Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja sisällöllä on merkitystä.

Megatrendit
12.7.2018

Eräs Piilaakson johtaja tunnettiin kovasta työtahdistaan. Vastuu painoi, ja työpäivät tahtoivat venyä. Johtaja nukkui joka viikko ainakin yhden yön toimistollaan. Miten hän pääsi palautumaan työstään?

Hän kertoi, että yksi avain oli lomien ajoitus. Hän lähti viikon lomalle aina kolmen kuukauden välein. Voimia arjen kiireeseen antoi tieto siitä, että loma oli aina vain muutamien viikkojen päässä.

Lomanvieton tyyleissä on melkoisia eroja eri maissa ja eri ihmisten välillä. Onko lomien järjestämiseen olemassa yleispäteviä periaatteita? Tutkimuksissa niitä on löytynyt yllättävänkin paljon.

Pitkä loma vai paljon lyhyitä lomia?

Lomia kannattaa miettiä osana laajempaa palautumisen kysymystä, neuvoo työterveyspsykologian asiantuntija ja johtaja Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta.

– Jos ihminen on palautunut työstään hyvin iltoina ja viikonloppuina, silloin lomilla ei ole niin suurta vaikutusta terveyteen tai työhyvinvointiin. Mutta jos palautuminen ei ole onnistunut, loman tarve on ihan erilainen, hän kertoo.

Usein ihminen löytää itsensä jälkimmäisestä tilanteesta. Silloin eteen tulee klassinen kysymys: kuinka pitkä loman pitäisi olla? Aholan mukaan kysymys on mielenkiintoinen, sillä asiaan vaikuttaa kaksi vastakkaista voimaa.

– Tutkimusten mukaan hyvinvointi paranee noin yhdeksän päivän ajan loman alkamisesta, ja sitten se tasautuu. Tästä voi päätellä, että ihminen tarvitsee noin viikon nollaukseen, ja sen jälkeen hän voi täysin nauttia lomasta, Ahola kertoo.

Tästä näkökulmasta loman olisi hyvä olla ainakin parin kolmen viikon mittainen. Asia on otettu huomioon myös Suomen lainsäädännössä. Työntekijöille on taattu vähintään kahden viikon yhtäjaksoinen kesäloma. Asialla on kuitenkin toinen puoli.

– Tutkimuksissa on todettu, että loman myönteiset vaikutukset eivät kestä kovin kauan. Siksi olisi suositeltavaa pitää useampia lomia pitkin vuotta, Ahola neuvoo.

Tästä on mahdollista rakentaa eräänlainen lomien perusmalli. Vuodessa kannattaisi pitää ainakin yksi pidempi 2–3 viikon loma, ja lisäksi useita lyhyempiä lomia ja pidennettyjä viikonloppuja. Perinteinen suomalainen erikoispitkä kesäloma ei siis välttämättä olekaan paras mahdollinen ratkaisu.

Ahola kuitenkin muistuttaa, että ihmiset ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Ja jos palautuminen onnistuu arjessa, ei ole niin tarkkaa milloin lomaviikkonsa käyttää. Kun lomien ajankohdat on sitten valittu, miten loma-aika kannattaa käyttää?

Millainen on hyvä loma?

– Keho elpyy levolla. Toisaalta mieli virkistyy vaihtelusta ja tekemisestä, tiivistää Ahola hyvän loman ainekset.

Hän neuvoo, että lomaa kannattaa suunnitella ainakin jossain määrin etukäteen, jotta mukaan saa itselle ja perheelle mielekkäitä asioita. Aikatauluun kannattaa toisaalta jättää väljyyttä ja vapautta, ettei lomasta tule "kiireinen".

Mitä lomalla ei kannata tehdä? Ahola muistuttaa, että loma merkitsee vain taukoa työnteosta, ei sitä, että ihminen olisi vapaa kuin taivaan lintu. Kannattaa varoa esimerkiksi liiallista alkoholinkäyttöä. Lomallakin täytyy nukkua, syödä ja huolehtia itsestä ja läheisistä. Toisaalta myös työstä saattaa tulla lomalla haaste.

– Varsinkin nykyajan vaativassa asiantuntijatyössä on haaste irrottautua siitä niin ettei työ pyöri koko ajan ajatuksissa, kertoo Ahola.

Tämä voi olla vaikeaa erityisesti lyhyemmällä lomalla. Yksi tehokas lääke on maisemanvaihdos. Harva pystyy ajattelemaan montaa asiaa yhtä aikaa, ja siksi uudessa ympäristössä arjen huolet yleensä unohtuvat, Ahola toteaa. Samasta syystä esimerkiksi kulttuuri tai jokin harrastus auttavat ihmistä rentoutumaan ja palautumaan.

Pidempiin lomiin liittyy toisenlainen erityishaaste, lomalta palaaminen. Ahola kertoo, että hyväksi havaittu keino on palata töihin keskellä viikkoa. Ensimmäisestä työviikosta tulee näin kevyempi ja työrytmiin on helpompi palata.

– Joskus on myös hyvä miettiä, miksi loman ja työn ero on niin jyrkkä. Voisiko lomalta tuoda elementtejä arkeen? Työpäivänäkin voi syödä aamiaista parvekkeella tai lähteä vaikkapa töiden jälkeen käymään luonnossa, sanoo Ahola.

Lomaan ladataan helposti kovia odotuksia. Ahola kuitenkin muistuttaa, että loma on hyväksi, vaikkei se olisi täydellinen. On hyvä muistaa, että seuraava loma tulee nopeammin kuin huomaakaan.

Kun lomaa saa sen verran kuin haluaa

Entä, jos lomaa saisi juuri sen verran kuin haluaa? Monet yritykset ovat viime vuosina siirtyneet tällaiseen vapaaseen lomamalliin. Suurista yrityksistä näin ovat tehneet esimerkiksi Netflix, Virgin ja LinkedIn.

Suomessa vapaa lomamalli on käytössä esimerkiksi United Finance -rahoitusyhtiössä. Yhtiö auttaa asiakasyrityksiään siirtymään tuotteiden myynnistä kuukausihintaisiin palvelumalleihin, ja tähän tarjotaan myös tekninen alusta. Valtaosa yhtiön noin 50 työntekijästä tekeekin vaativaa asiantuntijatyötä.

– Meillä jokainen saa pitää lomaa sen verran kuin haluaa. Varmistamme, että kaikki pitävät lomaa ainakin viisi viikkoa, mutta muuten asiaa ei seurata, kertoo yhtiön kaupallinen johtaja Marko Matikainen.

Hän kertoo, että lomajärjestely on osa laajempaa kokonaismallia, jolla pyritään pitämään huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja palautumisesta. Henkilöstökyselyissä yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi on noussut ajasta ja paikasta riippumaton työskentely. Työtä ajatellaankin yhtiössä tehtävä- ja vastuupohjaisesti. Työaikaa tai esimerkiksi toimistolla oloa ei seurata lainkaan.

– Luotamme siihen, että työntekijät osaavat itse päättää missä ja milloin työ kannattaa tehdä, Matikainen kertoo.

Kun työaikaa tai työnteon paikkaa ei kerran seurata, miksi lomapäiviä pitäisi laskea? Tämä oivallus on usein vapaiden lomamallien käyttöönoton taustalla.

Matikainen muistuttaa, että asiantuntijatyössä tulee toisinaan vastaan kuormittavampia viikkoja. Silloin on mukava tietää, että voi ottaa itselleen vaikkapa pitkän viikonlopun, kun kuormitus laskee. Näin työntekijöillä on parempi mahdollisuus palautumiseen.

Vapaata lomamallia voisi tietysti käyttää väärinkin. Joku voisi ottaa valtavasti lomaa ja jättää työnsä muiden tehtäväksi. Matikainen toteaa, että mallin toimimisen edellytys onkin se, että työntekijöiden voidaan luottaa hoitavan omat työnsä. United Financella vapaa lomamalli on toiminut hyvin, eikä yhtiö ole törmännyt ongelmiin.

Myös Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola pitää vapaata lomajärjestelyä hyvänä ratkaisuna.

– Tällaiset mallit, jotka lisäävät joustoa ja työntekijän omaa säätelyä, ovat hyviä, hän kertoo.

Ahola pitää haasteena lähinnä tilannetta, jossa työntekijä ei kiireen keskellä ottaisi riittävästi vapaata. Myös Ahola kannustaa seuraamaan, että kaikki pitävät riittävästi lomaa.

Vaikka työpaikalla ei voitaisi järjestää lomia näin vapaasti, Ahola kannustaa osallistamaan työntekijöitä lomajärjestelyjen suunnitteluun. Jos kaikki eivät voi saada sellaisia loma-aikoja kuin he haluaisivat, lomiin on hyvä järjestää oikeudenmukaista kiertoa. Näin kaikki voivat saada lomistaan parhaan hyödyn ja palata töihin hyvillä mielin.

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa