Liikkuminen on välttämätöntä, omistaminen ei

Joustavat, ruuhkattomat ja edulliset liikkumispalvelut voidaan toteuttaa, jos vähennämme oman auton käyttöä kaupungeissa. Porkkanaksi pitää tarjota esimerkiksi terveyshyötyjä ja kiireetöntä arkea, sanoo Metropolian tutkimusjohtaja Arto O. Salonen.

Megatrendit
29.1.2018

”Ensin ajattelin, että voi ei, tämähän on robottibussi eikä tässä ole kuljettajaa. Mutta lopulta olin yllättynyt siitä, miten nopeasti robotin ohjaamaan autoon tottui.”

Autenttinen käyttäjälausunto on poimittu tutkimuksesta, jossa Aalto-yliopiston kampuksen alueella liikkuneen robottibussin käyttäjiä haastateltiin viime syksynä.

Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Arto O. Salonen kertoo lisää tutkimuksen tuloksista:

– Matkustaminen koettiin turvalliseksi, jopa turvallisemmaksi kuin tavallisissa busseissa. Onko autossa kuljettaja vai ei, näyttää olevan toissijainen kysymys. Tärkeintä on, miten hyvin robottibussi vastaa matkustajien todelliseen liikkumistarpeeseen.

Salonen johtaa Metropoliassa liikkumispalvelujen tutkimushanketta. Siinä selvitetään, miten joustava, ruuhkaton ja vähäpäästöinen liikkumispalvelu saataisiin kaikkien ulottuville.

Robottibussin avulla koottu tutkimustieto on ainutlaatuista. Vastaavia aidossa kaupunkiliikenteessä toimivia automaattisia pikkubusseja on maailmassa vielä hyvin vähän.

Päästöjä on pakko vähentää

Liikkumisen uusiin palveluihin kohdistuu juuri nyt mielenkiintoa monesta suunnasta. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästöt eivät vähene riittävästi, ellei liikenteessä tehdä suuria rakenteellisia muutoksia. Samaan aikaan pitää edistää vähäpäästöisiä tai nollapäästöisiä ratkaisuja.

Suuria muutoksia on jo meneillään. Esimerkiksi autonvalmistajat ovat siirtämässä painopistettään autojen valmistuksesta palvelujen tuottamiseen. Liikkuminen palveluna on alkanut kiinnostaa myös kuluttajia.

– Yhä useammille on tärkeää oman tarpeen mukainen liikkuminen, ei enää niinkään kulkuvälineiden omistaminen, Salonen sanoo.

Liikkuminen palveluna otti isoja konkreettisia askelia vuonna 2017, kun DriveNow ja Whim tulivat markkinoille pääkaupunkiseudulla.

Fiksuja jaettavia palveluja

Uusien palvelujen lisäksi tarvitaan nykyistä parempia mahdollisuuksia liikennemuotojen yhdistämiseen.

Kaupungeissa avainasemassa on aina riittävän kattava ja tihein vuorovälin kulkeva joukkoliikenne. Harva pääsee kuitenkaan perinteisellä bussilla tai junalla ovelta ovelle. Joukkoliikenteeseen pitääkin yhdistää erilaisia ketteriä ja notkeita palveluja, joilla ihminen pääsee lopulliseen määränpäähänsä.

Viimeisten kilometrien matkalle on jo tarjolla monia uusia jakamiseen perustuvia ratkaisuja kuten vuokrattavat kaupunkipyörät, uudet taksipalvelut ja mobiilisovelluksilla tilattavat kyytipalvelut.

Pian liikenteeseen tulevat automaattiset robottiautot. Tampere suunnittelee hyödyntävänsä robottibusseja liityntäliikenteessä, kun raitiotie ensimmäinen vaihe Pyynikintorilta Hervantaan ja yliopistosairaalalle avataan vuonna 2021.

– Autoteollisuus valmistautuu nyt toden teolla tekemään yhteiskäyttöön tulevia itseohjautuvia autoja, Salonen sanoo.

Kiireen vähentäminen on arvokasta

Kun rakenteet ja palvelut ovat kunnossa, ihmiset pitää saada vielä muuttamaan totuttuja tapojaan. Miten se onnistuu?

– Kaupunkilaisten työviikossa on usein kiireen tuntu. Asiat, jotka vievät kiirettä pois, ovat usein kaikkein arvokkaimpia – arjen sujuvuutta aika harva vastustaa. Meidän pitää pystyä suunnittelemaan kaupungit niin, että liikkumisesta ja asioinnista syntyy luontevia ketjuja. Esimerkiksi keskeisistä asemista pitäisikin tehdä houkuttelevia ja kiinnostavia, uuden ajan kaupunkien helmiä – keitaita, joissa voi yhdellä kertaa hoitaa monenlaisia arkisia asioita.

– Arvostamme viheralueita kaupungeissa ja haluaisimme kävelykaupunkeja. Silti arvokkaasta katualueesta suuri osa on varattu pysäköintiin. Koko kaupunkisuunnittelu on lähtenyt siitä, että kaupunkilaisilla on oma auto.

Ensimmäisiä askeleita kohti uudenlaista kaupunkisuunnittelua on jo otettu.

– Helsingistä rakennetaan oikeasti pyöräilykaupunkia. Baanat ovat määrätietoista, kehitystä tukevaa työtä. Muutos vie kuitenkin pitkän ajan. Kööpenhaminassa tehtiin ensimmäinen pyöräilyä suosiva kaupunkisuunnitelma vuonna 1981. Nyt joka toinen koulumatka tai työmatka tehdään siellä pyörällä.

Lupaus paremmasta käynnistää muutoksen

Salosen väitöskirjan aihe oli Kestävä kehitys globaalin yhteiskunnan haasteena. Jo siinä hän etsi ratkaisuja, joilla kestävään yhteiskuntaan voisi siirtyä.

– Kestävä yhteiskunta kulminoituu liikkumisratkaisuihin, ruokaan, kuluttamiseen ja asumiseen, ja niissä tulevat tapahtumaan myös suurimmat muutokset. Muutoksen logiikka on kaikissa sama. Ihminen ei halua luopua hyvästä, jota hänellä on. Muutos käynnistyy, jos tulevaisuudessa on luvassa jotain vielä parempaa, Salonen korostaa.

Parannus voi tulla esimerkiksi hyvinvoinnin lisääntymisen muodossa.

– Ihmisiä kiinnostavat pienetkin muutokset, jotka he voivat lisätä omaa terveyttään. Aivan selvästi meidän kannattaisi itsekkäistä syystä ryhtyä kävelemään tai pyöräilemään enemmän, sillä kummastakin saa huimia terveyshyötyjä. Ja mitä muuta siitä seuraa? Vähemmän ruuhkia ja päästöjä.

– Minun itsekäs etuni toteutuu samalla kun varmistan tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuuden. Jos jokin ratkaisu lisää henkilökohtaista hyvinvointia ja on samalla vastaus planetaarisiin globaaleihin haasteisiin niin hei, eikös se ole kiinnostavaa?

Lue lisää
Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Millainen on hyvä loma?

Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja...

Rohkeutta opintielle

Rohkeutta opintielle

Akseli Huhtanen haluaa nostaa oppimisen uuteen arvoon. Oppimistapahtuma Dare to Learnin johtohahmon mielestä siihen tarvitaan rohkeampaa oppimista.