Finanssialan mielenkiintoisimmat ilmiöt

Mitkä finanssialan ilmiöt puhuttavat asiantuntijoita? Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja ja digitaalinen keskuspankki -prosessin päällikkö Aleksi Grym kertoo, mistä finanssialalla puhutaan juuri nyt.

Talous ja yhteiskunta
21.2.2018

1. Sovelluslähtöinen ajattelu

– Suomi on todella hyvä paikka kehittää finanssialan palveluja. Kuluttajilla on tietyt odotukset. Finanssialan palvelujen kuuluu kuluttajan näkökulmasta toimia yhtä helposti kuin esimerkiksi viestisovellukset tai Netflix. Sovelluksilta odotetaan samoja käytettävyysperiaatteita, mikä osaltaan lisää kilpailua myös finanssialalla, Grym sanoo.

On kuitenkin muistettava, että käyttäjällä on aina muita vaihtoehtoja. Kuluttajalähtöisyys tulee siis entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa.

Sovelluskilpailu näkyy jo voimakkaasti finanssialalla. Maksu- ja taloudenhallintasovelluksia on pilvin pimein.

– Finanssialan sovelluksen ei tarvitse luoda jotain uutta ja mullistavaa, mutta se ei saa tuottaa pettymystä. Sovelluksen käyttämisen kuuluu olla kitkatonta, muuten sen käyttäminen lopetetaan jopa yhden käyttökerran jälkeen.

Isossa-Britanniassa on nähtävissä haastajapankkien nousu. Pienet startupit ovat lähteneet haastamaan perinteisiä isoja pankkeja omilla sovelluksillaan. Palveluihin kuuluu oma sovellus ja maksukortti. Finanssikriisin ansiosta Isossa-Britanniassa on tilausta uusille finanssipalveluille perinteisten pankkien luottamuspulan takia, joten ilmiö on merkittävä. Markkinaosuudet ovat selkeästi valuneet uusien palveluntarjoajien laariin Isossa-Britanniassa. Tämä johtuu Grymin mielestä pitkälti käyttäjäkokemuksesta.

Grym muistaa itsekin suhtautuneensa skeptisesti uusien pankkipalveluiden tarjoajiin, ja siihen, mitä lisäarvoa ne voivat tuoda verrattuna perinteisiin pankkeihin.

– Epäilykset osoittautuvat kuitenkin turhiksi. Käytän sovelluksia nykyään paljon, vaikken enää asu Iso Britanniassa. Niiden käyttökokemus on parempi kuin perinteisten pankkien.

Ison-Britannian uudet pankkipalveluiden tarjoajat laajentavat toimintaansa Grymin mukaan myös Suomeen jollain aikajänteellä. Palvelujen ei tarvitse olla perinteisiä pankkipalveluita, vaan esimerkiksi sijoittamista ja säästämistä, joissa Grymin mukaan onkin tilaa kilpailulle Suomessa.

2. Tekoäly ja koneoppiminen

– Finanssialan perusluonne on, että liiketoiminta on datavetoista ja yhä enemmän asioita voidaan muuttaa dataksi. Tästä johtuen ala vastaanottaa mielellään datankäsittelyä helpottavia teknologioita, Grym toteaa.

Tekoälyä ja koneoppimista voidaan myös soveltaa finanssialalla monella eri tavalla. Tämän takia tekoäly ja koneoppiminen ovat Grymin mielestä finanssialan merkittävimpiä teknologisia ilmiöitä.

– Tekoälylle löytyy finanssialalla paikkansa niin asiakaspalvelun automatisoinnissa, datan seulonnassa, väärinkäytöksien estämisessä, vakuutuksien myöntämisessä kuin luottopäätöksien tekemisessä.

Tekoäly parantaa ennen kaikkea luottopäätöksien laatua, jotka ovat sääntöpohjaista päätöksentekoa. Ne perustuvat monipuolisiin datalähteisiin ja niiden yhteisvaikutuksen ymmärtämiseen. Tekoäly on työssä ihmistä huomattavasti parempi päätöksentekijä.

Amerikkalainen finanssialan toimija JP Morgan otti helmikuun lopussa käyttöön COIN-nimisen tekoälyjärjestelmän, joka analysoi mittaamattoman määrän dataa tehden niistä salamannopeasti päätöksiä. Tekoäly tekee muutamassa sekunnissa työn, joka veisi ihmisiltä 360 000 tuntia.

3. Mobiilidata

Nopeita dataverkkoja pidetään usein itsestäänselvyytenä, mutta finanssialalle ne ovat kaiken toiminnan mahdollistajia. Yhteiskunnan tietoinfrastruktuuri siirtyy enenevässä määrin mobiilidataan.

– Finanssialan infrastruktuuri on koostunut lähinnä konttoriverkostosta ja kiinteistä tietoverkoista. Nämä eivät katoa kokonaan tulevaisuudessa, mutta painopiste siirtyy mobiilidataan, joka mahdollistaa sen, että palvelut ovat kaikkien saatavilla missä tahansa.

Mobiiliverkkojen puolella tiedon on liikuttava nopeasti ja luotettavasti. Grymin mielestä se, että verkkoteknologia on kaiken kehityksen pohjalla, unohtuu helposti. Vaikka mobiilidatan infrastruktuuri Suomessa on tällä hetkellä niin hyvällä tasolla kuin se voi olla, sen kehittyminen on kuitenkin nopeaa ja kasvavaa.

Grymin mielestä tekoälyn kehitykselle on tärkeää myös se, että data liikkuu riittävän nopeasti tietoverkossa. Tämä luo tietoverkolle paineita suoriutua riittävän tehokkaasti.

4. Kilpailun lisääntyminen

Trendit ja lainsäädäntö ohjaavat voimakkaasti siihen, että lähivuosina finanssialan kilpailu lisääntyy. EU-markkinoiden avautuessa markkinoille kilpailu lisääntyy entisestään.

Kilpailun lisääntyminen on Grymin mielestä jo alkanut, ja se on hyvin erilaista kuin mihin Suomessa on totuttu. Kilpailu ei tarkoita vain markkinaosuuksien kaappaamista, vaan se näkyy esimerkiksi finanssialan hinnoittelussa.

– Perinteisten toimijoiden luottamuspääoma on Suomessa sen verran vakaalla pohjalla, että heidän kilpailuasetelmansa on vailla vertaa.

Kilpailun lisääntyminen ei ole Grymin mielestä kuluttajalle vain positiivinen asia, vaan se voi omalta osaltaan lisätä sekavuutta ja halua pysyvyyteen.

5. Nopeat markkinat ja reaaliaikaisuus

Kuluttajat olettavat, että asiat toimivat nopeasti. Kaikki palvelut pitää olla saatavilla heti ja luotettavasti. Pankista ei enää varata neuvotteluaikaa ensi viikolle, vaan lainapäätös pitää saada heti.

Reaaliaikaisuudesta hyvä käytännön esimerkki on eurooppalainen reaaliaikainen pikamaksupalvelu, joka käynnistyi maailmalla marraskuussa 2017. Suomessa toimivia pankkeja on tulossa mukaan palveluun vaiheittain vuonna 2018. Yhteisellä euromaksualueella toimivat pikatilisiirrot välittyvät saajalle kymmenessä sekunnissa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, myös maasta toiseen.

Ammattilaispuolella reaaliaikaisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pörssi toimii entistäkin nopeammin.

– Pörssin nousut ja laskut tapahtuvat minuuteissa ja koko ajan pitää olla tilanteen tasalla. Alan nopeaan kehitykseen kannattaa suhtautua sopivalla huumorilla sekä ymmärtää se, että mikään ei ole pysyvää, Grym sanoo ja naurahtaa.

Lue lisää
Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä merkittävä vaihe tämän vuoden lopulla. Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia kertoo, miksi Pariisin ilmastosopimuksen kohtalo ratkeaa käytännössä vasta...

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Menestyvät yritykset muokkaavat strategiaansa toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä kaikille organisaatioille, muistuttaa OP Ryhmän pääjohtaja Timo...

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Ihmiskunta siirtyy asumaan kaupunkeihin, ja tämä megatrendi näkyy voimakkaasti myös Suomessa. Kaupungistumisen ja ihmiskunnan haasteiden välillä on suora yhteys. Kaupungeissa nyt tehtävät ratkaisut...