uusi ykköstuote

WTO:n ennuste lupaa tälle vuodelle pitkästä aikaa tukevampaa maailmankaupan kasvua. Kauppa saattaa kasvaa tänä vuonna jopa yli neljä prosenttia, mikä ylittää bkt:n 3,2 prosentin kasvuennusteen.

Asiantuntijoiden mukaan maltillisempi tavarakaupan kasvu on kuitenkin maailmantalouden uusi normi. Mutta kehitys ei tarkoita, että globalisaatio ottaisi peruutusaskeleita. Tavarat vain vaihtuvat palveluiden kaupaksi.

Palveluiden maailmankauppa kasvoi viime vuonna yli seitsemän prosenttia ja sen arvo ylittää jo 5352 miljardia dollaria. Toisin kuin tavaroiden kohdalla, palveluiden kaupassa EU-maiden osuus on lähes puolet.

Palveluiden lisäksi globaalissa kaupassa liikkuu entistä enemmän dataa. Vain 15 vuotta sitten valtioiden väliset digitaaliset virrat olivat lähes olemattomia.

Nyt The Economist -lehti arvioi niillä olevan jo suurempi vaikutus maailmantalouteen kuin tavarakaupalla. Datavirtojen volyymit ovat kasvaneet 45-kertaisesti vuodesta 2005 ja volyymien uskotaan yhdeksänkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Globaali kauppa

Maailmankaupan suosituimmat tuotteet.

Suomen kilpailukyky ei romahtanut

Palveluiden kaupan kasvu on Etlan Nilsson Hakkalan mukaan suotuisa trendi Suomelle. Tutkimuspäällikkö huomauttaa, että usein kotimaisesta viennistä ja tuonnista puhuttaessa käytetään lähteenä Tullin tilastoja, jotka mittaavat tavaroiden bruttoarvoja.

Palvelut eivät ole näissä tilastoissa mukana. Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien tuotantoprosessien perässä ja usein liioittelevat Suomen talouden vientivetoisuutta. Siksi ulkomaankaupan kehitystä on syytä tarkastella arvonlisäpohjaisesti, jolloin mukaan saadaan myös palvelut.

– Palveluiden vienti on kehittynyt erittäin suotuisasti Suomessa, vaikka kasvu onkin hidastunut vuoden 2015 jälkeen, toteaa Nilsson Hakkala

Toissavuonna palvelujen vienti vastasi 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisästä ja niiden merkitys kasvaa palvelualojen lisäksi myös teollisuudessa.

Palveluviennin kasvu on jo korvannut Nokian romahduksen jättämän 10 prosentin suuruisen aukon viennin kotimaisessa arvonlisäyksessä. Etenkin IT-palveluiden vienti on vahvaa. Sektori on Suomen "uusi Nokia", sillä se vastaa jo yli 11 prosentista viennin arvonlisäyksestä ja on toinen heti paperiteollisuuden jälkeen.

Nilsson Hakkala kumoaa väitteen, jonka mukaan suomalainen kilpailukyky olisi romahtanut.

– Kun Nokian osuus otetaan pois kokonaisviennistä, paljastuu, että Suomen vienti on kehittynyt finanssikriisin jälkeen muiden OECD-maiden tahtiin. Nokian aiheuttama shokki oli vain niin valtava.

OECD ennustaa Suomelle viennin osalta ensi vuonna yli viiden prosentin kasvulukemia. Suomen ulkomaankaupan haaste on kuitenkin se vanha tuttu: vienti on esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna keskittynyt yhä vain tietyille aloille ja muutamien isojen yritysten hartioille.

– Tarvitsisimme lisää keskisuuria ja pieniä vientiyrityksiä eri toimialoille, jotta yhden sektorin tai yrityksen sortuminen ei heijastuisi niin rajusti koko yhteiskuntaan, toteaa tutkimuspäällikkö.

Tuonti, vienti,

Tuonnin ja viennin kasvuennuste vuodelle 2019

Murros horisontissa

Etlan Nilsson Hakkala huomauttaa, että 60–70 prosenttia viennin arvonlisästä tulee sellaisista hyödykkeistä, joissa kilpaillaan ensisijaisesti tuotteiden laadulla, ominaisuuksilla sekä yrityksen maineella.

Tutkimuspäällikön mukaan jatkossa Suomen on panostettava entistä enemmän palveluinnovaatioiden kehitykseen, palvelujen vienninedistämiseen sekä korkeasta koulutus- ja osaamistasosta huolehtimiseen. Se on paras keino varautua maailmankaupan tulevaan murrokseen.

OECD:n mukaan teknologinen kehitys mullistaa maailmankaupan seuraavan vuosikymmenen aikana. Palveluiden merkitys kasvaa entisestään ja tavaroiden valmistus siirtyy lähemmäs loppukäyttäjää.

Hajautetusti tuotettua uusiutuvaa energiaa ei rahdata samaan tapaan kuin fossiilisia polttoaineita. Robotiikka puolestaan tekee tarpeettomaksi siirtää tuotantoa edullisemman työvoiman perässä ja 3D-tulostimet korvaavat isot tuotantolaitokset.

Myös kiertotalous vähentää yleistyessään neitseellisten raaka-aineiden kauppaa. Uudenlainen globaali kaupan todellisuus onkin valtava haaste paitsi yrityksille ja valtioille myös maailmankauppajärjestöille.

Lue lisää
Alustatalous on paljon enemmän kuin Uber tai Airbnb

Alustatalous on paljon enemmän kuin Uber tai Airbnb

Digitaalisten alustojen voima on valtava, kuten Airbnb:n, Uberin ja Alibaban tapaiset yhtiöt ovat osoittaneet. Tällaiset palvelut ovat kuitenkin vasta alkua. Pidemmälle viety alustatalous muuttaa...

Norjan öljyrahastolla kuusi miljardia Suomessa – vastuullisuus viestinä

Norjan öljyrahastolla kuusi miljardia Suomessa – vastuullisuus viestinä

Maailman suurin osakesijoittaja vaatii vastuullisuusraportteja pörssiyhtiöiltä, moittii veronkierrosta, korostaa kestävän kehityksen merkitystä ja vastustaa ylisuuria johdon palkkoja. Pitkällä...

Oma koti kullan kallis – näin eri tavalla Euroopassa asutaan

Oma koti kullan kallis – näin eri tavalla Euroopassa asutaan

Asumisen kulttuurierot istuvat syvässä. Eurooppalaisten asumisen tavat, laatu ja kustannukset poikkeavat paljon toisistaan. Yksi trendi on kuitenkin yhteinen: kaupungit tiivistyvät kaikkialla.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa