Reijo Heiskanen

Reijo Heiskanen

OPn pääekonomisti

Puheenvuorot
14.2.2018

Muutama uskomaton fakta työllisyydestä

Työllisyyden kehitys seurataan Suomessa nyt tarkasti. Työllisyysasteen pitäisi nousta, ja digitalisaation luoma työn murros on jo keskuudessamme, muistuttaa OPn pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Työllisyydestä keskusteltaessa törmää usein voimakkaisiin käsityksiin siitä, miten asiat ovat tai miten ne tulevat olemaan. Faktat eivät välttämättä muuta näitä käsityksiä. Tilastojahan voi tulkita usein monin tavoin, ja tulevaisuus jää luonnollisesti nähtäväksi.

Työllisyyden kehitys on kuitenkin valokeilassa niin lyhyellä kuin pidemmällä aikajänteellä. Työllisyysasteen pitäisi nousta, ja digitalisaation luoma työn murros ei luuraa nurkan takana vaan on jo keskuudessamme.

Tässäpä siis muutama tilastofakta.

Aloitetaan käsityksestä, että yli 55 vuotiaat voivat heittää kaiken toivon työmarkkinoilla. Itse asiassa 55-64-vuotiaat ovat menestyneet kaikkein parhaiten viime vuosikymmeninä. Työllisten määrä oli viime vuonna korkeampi kuin koskaan, samoin työllisyysaste.

Kyse ei myöskään ole siitä, että yli 55-vuotiaat vain sinnittelisivät vanhoissa töissään. Ikäryhmän työllisyys kasvoi viime vuonnakin keskimääräistä enemmän, 1,5 %. Kymmenen viimeisimmän vuoden aikana 55-64 -vuotiaiden työllisyys on lisääntynyt lähes 70 000 hengellä ja työllisyysaste noussut 7,5 %-yksikköä 65 %:iin. Pari prosenttiyksikköä lisää koko työllisyysasteeseen. Ilman tätä hallituksen tavoite jäisi ainakin haaveeksi.

Luonnollisesti eläkeuudistusta voidaan kiittää pidentyneistä työurista, mutta taustalla on epäilemättä myös muita syitä. Myös aiempaa paremmin säilytetty työkyky niin osaamisen kuin terveydenkin suhteen.

Ei 55-64-vuotiaiden työllisyysaste toki vielä yllä 35-54-vuotiaiden tasolle. Potentiaalia tästä ryhmästä siis löytyy edelleen ja varmasti myös valmiutta omaksua uusia asioita.

Usein väitetään, että pätkätyöt ovat lisääntyneet. Jos pätkätöillä tarkoitetaan määräaikaisissa työsuhteissa olleita, faktat pilaavat tarinan.

Tilastokeskuksen mukaan määräaikaisia työsuhteita oli viime vuonna 16,1 % palkansaajista. Tämä on hieman vähemmän kuin viime vuosikymmenen puolivälissä. Nousutrendiä ei datasta löydy. Lyhytaikaisia vaihteluita toki. Parin viime vuoden aikana määräaikaisuus on lisääntynyt. Saa nähdä miten jatkolle käy. Määräaikaisuuden sijaan osa-aikaisten määrä on sen sijaan noussut varsin selvästi.

Aika tyypillinen työn murrokseen liittyvä visio on, että yksinyrittäjyys tulee lisääntymään. Data ei murskaa tällaista ajatusta, mutta tuki ajatukselle on hieman katsojan silmissä. Nyt käynnissä olevassa suhdannenousussa yksinyrittäjien määrä työllisistä on laskenut. Moni pakon edessä yrittäjäksi alkanut on siirtynyt palkansaajaksi.

Yrittäjien määrä työllisistä on laskenut myös parin viime vuosikymmenen aikana, mutta tämä johtuu maatalousyrittäjien kadosta. Yksinyrittäjien osuus työllisistä on noussut parin viime vuosikymmenen aikana 5,5 %:sta 6,9 %:iin, noin 50 000 hengellä. Onko nousutrendiä vai ei jää hieman tulkinnan varaan. Jäämme odottelemaan mitä seuraavien parin vuosikymmenen aikana tapahtuu.

Lopuksi vielä kaupan päälle havainto tuottavuudesta ja työllisyydestä. Digitalisaatio on jo myllertänyt työmarkkinoitamme, ja vauhti saattaa kiihtyä arvaamattoman nopeasti seuraavalla vuosikymmenellä. Lohduttava havainto tämän suhteen on, että eniten teollisuusrobotteja käyttävissä maissa myös työllisyys on hyvissä kantimissa. Ajatelkaapa Uuttakaupunkia.

Yleisemmällä tasolla tuottavuus ja työllisyys ovat korreloineet Suomessa selkeän positiivisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Jos tuottavuus, panostus uuteen kasvuun, olisi jäänyt vähäisemmäksi, työllisyys olisi ollut huonompi.

Oma asiansa ovat kuitenkin kriisit, kuten 1990-luvun alussa. Tuolloin Suomi putosi puusta suuresti avoimempaan talouteen, suoraan syvään päähän. Murros johti välittömästi korkeampaan tuottavuuteen, mutta työllisyys kärsi pahoin. Työn murroksen haasteet kannattaa siis ottaa vakavasti. Ei ole mahdoton ajatus, että ensi vuosikymmenellä maailmantalous käpristelee taantumassa ja samaan aikaan digitalisaation tuoma työn murros ottaa jättiharppauksen.

Lisää blogeja
Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen
18.4.2018

Voisiko hallitus saavuttaa myös kestävyysvajeta- voitteensa?

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen
14.2.2018

Muutama uskomaton fakta työllisyydestä

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen
13.12.2017

Tullaanko talousvuosi 2018 muistamaan?