Koneen ja ihmisen yhteispeli yleistyy

Robotisaatio vapauttaa ihmiset rutiinitöistä ja ottaa samaan aikaan hoitaakseen uusia tehtäviä. Hollannissa Rotterdamin sosiaalipalveluissa robotteja käytetään jo asiakkaiden neuvonantajina.

Megatrendit
4.5.2018

Robottien ja ihmisten yhteispeli on arkea monilla työpaikoilla. Esimerkiksi autonvalmistuksessa robotit hoitavat ison osan mekaanisista työtehtävistä, mutta silti ihmisiäkin tarvitaan.

– Autoja ei valmisteta enää varastoon, vaan jokaiselle asiakkaalle juuri niillä väreillä ja varusteilla kuin he haluavat. Ihmistä tarvitaan valvomaan ja ohjaamaan robottien työtä, sanoo kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Robotti voi olla myös esimerkiksi lääkärin apuna tutkimassa magneettikuvia. Sen muistiin mahtuu moninkertaisesti enemmän kuvia kuin ihminen kykenee koskaan näkemään, joten se voi tehdä analyyseja isommasta aineistosta.

– Se ei tarkoita, että lääkäri jää työttömäksi, vaan robotista voi tulla lääkärille tärkeä työkalu potilaan kokonaistilanteen miettimiseen.

Huotilainen törmää usein väitteeseen, jonka mukaan robotit vievät kaikki työt. Se on hänestä yhtä hassu lause kuin jos olisi aikanaan sanottu, että hevoset vievät maanviljelijöiden työt.

– Hevonen tuli maanviljelijän työkaveriksi ja auttoi saamaan isomman alan peltoa kynnettyä lyhyemmässä ajassa.

Robotisaatio ja tekoäly iskevät pahimmin automatisoitaviin ja suoraviivaisiin töihin, joihin ei tarvita esimerkiksi luovaa panosta. Vielä kymmenen vuotta sitten uuden verokortin tilaamista varten piti mennä verotoimistoon, jossa virkailija printtasi uuden kortin.

– Verovirkailijoita tarvitaan edelleen, mutta ei tulostamiseen, Huotilainen sanoo.

Kauhistelusta tulevaisuuden pohtimiseen

Robotiikan edistäjänä tunnetuksi tulleen tietokirjailijan ja yrittäjän Cristina Anderssonin mielestä työpaikkojen katoamisen kauhistelun sijaan pitäisi ennemmin ajatella, mitä ihmiset voivat tehdä sitten, kun robotit vapauttavat meidät tylsistä rutiineista.

– Mitä ovat ne ihmiskuntaa tulevaisuudessa rikastavat työt? hän kysyy.

Hän nostaa esiin kaksi tosielämän esimerkkiä työtehtävistä, joissa robotit toimivat hyvin. Hollannin Rotterdamin sosiaalipalveluissa robotteja käytetään asiakkaiden neuvonantajina. Wieniläisessä sairaalassa taas on Anderssonin mukaan robottien avulla onnistuttu tehostamaan materiaalivirran käsittelyä ja saamaan aikaan miljoonasäästöt.

– Ne tekevät rauhassa omaa työtään, ja ihmiset voivat keskittyä toisiin, tärkeämpiin hommiin.

Anderssonin mielestä suurin robotisaation tuoma muutos on se, että robotit tulevat pikkuhiljaa ihmisten arkeen ja koteihin hoitelemaan erilaisia askareita. Teknologioiden kehittyessä roboteistakin tulee moniosaajia, ja ne osaavat yhdistellä erilaisia taitoja.

Yritysmaailmassa taas esimerkiksi virtuaalista asiakaspalvelua hoitavat jo nyt monissa yrityksissä chatbotit.

– Yritysten kannattaa miettiä robotteihin sopivia applikaatioita, joita asiakkaat voivat käyttää kotona intuitiivisen käyttöliittymän kautta.

Vuorovaikutus ei vielä suju

Huotilaisen mukaan yksi nopean muutoksen ala saattaa olla kuljetusala. Jos algoritmit kehittyvät ja lainsäädäntö muuttuu nopeasti, jo lähitulevaisuudessa rekat, junat, taksit ja muut kulkupelit saattavat liikkua automaattisten kuljettajien avulla.

Itseohjautuvia rekkoja kehittää moni yhtiö maailmalla, esimerkiksi Tesla, Uber ja Volvo. Joidenkin arvioiden mukaan ne voisivat ryhtyä liikennöimään laajamittaisesti jo 5–10 vuoden kuluessa.

Kommunikointia ja vuorovaikutusta vaativiin töihin robotti taas ei ole omiaan. Robotit eivät ainakaan vielä tällä hetkellä pysty esimerkiksi motivoimaan potilaita tai vakuuttamaan asiakkaita tuotteen laadusta.

– Ne ovat valovuosien päässä siitä, mitä ihminen pystyy tekemään, Huotilainen toteaa.

Hän kuitenkin arvioi, että moni laitoksessa asuva ihminen voisi jopa tykätä siitä, että vessaan veisikin ennemmin robotti kuin kiireinen hoitaja.

– Ihmisen kanssa voisi mieluummin istua vaikka kahvilla.

Lue lisää
Univajeinen yhteiskunta ei opi eikä naura

Univajeinen yhteiskunta ei opi eikä naura

Lähes puolet maailman ihmisistä nukkuu kroonisesti liian vähän. Miten se näkyy työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

EU:ssa halutaan luoda uusi vastuullisen datatalouden malli, joka perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja avaa mahdollisuuksia myös pienille yrityksille. Mutta pysyykö Eurooppa Kiinan ja USA:n...

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa