Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Megatrendit
17.7.2018

Maaliskuun lopussa Teknologiateollisuus ry ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö lahjoittivat ammattikorkeakouluille yhteensä kolme miljoonaa euroa. Summa oli poikkeuksellisen suuri panostus oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Miksi ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä teknologiateollisuudelle? Teknologiateollisuus ry:n innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi kertoo perustelut:

– Meillä on kova huoli siitä, mistä osaajia jatkossa saadaan. 25 prosenttia teknologiateollisuuden Suomen henkilökunnasta on suorittanut ammattikorkeakoulun tutkinnon. Arvioimme osuuden edelleen kasvavan. Nyt kun henkilöstön määrä yrityksissä on lähtenyt kasvuun, meidän pitää pystyä pitämään huoli siitä, että opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät sujuvasti. Globaalin kilpailun kiristyessä tarvittavan osaamisen taso myös nousee.

Toinen tärkeä asia on jatkuva oppiminen.

– Meillä on entistä enemmän tarvetta osaamisen päivittämiselle, joskus jopa uuden osaamisen hakemiselle. Koulutustarjontaa pitää olla myös työelämässä oleville. Lisäksi oppimispolku ammatillisista tutkinnoista eteenpäin pitää turvata.

Kolmas tärkeä tekijä on yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö, josta hyötyvät ennen kaikkea kasvavat ja kansainvälistyvät pk-yritykset eri puolella Suomea. Tätä yhteyttä Teknologiateollisuus haluaa tiivistää.

– Mitä enemmän saamme koulujen johdon, opettajat, opiskelijat ja yritysten johdon yhteiseen verkostoon, sen parempi. Saamme syntymään yhteistä näkemystä tulevista osaamistarpeista. Lisäksi erityisesti pk-yrityksillä on paljon konkreettisia haasteita, joita opiskelijat ja oppilaitokset voivat osaltaan ratkoa. Parhaimmillaan oppiminen ja osaamisen kehittäminen kytkeytyvät tiiviisti yritysverkostoissa tapahtuvaan innovaatiotoimintaan ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen.

Internet of Welding

Ammattikorkeakoulujen yhteys yrityksiin on perinteisesti ollut läheinen, koska alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen kuuluu jo niiden perustehtäviin.

Juuri nyt ammattikorkeakoulut kaikkialla Suomessa etsivät yhteistyölle muotoja, jotka olisivat kiinnostavia sekä opiskelijoille että yrityksille.

Helmikuussa 2017 hitsausratkaisuja toimittava Kemppi järjesti historiansa ensimmäisen hackathon-tapahtuman teemalla Internet of Welding.

Tehtävänä oli rakentaa web-käyttöliittymä Kempin uusia X8 MIG Welder-hitsauskoneita varten. Nämä Kempin uusimman sukupolven koneet on kytketty internetiin.

– Meillä oli tarve saada selville, miten hitsauskoneitamme käytetään ja huolletaan. Opiskelijoiden tehtävä oli rakentaa käyttöliittymä tähän tarkoitukseen, kertoo Kempin Chief Digital Officer Juhana Enqvist.

Hackathoniin osallistui 25 Lahden Ammattikorkeakoulun tietotekniikan ja mediatekniikan opiskelijaa kuudella eri tiimillä.

– Ensimmäinen yllätys oli se, että osallistujia tuli näin paljon, vaikka palkinnoista ei ollut mainittu mitään etukäteen. Mukaan tuli koodareiden lisäksi myös käyttöliittymäsuunnittelun opiskelijoita. Tätä halusimmekin, koska samanlaista yhteistyötä tehdään myös työelämässä.

Myös tulokset yllättivät.

– Kaksi parasta tiimiä olivat suorastaan loistavia. En osannut odottaa, että opiskelijat saisivat aikaan niin hyviä tuloksia noin lyhyessä ajassa, ja vielä osittain heille tuntemattomilla tekniikoilla.

– Parhaat tiimit väänsivät koodia aamukolmeen asti. Nykynuorista sanotaan, että heillä ei ole työn paloa tai innostusta. Höpö höpö, sanon minä, naurahtaa Enqvist.

Ensimmäinen hackathon saa jatkoa, vakuuttaa Enqvist

– Kaikilla oli hauskaa ja tekeminen oli hyödyllistä. Haluamme jatkossakin pitää yllä tällaista kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Se antaa uutta ideaa meillekin.

Opettajat mukana

Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläisen mielestä on päivänselvää, että Kempin hackathonin kaltainen yhteistyö hyödyttää sekä yrityksiä että oppilaitoksia.

– Yritykset saavat yhä valmiimpia työntekijöitä, ja opiskelijat näkevät, mitä työelämä todella on.

Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

– Ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä on tuottaa suomalaisille yrityksille osaavaa, korkeasti koulutettua työvoimaa. Meidän opiskelijamme ovat juuri niitä ihmisiä, jotka pyörittävät rattaita tulevaisuuden Suomessa. Yhteistyön kautta yritykset voivat vaikuttaa siihen, millaisia osaajia koulutamme, sanoo Kilpeläinen.

Myös Juhana Enqvistin mielestä yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

– Me näemme, millaisia opiskelijoita koulussa on. Ammattikorkeakoululle on taas tärkeää ymmärtää, missä tekniikan eturintama menee. Opiskelijoita koulutetaan 2–3 vuoden päässä odottaviin haasteisiin. Jos yritysten tekemiseen ei ole tuntumaa, on vaarana, että koulussa opetetaan vanhentuvia tekniikoita.

Hackathonit, harjoittelupolut ja muut yhteistyömallit auttavat yrityksiä myös rekrytoinnissa. Kemppi palkkasi neljä hackathoniin osallistunutta opiskelijaa pidempiaikaiseen harjoitteluun.

Ammattikorkeakoulujen opettajat osallistuvat nykyisin aktiivisesti opiskelijoidensa harjoittelun ohjaamiseen, kertoo Turo Kilpeläinen

– Pienissä yrityksissä nähdään helposti, että opiskelijoiden ohjaaminen on pois bisneksen tekemisestä. Olemmekin jo pilotoineet mallia, jossa meidän opettajamme vastaavat opiskelijoiden alkuvaiheen perehdytyksestä. Yksittäisen opiskelijan sijaan yritykseen otetaan ryhmä opiskelijoita, ja opettaja kantaa suurimman vastuun siitä, että opiskelijat saadaan integroitua työyhteisöön. Työnantaja voi sen jälkeen keskittyä opiskelijan ohjaamiseen.

Kumppani tuotekehitykseen

Eräs ammattikorkeakouluille sälytetyistä tehtävistä on tehdä innovaatiotyötä alueellisten toimijoiden kanssa ja tuoda akateemista tietotaitoa käytäntöön. Moni yritys käyttääkin jo ammattikorkeakouluja tutkimuksen ja tuotekehityksen kumppanina.

Koskisen Oy kehittää Lahden ammattikorkeakoulun eli LAMK:n avustuksella uusia käyttökohteita ohutviiluvanerille, kertoo Koskisen Oy:n Hirvensalmen ohutvaneriteollisuuden johtaja Juhani Sopanen.

– Tavoitteena on korvata ohutviiluvanerilla muovia ja metallia sekä löytää täysin uusia loppukäyttökohteita. Nimensä mukaisesti ohutviiluvaneri on ohuempaa kuin tavallinen vaneri, mutta se on myös kestävämpää, ja se taipuu moniin erilaisiin muotoihin joustavammin kuin tavallinen vaneri. Haemme asiakkaidemme kanssa yhteistyössä uusien käyttökohteiden avulla vihreää, ekologista näkökulmaa. Tällaisten ratkaisujen kysyntä lisääntyy entisestään tulevaisuudessa.

Koskisen Oy ja LAMK solmivat puitesopimuksen yhteistyön kehittämisestä vuonna 2015. Yhteistyö ohutviiluvaneria valmistavan Hirvensalmen yksikön kanssa alkoi vuonna 2017.

Aluksi LAMK sparrasi Koskisen Oy:tä uuden tuotekehitysprojektin muodostamisessa ja ulkopuolisen projektirahoituksen hakemisessa.

Vuoden 2018 alussa Hirvensalmen yksikössä käynnistyi mittava uusien tuotteiden kehitysprojekti, johon yritys saa tukea Business Finlandilta.

LAMK:n puutekniikan opiskelijat ja asiantuntijat tekevät kehitysprojektin aikana muun muassa uusien tuotteiden laboratoriotestaustauksia. Opiskelijat voivat osallistua monin eri tavoin projektiin esimerkiksi opinnäytetöiden kautta.

– Uusien tuotteiden on määrä olla valmiina viimeistään vuoden 2019 lopussa. Sen jälkeen voimme miettiä tuotantoa ja jatkaa kehitystyötä yhdessä asiakkaiden kanssa, kertoo Sopanen.

Ei pelkästään luokkahuoneessa

Jatkossa entistä suurempi osa oppimisesta voi hyvinkin tapahtua yrityksissä. Rehtori Turo Kilpeläisen mielestä oppilaitosten pitää silti kantaa oma vastuunsa.

– Tieto muuttuu osaamiseksi vasta käytännön tilanteissa. Emme kuitenkaan halua heittää opiskelijoita yrityksiin heti ensimmäisestä päivästä eteenpäin. Haluamme ehdottomasti taata perusosaamisen, jotta opiskelijat pystyvät tuottamaan lisäarvoa yritykselle. Ohjaamisen taakka ei saa kaatua työelämälle.

Kaikki Suomen ammattikorkeakoulut toimivat nykyisin osakeyhtiöinä. Vaikka ne pystyvät tekemään nopeita päätöksiä, yritysten kellotaajuus on aina oppilaitoksia nopeampi.

Teknologiateollisuus ry odottaa ammattikorkeakouluilta ennakointikykyä ja reagointiherkkyyttä.

– Teknologisen kehityksen nopeus kiihtyy ja globaalissa ja digitaalisessa maailmassa toimintaympäristön muutoksetkin voivat olla radikaaleja. Se miten ammattikorkeakoulut pystyvät varautumaan tuleviin uusiin osaamistarpeisiin, on iso kysymys, sanoo Mervi Karikorpi.

Aina ennakoinnissa ei ole onnistuttu, sanoo Turo Kilpeläinen.

– Taannoin kaivannaisalan koulutus loppui meiltä kokonaan. Se piti käynnistää uudelleen. Sama on nyt tapahtumassa mekaanisen puunjalostuksen alalla. Työvoimalle on tarvetta, mutta koulutusta ei enää hirveästi ole tarjolla, sanoo Turo Kilpeläinen.

Toisaalta osaamisen tarve ja vetovoima opiskelijoiden silmissä eivät aina kohtaa.

– Vaikka jollain alalla olisi töitä, sille voi olla hankala saada opiskelijoita. Tulevaisuuden työ pitää tehdä näkyväksi. Tähän tarvitaan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä. Pitää toimia niin, että meillä on riittävästi yhteisiä foorumeja, esimerkiksi alueellisia innovaatiokeskuksia, joissa yhteistyö on arkipäivää. Fyysinen läheisyys auttaa. Kun säännöllisesti törmätään ja sanotaan päivää, uusien ajatusten syntyminen käy helpommin.

Uudenlaista maaseutuasumista

Ammattikorkeakoulusta saattaa löytyä apua myös uudenlaisten asumismuotojen kehittelyyn.

Hollolalainen maaseutuyrittäjä Mikko Niipala osti kuusi vuotta sitten kotipaikkansa Niipalan tilan itselleen sukupolvenvaihdoksessa. Aluksi hän viljeli Niipalan pelloilla luomuviljaa. Sitten rinnalle tuli vihannesten ja kasvisten luomuviljely ja suoramyynti, seuraavaksi maaseutumatkailu.

Niipalan tila sijaitsee runsaan neljän kilometrin päässä Hollolan keskustaajamasta. Niipala alkoi pohtia, voisiko tilan mailla ja lähiseudulla Hälvälän kylässä kokeilla uudenlaista maaseuturakentamista.

– Haluaisin, että tänne syntyisi uutta kylämäistä asutusta, ja yhdyskuntasuunnittelussa mietittäisiin, miten asutus niveltyisi maatilaan. Maatila mahdollistaa palvelujen tuottamisen ja myymisen. Omistamisen sijaan asukkaat voisivat hankkia osan tarvitsemistaan asioista palveluna. Samalla tarkasteltaisiin ravinteiden kierrätystä ja uusiutuvan energian tuottamista.

Niipala jatkoi ideansa jalostamista Lahden Ammattikorkeakoulun kanssa. Kevään aikana suunnitelmia on esitelty Hollolan kunnan johdolle. Niipalan seuraava tavoite on saada uudenasuinalueen kaavoitusprosessi käyntiin mahdollisimman joutuisasti.

Esimerkkejä ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä:

Seinäjoen ammattikorkeakoulun projektipajassa tekniikan opiskelijat ratkovat pk-yritysten käytännön ongelmia pienissä ryhmissä osana insinööriopintojaan. Käytäntö integroi opiskelijoita osaksi Etelä-Pohjanmaan pienyritysten verkostoa ja ylläpitää yhteyttä oppilaitoksen ja yritysten välillä.

Metropolian autotekniikan opiskelijat ovat kehittäneet uusia ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Opiskelijoiden työ on jo osa Metropolian brändiä.

Tampereen ammattikorkeakoulu on satsannut insinöörien myyntiopetukseen. Tästä ovat hyötyneet erityisesti Pirkanmaan alueen pk-yritykset.

Turun seudun meriteollisuudella ja autoteollisuudella on tarve löytää entistä osaavampia työntekijöitä. Turun ammattikorkeakoulu on lisännyt koulutustarjontaa yritysten tarpeiden mukaan.

Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulut ovat lisänneet ja kehittäneet kaivannaisalan koulutusta yhdessä alan yritysten kanssa.

Vaasan ammattikorkeakoulun opetus kytkeytyy hyvin läheisesti Vaasan energiaklusteriin ja sen osaamistarpeisiin.

Kajaanin ammattikorkeakoulu on kehittänyt vahvasti pelialan osaamista kaupungissa. Tytön tuloksena on syntynyt useita yrityksiä.

Lue lisää
Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Lisää talousoppia nuorille, mutta myös opettajille

Koulua parempaa paikkaa taloustaitojen opettamiselle ei ole, mutta nykyisin koulu ei suoriudu opetuksesta riittävän hyvin. Apua on luvassa uudenlaisesta opettajien talouskoulutuksesta, jota...

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa