Henna Mikkonen

Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Puheenvuorot
8.5.2018

Taloustaidot 2020 - matikkaa, psykologiaa ja elämänikäistä oppimista

OPn ekonomisti Henna Mikkonen pohtii mitkä muut tekijät kuin talouden lukutaito vaikuttavat taloustaitojen hallintaan. Erityisesti käyttäytymistaloustieteilijöillä on vielä paljon annettavaa tällä saralla. Teksti on julkaistu alun perin Suomen Pankin maksuneuvoston e-kirjasessa Taloustaito 2020-luvulla.

Oman talouden hallinta on tärkeä kansalaistaito. Hoitamalla raha-asiansa fiksusti voi edistää omaa hyvinvointiaan nyt ja tulevaisuudessa. Sen sijaan huonolla taloudenhoidolla voi saada elämänsä sekaisin ja heikentää yleistä tyytyväisyyttä elämään. Oma talous ei ole erillinen saareke, vaan kytkeytyy muihin elämän osa-alueisiin.

Suomalaisten taloudellinen lukutaito on tutkimusten mukaan kansainvälisissä vertailuissa korkealla tasolla. Siitä on syytä olla ylpeä. Mutta hyvä sijoitus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekemistä riittäisi. Taloudellinen lukutaito ei takaa sitä, että ihmiset tekisivät omassa elämässään taloudellisesti järkeviä päätöksiä. Eri väestöryhmien välillä löytyy myös eroja taloudellisessa lukutaidossa ja käyttäytymisessä. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti nuoret, pienituloiset ja työttömät. Parannettavaa riittää sekä perustiedoissa että erityisesti siinä, miten opitut tiedot siirtyvät käytäntöön.

Psykologiaa vai matematiikkaa?

Ihmisten taloudellinen käyttäytyminen on monisyinen, ja osittain vielä tutkimaton kysymys. Usein taloustaidoista puhuttaessa keskitytään matemaattisiin taitoihin. Ne ovat toki oleellinen osa, mutta eivät yksinään riitä.

Vuosien työskentely pankissa on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että taloudenhallinta on vähintäänkin yhtä paljon psykologiaa kuin matematiikkaa. Esimerkkejä on monia. Kokemukseni mukaan esimerkiksi pikavippien kautta velkakierteeseen ajautuneiden nuorten kohdalla kyse ei niinkään ole tiedon puutteesta vaan enemmän muista tekijöistä, kuten kärsimättömyydestä, itsekurista, sosiaalisesta paineesta tai hälläväliä-asenteen iskemisestä päälle ongelmien kasautuessa.

Tiedämme, että säästäminen on järkevää. Moni ei sitä silti tee, vaikka taloudellinen tilanne sen mahdollistaisi ja järki sanoisi, että se kannattaa. Yli varojen eläminen puolestaan ei ole missään nimessä pelkästään pienituloisten asia, vaan sitä esiintyy kaikissa tulo- ja sosiaaliluokissa.

Sijoituspuolella esimerkkinä voisi toimia WinCapita -sijoitushuijaus Suomessa muutaman vuoden takaa. Tutkimuksen mukaan WinCapitaan sijoittaneet olivat keskivertoa paremmin koulutettuja ja hieman suurituloisempia. Koulutus ei siis suojannut sijoitushuijaukselta

Elämän taitekohdissa taloustaidot ja niiden oikea-aikaisuus korostuvat. Ihmisen käyttäytyminen muuttuu tehokkaimmin, jos hyvä talousneuvo tarjoillaan silloin, kun asia on hänelle ajankohtainen.

Henna Mikkonen, OPn ekonomisti

Maailma muuttuu ja niin muuttuvat myös taloustaidot

Ympärillämme tapahtuu monia muutoksia, joilla on vaikutuksia myös ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Ihmisten elinikä on noususuunnassa ja eläkkeellä vietetyt vuodet ovat ajallisesti pidentyneet. Tämä on yksilöiden kannalta mitä iloisin asia, mutta tuo suuria haasteita hyvinvointivaltiomme rahoituspohjalle tulevina vuosikymmeninä. On hyvinkin mahdollista, että ihmiset joutuvat tulevaisuudessa ottamaan entistä enemmän itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydenhoidostaan ja niiden aiheuttamista kuluista.

Toisaalta suomalaiset ovat vaurastuneet viimeisten vuosikymmenten aikana ja entistä useammalla on säästöjä ja sijoituksia. Ihmisillä on siis taloudellisesti myös entistä enemmän panoksia pelissä, jolloin säästöjen ja sijoitusten järkevä hoito on entistä tärkeämpää.

Maailmaa mullistaa tällä hetkellä digitalisaatio, joka vie ja tuo työpaikkoja sekä tekee elämästämme monella tavalla helpompaa. Digitalisaatio muuttaa myös maksamista, joka on jo nyt isossa murroksessa. Jatkossa muutosnopeus todennäköisesti kasvaa. Maksaminen on entistä enemmän taustalla tapahtuva toiminto, johon ei tarvitse kiinnittää huomiota ja maksamisen mahdollistavat vaihtoehdot monipuolistuvat. Monelle tämä on tervetullutta, mutta osalle se voi aiheuttaa haasteita oman talouden hallinnassa ja se puolestaan voi tehdä säästämisestä vaikeampaa.

Työn murroksen taas odotetaan johtavan siihen, että työurat ovat jatkossa entistä pirstaleisempia; teemme enemmän keikka- ja pätkätöitä, vaihdamme työpaikkoja ja kouluttaudumme uudelleen. Kun säännöllinen kuukausipalkka ei ole enää itsestäänselvyys, tarvitaan myös aiempaa enemmän taloudellista suunnittelua arjen maksuvirtojen hoitamiseksi.

Oikea-aikaisuus on valttia

Ulkoisten muutospaineiden lisäksi ihmisten omassa elämässä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät taloudellisesti isoja päätöksiä. Nämä merkittävät tilanteet ovat usein ainutlaatuisia ja tulevat vastaan ehkä vain yhden kerran, mutta niillä voi olla taloudellisesti kauaskantoisia seuraamuksia.

Tällaisia elämän taitekohtia ovat muun muassa opiskelupaikan valinta, itsenäistyminen, työelämään siirtyminen, omistusasunnon hankkiminen, säästämisen ja sijoittamisen aloittaminen sekä eläköityminen. Fiksuilla päätöksillä näissä tilanteissa omaa taloudellista hyvinvointia voidaan edistää pitkällä tähtäimellä. Elämässä tapahtuu myös ikäviä yllätyksiä, joihin ei aina itse voi vaikuttaa, mutta joihin voi hyvillä taloustaidoilla varautua. Näitä ovat esimerkiksi oma tai läheisen työkyvyttömyys tai sairastuminen, ero tai työttömyys.

Elämän taitekohdissa taloustaidot ja niiden oikeaaikaisuus korostuvat. Ihmisen käyttäytyminen muuttuu tehokkaimmin, jos hyvä talousneuvo tarjoillaan silloin, kun asia on hänelle ajankohtainen.

Talousoppimista koko elämä

Taloustaidot ovat taito siinä missä muutkin taidot. Ne karttuvat opettelemalla, harjoittelemalla ja kokeilemalla – ja välillä erehtymälläkin. Niitä ei opita kerralla peruskoulun penkillä, koska maailma ympärillä muuttuu ja toisaalta erilaiset taloudelliset kysymykset tulevat ajankohtaisiksi vasta paljon myöhemmin. Taloustaitoja on pystyttävä täydentämään ja jopa osin täysin uusimaan tilanteen niin vaatiessa.

Neuvoja haetaan usein perhepiiristä, mutta sekään ei yksin riitä. Edellisen sukupolven kokemustieto voi olla jo vanhentunutta. Esimerkiksi vakaiden korkojen, korkean inflaation ja säädellyn lainamarkkinan aikoihin saadulla toimivallakin neuvolla ”ota niin paljon lainaa asuntoon kuin pankista vain saat” ei enää toimi hyvänä ohjenuorana ensiasuntoa haluaville. Perheenjäsenten tai luottoihmisten kautta saadut neuvot tarkoittavat hyvää, mutta niissä heijastuu helposti neuvonantajan omat asenteet ja käyttäytymismallit.

Kenellä vastuu taloustaidoista?

Kotien ja koulun rooli on tärkeä taloustaitojen edistämisessä, koska siellä luodaan pohjaa ihmisten taloudelliselle lukutaidolle ja käyttäytymiselle. Koulu on se paikka, jossa kaikkien pitäisi saada tiedolliset perusteet ja mahdollisimman hyvät eväät oman talouden hallintaan. Koulun jälkeen oppi tulee muualta.

Pankeilla on iso rooli erityisesti elämän taitekohdissa ja oikea-aikaisen tiedon antamisessa. Kautta historian pankit ovat olleet mukana ihmisten elämässä silloin, kun tehdään erilaisia omaan talouteen liittyviä päätöksiä, on kyse sitten asuntolainan ottamisesta, säästämisen tai sijoittamisen aloittamisesta, avioerosta tai vaikkapa perinnöstä. Näissä tilanteissa myös taloustaitojen päivittäminen on ajankohtaista.

Pankeilla on myös paljon tietoa asiakkaistaan ja heidän taloudellisesta käyttäytymisestään. Datan määrä ja analytiikka kehittyy parhaillaan hurjaa vauhtia, mikä parhaimmillaan mahdollistaa entistä oikea-aikaisemman ja personoidumman neuvonnan. Pankit voisivat tarjota ihmisille parempaa ymmärrystä heidän omasta taloudestaan ja sen mahdollisuuksista sekä riskeistä. Tämä vaatii panostuksia mm. tietojärjestelmiin, data-analytiikkaan ja henkilökunnan osaamiseen, sekä siirtymistä kohti entistä kokonaisvaltaisempaa asiakkaiden taloudellista tukemista.

Uudet ketterät toimijat toivottavasti kirittävät tätä kehitystä. Suomessakin on jo useita start up -yrityksiä, joiden tavoitteena on auttaa ihmisiä erilaisten digitaalisten sovellusten avulla esimerkiksi säästämään ja sijoittamaan tai välttämään tarpeetonta kulutusta. Uudenlaisella ajattelulla ja toimivilla työkaluilla voidaan saada aikaiseksi suuriakin vaikutuksia ihmisten taloudellisessa käyttäytymisessä.

Heittäisin yhden ”vastuupallon” taloustaidoista myös tutkijoille. Kerta toisensa jälkeen olen saanut työssäni yllättyä siitä, minkälaisia taloudellisia ratkaisuja ihmiset elämässään tekevät ja mitkä tekijät näiden päätösten taustalla vaikuttavat. Vielä tarvitaan paljon lisää tietoa ja tutkimusta, jotta ihmisten todellista taloudellista käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä ymmärretään. Uskon, että erityisesti käyttäytymistaloustieteilijöillä on vielä paljon annettavaa tällä saralla.

Vielä tarvitaan paljon lisää tietoa ja tutkimusta, jotta ihmisten todellista taloudellista käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä ymmärretään. Uskon, että erityisesti käyttäytymistaloustieteilijöillä on vielä paljon annettavaa tällä saralla.

Henna Mikkonen, OPn ekonomisti

Taloustaidot 2020-luvulla - toivelistani

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji. Siksipä ajattelin esittää toivelistani siitä, mihin suuntaan toivoisin taloustaitojen kehittyvän 2020-luvulla.

  • Toivon, että suomalaisten taloustaidot ovat edelleen maailman kärkiluokkaa ja että kouluissa panostetaan arjen talouden hallintaan entistä enemmän ja monimuotoisemmin.
  • Toivon, että pankit ja muut toimijat panostavat entistä enemmän asiakkaidensa kokonaisvaltaisen taloudellisen hyvinvoinnin parantamiseen.
  • Toivon, että tutkijoilta saadaan uutta ja arvokasta tietoa siitä, mitkä tekijät oikeasti vaikuttavat ihmisten taloudellisiin päätöksiin ja miten ihmisiä voitaisiin auttaa paremmiksi päätöksentekijöiksi.
  • Toivon, että talouskeskustelu olisi aiempaa moniäänisempää. Esimerkiksi terveyteen liittyviä taitoja opetetaan meille kaikille halki elämän ja näihin opetustalkoisiin osallistuvat lukuisat tahot: oma perhe, päiväkoti, koulu, peruskoulun jälkeiset opinahjot, media, julkkikset sekä muut mielipidevaikuttajat. Kaipaisin moniäänisempää keskustelua myös talousasioista, ne eivät ole talousihmisten yksinoikeus.
  • Toivon entistä enemmän positiivista näkökulmaa taloustaitoihin liittyvään keskusteluun. Taloustaidoista puhuttaessa näkökulma on usein negatiivinen; puhutaan mitä ongelmia esimerkiksi ylivelkaantuminen tai puskurivarojen puute aiheuttaa. Nämä ovat toki tärkeitä asioita. Positiivisella näkökulmalla tarkoitan esimerkiksi keskustelua siitä, miten oman talouden hallinta vähentää stressiä, rahasta riitelyä, voimaannuttaa ja tuo mielenrauhaa.
  • Toivon, että vuonna 2020 olemme entistä paremmin oman taloutemme hallitsijoita, huolehdimme entistä aktiivisemmin omasta taloudellisesta hyvinvoinnistamme ja kartutamme taloustaitoja halki elämän.

Lähteitä:

Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2016, Kalmi ja Ruuskanen: Suomalaiset pärjäävät taloudelli-

sessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin.

Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2013, Kalmi: Taloudellinen lukutaito ja sen kritiikki

Ville Rantala: Keeping Up with the Ponzis, 2016

Tämä teksti on julkaistu alun perin Suomen Pankin maksuneuvoston e-kirjasessa Taloustaito 2020-luvulla 8.5.2018

Lisää blogeja
Henna Mikkonen
Henna Mikkonen
8.5.2018

Taloustaidot 2020 - matikkaa, psykologiaa ja elämänikäistä oppimista

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen
6.4.2018

Taantuman sukupolvi uuden tilanteen edessä