EU:n rahoitus uusiksi - kuinka käy Suomen?

Euroopan unionin rahoitus on isojen ongelmien edessä. Neuvottelut uudesta rahoituskaudesta alkavat pian. Päättäjät ovat yhtä mieltä vain yhdestä asiasta: budjettisovun löytyminen on vaikeampaa kuin koskaan aiemmin.

Talous ja yhteiskunta
2.5.2018

Noin biljoona euroa. Sen verran Euroopan unionilla on rahaa käytettävänään nykyisellä, seitsemän vuoden pituisella rahoituskaudella. EU:n rahoituskehys määrittelee, mitä unioni voi vaalikauden aikana tehdä. Vuosittaiset budjetit hyväksytään sen mukaisesti.

Tälle vuodelle rahaa on budjetoitu 160,1 miljardia euroa. Seuraavalla, vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella, summasta tippuu vuositasolla pois laskutavasta riippuen 10-15 miljardia euroa. Syynä on Brexit. EU menettää Britannian lähdön takia toiseksi suurimman nettomaksajan.

Tuloksia, ei tukiautomaatteja

Rahoitusvaje on samalla ainutkertainen mahdollisuus uudistaa kunnolla EU:n rahankäyttöä. Tätä mieltä on europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa. EU:n rahoitukseen on tehty viime vuosikymmeninä vain pieniä viilauksia, vaikka maailma ympärillä on muuttunut.

– On keskityttävä asioihin, joissa EU-rahalla on eniten vaikutusta ja sillä saa lisäarvoa aikaan. Budjetin on tuotettava tuloksia ja sen on vastattava todellisiin tarpeisiin. Nyt näin ei ole, toteaa talousarvion valvontavaliokunnan pääneuvottelijana toimiva Sarvamaa.

Yksi esimerkki on Sarvamaan mukaan EU-maiden infrastruktuuri. Se kaipaa kipeästi lisäeuroja, jotta Euroopan talouden pyörät pyörivät. Yksi keskeisistä hankkeista on Rail Baltica.

Tärkeille väylähankkeille on kanavoitava enemmän rahaa muun muassa Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (Connecting Europe Facility, CEF) kautta. Nykyisellä rahoituskaudella komissio jakaa sen välityksellä 30,4 miljardia euroa eurooppalaisiin infrastruktuurihankkeisiin. Se ei riitä.

Turvallisuus on ykkönen

Samaan aikaan EU on saanut viime vuosina syliinsä paljon uusia tehtäviä. Lisää rahaa tarvitaan ainakin puolustukseen, turvallisuuteen, rahavalvontaan, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen.

Sarvamaa painottaa, että on välttämätöntä panostaa nykyistä enemmän myös Euroopan tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn. Se tarkoittaa, että tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja korkeakoulujen vaihto-ohjelma Erasmukseen on varattava lisäeuroja.

– EU-maiden on tehtävä enemmän yhteistyötä seuraavalla rahoituskaudella ja se vaatii enemmän rahaa, summaa Sarvamaa.

Komission mukaan ainoa keino saada yhtälö toimimaan on lisätä jäsenmaiden maksuosuuksia ja leikata budjettia esimerkiksi maatalouden ja aluetukien osalta. Toisenlaisiakin kantoja löytyy.

Arvostetun tutkimuslaitos Bruegelin laskelmien mukaan EU-maiden yhteenlaskettu bruttokansantulo on talouskasvun ja inflaation takia ensi rahoituskaudella 28 prosenttia nykyistä korkeampi.

EU:lla olisi siis enemmän rahaa käytettävissään, vaikka Britannia lähtee. Budjettia ei myöskään tarvitsisi kasvattaa nykytasosta, joka noin prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Sarvamaa ennustaa, että valtiojohdon mielen täyttää budjettineuvotteluissa yksi aihe: turvallisuus.

– Globaali turvallisuustilanne on heikentynyt vuosi vuodelta. On naivia ajatella, että se paranisi pian, hän huomauttaa.

Turvallisuus ja puolustus nousevat yhä tärkeimmiksi teemoiksi ja vievät enemmän aikaa ja tilaa EU-päätöksenteossa. Mutta kansalaisten turvaaminen onkin ainoa asia, josta jäsenmaat ja EU-instituutiot ovat budjettineuvotteluiden alkaessa samaa mieltä. Varmaa on, että edessä on kaikkien aikojen vaikein budjettivääntö.

5 väitettä EU:n rahoituksesta

1. EU haluaa periä veroja

Totta. Tukehdumme muoviin, siksi tarvitsemme EU:n laajuisen muoviveron. Näin linjaa budjettikomissaari Günther Oettinger. Muovivero on vain yksi esimerkki uusista EU-tason veroista, joita komissio esittää uudelle rahoituskaudelle. Omien varojen käyttöönottoa kannattaa myös europarlamentti sekä EU:n korkean tason työryhmä raportissaan. Suurin osa EU:n tuloista tulee nykyisin jäsenvaltioiden bruttokansantulon perusteella maksamista maksuista.

– EU:n budjetti ei voi olla riippuvainen pelkästään jäsenmaksuista. Tarvitaan aidosti omia tulonlähteitä, perustelee europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Uudet omat varat voisivat perustua esimerkiksi uudistettuun alv-resurssiin, osuuteen yhteisöverotulosta, finanssitransaktioveroon, digitaalialan veroon, matkailuveroon ja ympäristöveroihin.

Niiden avulla paikattaisiin brexitin aiheuttama vaje. Lisäksi ne vähentäisivät jäsenmaiden bkt-perusteisten rahoitusosuuksien määrää ja lopettaisivat nollasummapelin nettomaksaja- ja nettosaajamaiden välillä. Suomi ja useat muut jäsenmaat kuitenkin vastustavat eurooppalaisia veroja ja muita omien varojen hankintakeinoja.

2. EU-rahoitus aiotaan muuttaa ehdolliseksi

Totta. Saksan johdolla useat EU-maat vaativat EU-rahojen sitomista yhteisten sääntöjen, arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan köyhille EU-maille jaettavien koheesiorahojen kriteereissä on jatkossa huomioitava maan sitoutuminen esimerkiksi maahanmuuttajien vastaanottamiseen.

Sarvamaa lisäisi listalle vielä sitoutumisen komission määrittelemiin maakohtaisiin kasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden vakautta tukeviin rakenneuudistuksiin. Ehdollisuus saataneen tavalla tai toisella mukaan seuraavaan budjettiin, vaikka itäisen Euroopan maat vastustavat sitä kiivaasti.

3. Suomen jäsenmaksu kasvaa

Totta. Suomi kannattaa, että EU:n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. EU-komission pohdinnat EU:n uuden budjetin suuruudesta liikkuvat 1,1-1,2 prosentin välillä. Europarlamentti haluaisi nostaa kokonaisrahoitustason 1,3 prosenttiin.

Jäsenmaat ovat asiassa eri linjoilla. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat valmiita kasvattamaan budjettia. Ruotsi kuuluu tiukkaan "prosenttikerhoon", joka vaatii säilyttämään perinteisen yhden prosentin katon.

Varmaa on, että jäsenmaiden maksuosuudet kasvavat. Talouskasvun takia jopa tiukka yhden prosentin linja kasvattaa Suomen maksuosuutta 800 miljoonalla eurolla.

4. Suomi menettää maatalous- ja aluekehitystuet

Tuskin. Nykyisellään yli 80 prosenttia EU:n budjetista kuluu kahteen asiaan: maatalous- ja koheesiopolitiikkaan.

Maataloustuki- ja aluekehitysrahojen leikkaukset ovat monille punainen vaate, mutta komission mukaan niiden yhteenlaskettu osuus voisi laskea 60 prosenttiin. Jopa Ranska on ensimmäistä kertaa valmis kajoamaan maataloustukiin.

Maatalouteen ja koheesiorahoihin esitettäneen 6-10 prosentin vähennystä. Pohjoismaille maksettavat aluekehitys- ja sosiaalirahat ovat uhattuna ja maataloustukien rakenne muuttuu. "Pyhiä lehmiä ei teurasteta, mutta ne joutuvat dieetille", luonnehti eräs EU-virkamies.

5. Aika uhkaa loppua kesken

Totta. EU-komissio julkistaa esityksensä monivuotisista rahoituskehyksistä toukokuun alussa ja sektorikohtaiset esitykset myöhemmin touko-kesäkuun aikana.

Sen jälkeen alkavat viralliset neuvottelut. Rahoituskehys vaatii europarlamentin hyväksynnän. Europarlamentti ja komissio vaativat, että uusi budjetti äänestetään ja hyväksytään kaikissa EU:n toimielimissä ennen kevään 2019 europarlamenttivaaleja.

Jäsenmaiden mukaan aikataulu on kuitenkin sula mahdottomuus. Aikaa olisi käytännössä alle vuosi eli huomattavasti vähemmän kuin aiemmilla kerroilla. Nykyinen talousarvio hyväksyttiin yli puoli vuotta myöhässä.

Biljoonan euron potti

Nykyisen rahoituskauden menoluokat (miljardia euroa):

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio: 374,1 €

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: 142,1 €

Luonnonvarat (maataloustuet): 420 €

Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus: 17,7 €

EU maailmanlaajuisena toimijana: 66 €

Muut menot (mm. hallintokulut): 69,6 €

Suomi maksaa tällä kaudella EU-budjettiin vuosittain 2 miljardia euroa ja saa EU:sta takaisin noin 1,5 miljardia euroa.

Suomi oli viime vuonna EU:n pienin nettomaksaja. Vuonna 2017 jokainen suomalainen maksoi EU-jäsenyydestä 54 euroa/ henkilö.

Lue lisää
Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Millainen on hyvä loma?

Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja...

Rohkeutta opintielle

Rohkeutta opintielle

Akseli Huhtanen haluaa nostaa oppimisen uuteen arvoon. Oppimistapahtuma Dare to Learnin johtohahmon mielestä siihen tarvitaan rohkeampaa oppimista.