Tekoälyn pehmeä puoli

Tekoälyteknologian suunnittelijoilla ja päättäjillä on kiire löytää vastauksia vaikeisiin eettisiin kysymyksiin. Muutoin tekoälykehitys ei ole kestävällä pohjalla.

Megatrendit
24.4.2018

Rautakaupan verkkosivuston alareunassa näkyy nuoren naisen kuva ja teksti "voinko auttaa?".

– Moniko tiedostaa silloin chattailevansa tekoälyn kanssa? kysyy VTT:n johtava tutkija, dosentti Jaana Leikas.

Tekoäly on paitsi miljardibisnestä myös osa arkeamme. Jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Tekoälyä kansalaisten näkökulmasta tutkiva Leikas toivoo tekoälykehitykseen lisää läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys auttaa ymmärtämään, miten tekoäly toimii ja edistää luottamusta tekoälyä kohtaan. Siksi käyttäjälle pitäisi aina kertoa, onko vastapuoli robotti vai ihminen. Mutta arjen käyttötilanteet ovat harvoin mustavalkoisia.

– Jos tekoäly antaa teknisiä vastauksia hyväksyttyjen periaatteiden pohjalta, asialla ei ole niin väliä. Mutta jos vastaukset ovat arvoperustaisia, on ihmisen saatava tietää, linjaa johtava tutkija Raija Koivisto VTT:ltä.

Nyt on keskustelun aika

Hampurin yliopiston Ethics in Information Technology -osaston professori Judith Simon muistuttaa, että ihminen on ollut kiinnostunut tekoälystä jo satoja vuosia. Viimeaikainen tekoälykehitys rakentuu automatisaation, internetin, digitalisaation, sosiaalisen median ja etenkin big datan hyödyntämisen päälle. Etiikan näkökulmasta tekoäly vauhdittaa jo koettuja murroksia kuten globalisaatiota.

– Eettisten kysymysten pohdinnassa olemme kuitenkin vasta alussa. Nyt alkaa olla kiire löytää tekoälyn käytölle yhteiset periaatteet ja pelisäännöt, Simon painottaa.

5G-yhteyden myötä tiedonsiirtonopeus kasvaa ja mahdollistaa uudenlaiset tekoälyyn pohjautuvat sovellukset. Koivisto painottaa, että eettiset ongelmat on ratkaistava nyt, kun tuotteet ovat suunnittelupöydällä ja mahdollisuuksien tulevaisuudenkuva hahmoteltu.

– Tarvitsemme avoimen ja laajan keskustelun siitä, mihin ja miten tekoälyä käytetään. Mikä on oikein ja väärin, mikä hyvää ja paha, Koivisto toteaa.

Kaikkien tekoälystä päättävien on otettava aktiivinen rooli eettisissä kysymyksissä.

– Jos yritykset ja yhteiskunnat keskittyvät vain tekoälyn taloushyötyihin, on varmaa, että kehitys menee vikaan, huomauttaa Koivisto.

Lainsäädäntö on aina teknologian kehitystä jäljessä ja Leikkaan mukaan tekoälyn etiikan osalta sääntelyn paaluttaminen on erityisen vaikeaa. Tämän takia yritysten aktiivinen ja vastuullinen itsesääntely on tekoälyn kohdalla välttämätöntä.

Ei yhtä oikeaa ja väärää

Etiikka on monelle vaikeaselkoinen sana. Leikas muistuttaa, että etiikka ei ole sama asia kuin arvot.

Arvot vaihtelevat ihmisryhmästä toiseen, jopa yksittäisten ihmisten välillä. Myös yhteiskunnilla on yhteisesti sovittu arvopohja. Eettiset periaatteet puolestaan ovat universaalit ja niiden pohjana ovat yleiset ihmisoikeudet.

Leikas huomauttaa, että etiikassa ei välttämättä löydy yhtä oikeaa ja väärää vastausta, vaan ratkaisu riippuu toimintaympäristöstä ja käyttökohteesta. Siksi tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä kannattaa tarkastella käyttötilanteesta käsin.

Arjen käyttötilanne konkretisoi, millaisia päätöksiä on tehtävä. Esimerkiksi sen, kuinka varmistetaan, että ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti tekoälyä hyödyntävässä rekrytoinnissa, lainanhaussa tai oikeudellisessa prosessissa.

Simon uskoo myös koulutuksen voimaan. Professorin mukaan humanistinen puoli ja eettisten kysymysten pohtiminen olisi otettava kiinteäksi osaksi teknisten alojen koulutusta.

– Etiikkaa olisi hyvä käsitellä jo päiväkodeissa. Näin lapset ottaisivat sen luontevaksi osaksi elämää, Simon ehdottaa.

Asiantuntijat alleviivaavat Ethics by design -ajattelua. Etiikka on otettava mukaan jokaisen tuotteen ja palvelun kehitysprosessiin. Eettinen kestävyys on oltava selvillä ennen kuin päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään.

– Jokainen meistä tekee työtä omien arvojensa mukaisesti. Tekoälysovelluksen kehittäjän tulisi kysyä, mitkä ovat sovelluksen vaikutukset yksilölle ja yhteiskunnalle, pohtii Koivisto.

Lopullinen vastuu on Leikkaan mukaan yrityksellä, jonka nimissä tuotteita ja palveluita tehdään. Tekoälyn hyödyntämisen periaatteet löytyvät yrityksen arvoista ja tekoälyn eettinen käyttö on osa yritysvastuuta.

On varmistettava, että tehokkuuden maksimointi ei mene yksityisyyden suojan ja yksilön oikeuksien edelle, eikä tekoälyn toiminta ole syrjivää tai ennakkoluuloja vahvistavaa. Päätös teknologian käytöstä tulee aina olla ihmisellä. Robotista on siis löydyttävä nappi, jolla se voidaan sammuttaa.

Arvopuntarissa ihmisen ja teknologian suhde

– Ihminen on ihminen ja kone on kone. Se täytyy aina muistaa. Ystäväksi robotista ei toistaiseksi ole, muistuttaa Leikas.

Tekoälyä on vaarallista inhimillistää, mutta se voi tuottaa ihmiselle paljon iloa ja hyötyä. Tekoäly vie työpaikkoja, mutta se luo myös uusia ja mahdollistaa elämänlaadun paranemisen. Robotit ovat Leikkaan mukaan hyviä apuvälineitä monilla työpaikoilla rutiininomaisten ja raskaiden työtehtävien hoitamisessa. Tekoälyä hyödyntämällä ihmisille jää enemmän aikaa motivoivampaan työhön.

Koivisto näkee tulevaisuuden valoisana myös kestävien eettisten periaatteiden osalta.

– Kolmekymmentä vuotta sitten turvallisuustietoisessa suunnittelussa pohdittiin näitä asioita. Nyt yhteiset turvallisuusanalyysit ovat osa esimerkiksi kemiallisten prosessien suunnittelua. Olemme tekoälyn eettisten kysymysten suhteen saman tien alussa.

Leikkaan mukaan parasta on, että kiinnostus tekoälyä kohtaan on avannut ensimmäistä kertaa keskustelun teknologian ja ihmisen välisestä eettisestä suhteesta.

– Älykkäät järjestelmät ovat olleet osa arkeamme jo vuosikymmeniä, mutta tätä arvokeskustelua ei ole juurikaan käyty. Nyt sitä todella tarvitaan.

Tekoälyn yhdeksän eettistä kysymystä:

1. Työn tekemisen murros: kuinka varautua työpaikkojen katoamiseen?

2. Eriarvoistuminen: kuinka tekoälyn tuottama arvo jaetaan?

3. Ihmisyys: miten tekoäly vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin?

4. Tekoälyn tyhmyys: kuinka voimme suojautua tekoälyn virheiltä?

5. Rasistiset robotit: kuinka varmistamme ihmisten tasavertaisen kohtelun?

6. Turvallisuus: kuinka huolehdimme, ettei tekoäly päädy vääriin käsiin?

7. Pahuuden voima: kuinka varmistamme, ettei tekoäly käänny ihmisiä vastaan?

8. Maailman herruus: kuinka ihminen säilyttää päätösvallan sitä älykkäämpien koneiden keskellä?

9. Robottien oikeudet: mikä on kehittyneen tekoälyn oikeudellinen asema?

Lähteet: Maailman talousfoorumi, Turku AI Society.

Tämä oli Tekoäly-juttusarjan toinen osa. Lue täältä muut osat.

Lue lisää
Pyörämatkalla näkee ihmisten ja maiden ystävällisimmän puolen

Pyörämatkalla näkee ihmisten ja maiden ystävällisimmän puolen

Pyöräretki autojen luvatussa maassa, saapuminen Jäämerelle, pyörän hajoaminen keskellä ei mitään – yhteinen harrastus puolison kanssa ja halu kokea matkailu uudella tavalla, ovat puskeneet...

Avoimuus on avain vastuulliseen sijoittamiseen

Avoimuus on avain vastuulliseen sijoittamiseen

Vastuullinen sijoittaminen on yleistynyt viime vuosina rytinällä. Vahvimmat kirittäjät ovat ilmastonmuutos ja kuluttajien vaatimukset.

Petteri Orpo: ”Osakesäästötilien hyödyt korvaavat verotulojen menetykset”

Petteri Orpo: ”Osakesäästötilien hyödyt korvaavat verotulojen menetykset”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo arvioi, että osakesäästötilien vaikutukset kansantalouteen korvaavat moninkertaisesti valtion menettämät verotulot.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa