Liikenne astuu uuteen aikaan

Tiukat ilmasto- ja päästövähennystavoitteet ajavat liikennettä kohti nykyistä kestävämpiä ratkaisuja. Sähköistyminen, palvelullistuminen ja yhteiskäyttö ovat osa uutta maailmaa.

Megatrendit
4.12.2017

Robottibussi on syksyn aikana liikennöinyt aikataulun mukaisesti sekä Otaniemessä että Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Bussi on pieni, kyytiin sopii kerralla 12 matkustajaa eikä sen vauhtikaan päätä huimaa, mutta se etenee reitillään varmasti ja turvallisesti.

Ammattikorkeakoulu Metropolian johtaman SOHJOA-projektin kokeilu etenee. Ensi vuonna robottibussin on määrä siirtyä Helsingissä jo aitoon kaupunkiliikenteeseen.

SOHJOA-bussi on käytännön esimerkki siitä, miten suuria tavoitteita edistetään pienin askelin. Liikenteen globaalit megatrendit eli automatisaatio, sähköistyminen ja liikenteen palvelullistuminen vievät liikennettä kohti nykyistä kestävämpää mallia, mutta monet tulevat ratkaisut ovat vielä kokeiluvaiheessa.

Jakamisen potentiaali on valtava

Liikenteen automaatio koskettaa myös raskasta liikennettä. Itseohjautuvien rekkojen letkoja saatetaan nähdä kaupunkien välisessä liikenteessä melko pian, ennustaa OECD:n International Transport Forumin (ITF) tutkimusjohtaja Jari Kauppila.

Liikenteen palvelullistuminen eli MaaS-malli edellyttää puolestaan erillisten liikennemuotojen saumatonta yhdistelemistä matkaketjuiksi. Nopeimmin palvelullistuminen etenee suurkaupungeissa, joissa riittää kysyntää. Peruskivi on joukkoliikenne, ja yhteiskäytön ja jakamistalouden kautta mukaan tulee erilaisia liikennevälineitä henkilöautoista polkupyöriin. Jaetut kulkumuodot ovat osa liikenteen kokonaispakettia, yksi liikkumiskeino muiden joukossa.

– Liikenne on jo muuttunut palveluksi. Esimerkiksi auton omistaminen ja ajokortin ajaminen eivät enää kiinnosta nuoria Euroopan suurkaupungeissa vanhaan malliin, Kauppila sanoo.

Yhteiskäytön potentiaali on valtava.

– ITF:n raportin mukaan Helsingissä tehtävät henkilömatkat pystyttäisiin tehokkaasti hoitamaan vaivaisella neljällä prosentilla kaupungin nykyisestä ajoneuvomäärästä, Kauppila jatkaa.

”Auton omistaminen ja ajokortin ajaminen eivät enää kiinnosta nuoria Euroopan suurkaupungeissa vanhaan malliin.”

Jari Kauppila, OECD

1,6 miljoonaa matkaa kaupunkipyörillä

VTT:n tutkija Heidi Auvisen mukaan kaupungeilla on iso rooli liikennejärjestelmän uudistamisessa, koska kaupungit ovat perinteisesti vastanneet seudullisesta joukkoliikenteestä.

Helsingin seudulla liikennettä kehitetään kestävämmäksi suosimalla joukkoliikennettä ja ohjaamalla sitä raiteille sekä edistämällä pyöräilyä. Suositut kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennejärjestelmää.

– Kaupunkipyörät vastaavat ensimmäisen ja viimeisen kilometrin liikkumisongelmaan ja täydentävät joukkoliikennepalveluita. Yli puolet kaupunkipyöräasiakkaista kulkee usein osan matkasta kaupunkipyörällä ja osan joukkoliikenteellä, HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen kertoo.

Helsingissä kaupunkipyörät tekivät viime kesänä todellisen läpilyönnin. Pyöräilykauden aikana poljettiin 1,6 miljoonaa matkaa. Pyörien käyttäjämäärä kolminkertaistui. HSL:n asiakaskyselyn mukaan 14 prosenttia kaupunkipyörän käyttäjistä olisi ilman pyöräpalvelua tehnyt matkansa henkilöautolla.

Ensi kesänä kaupunkipyörät tulevat Turkuun, Kuopioon ja Espooseen Länsimetron varrelle.

Suomi hyvissä MaaS-asemissa

Euroopan maiden tilanne liikenteen uusien muotojen kehityksessä vaihtelee. Yhteiskäyttöajoneuvojen käytössä Ranska, Saksa, Hollanti ja Belgia ovat kärjessä.

Koska autoliikenteen päästöjä halutaan vähentää nopeasti, erilaisia rajoitteita otetaan käyttöön. Hollannissa hallitus esitteli lokakuussa suunnitelman polttomoottoriautojen kieltämiseksi vuoteen 2030 mennessä, ja Britannia kieltää uusien diesel- ja bensa-autojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Vastaavia kieltoja harkitaan muissakin maissa.

Suomi taas on edelläkävijä koko liikennejärjestelmän uudistamisessa. Suomessa liikennejärjestelmän tehostaminen nojaa MaaS-malliin, johon kolmessa osassa uudistettava liikennepalvelulaki eli liikennekaari antaa edellytykset. Liikennekaaren tavoitteisiin kuuluvat muun muassa lippu- ja maksujärjestelmistä yhteentoimivuuden ja digitaalisten teknologioiden käytön edistäminen.

– Laki on teknologianeutraali, joten se antaa mahdollisuuksia innovaatioille ja joustavuudelle, liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Krista Huhtala-Jenks korostaa.

Lainsäädännön uudistusten ohella liikenne- ja paikannusdatan tekeminen avoimeksi kaikille on aivan olennaista.

– Datan jakaminen mahdollistaa uusien ja helpommin yhdisteltävien liikennepalveluiden kehittämisen. Viranomaiset voivat paremmin luoda edellytyksiä markkinoille pääsylle sekä uusille liiketoimintamalleille ja palveluille. Samalla viranomaiset saavat hyvät työkalut seurata liikennejärjestelmän toimivuutta.

”Kaupunkipyörät vastaavat ensimmäisen ja viimeisen kilometrin liikkumisongelmaan ja täydentävät joukkoliikennepalveluita.”

Tarja Jääskeläinen, HSL

Palveluliikennettä yksityisautoilun sydänmailla

Seinäjoella tehty kokeilu yhdisti kaupunkialueen liikkumispalvelut kolmeksi erilaiseksi palvelupaketiksi puolen vuoden ajaksi marraskuusta 2016 alkaen. Asiakkaat valitsivat itselleen sopivimman palvelupaketin ja maksoivat siitä kiinteää kuukausimaksua.

Yksityisautoilun kulttuuri on erittäin vahva Seinäjoella, ja kokeiluun osallistui vain 20 ihmistä. Palvelun kehittämisestä vastanneen suunnittelutoimisto Siton vanhempi asiantuntija Jaakko Rintamäki pitää kokeilua silti onnistuneena.

– MaaS-kokeilun opetus oli se, että nykyisiä liikennevälineitä pitää saada entistä paremmin yhdisteltyä tehokkaampaan käyttöön. MaaS-palveluissa on paljon mahdollisuuksia. Hyville konsepteille on markkinoita vähintään Euroopan tasolla, Rintamäki summaa.

Lue lisää
Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Viestinviejä

Viestinviejä

Finnairin hallituksen puheenjohtajan Jouko Karvisen sukupolvi on jättämässä maailman huonompaan kuntoon kuin sen itse sai. Tämä on Karviselle suuri huolen aihe, mutta hänellä on siihen myös ratkaisu.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa