Jakamistalous muuttaa jo koko taloutta

Jakamistalous yleistyy nopeimmin autojen ja asuntojen jakamisessa. Vauhtiin päästyään se muuttaa talouden totuttuja rajoja ja rakenteita

Megatrendit
5.12.2017

Helsinkiläinen yrittäjä Ville Sinisalo, 32, jakaa asuntoaan Airbnb:n kautta.

– Kenenkään kanssa ei ole ollut ongelmia, Sinisalo sanoo.

Yksilötasolla kyse on lisätuloista, makrotalouden tasolla jakamistaloudesta, joka yleistyy ja saa koko ajan uusia muotoja.

Jakamisen vaikutukset tuntuvat jo koko taloudessa, kun yksityiset ihmiset voivat toimia digitaalisten jakamis¬alustojen kautta sekä palveluntuottajina että palveluiden ostajina. Optimistiset arvioijat odottavat jakamistalouden lisäävän talouskasvua. Kriitikot ovat huolissaan perinteisten palveluntuottajien asemasta.

Talouden rakenteet muuttuvat 5–10 vuodessa

Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmän tutkija Maria Joutsenvirta arvioi, että jakamistalous tulee muuttamaan taloutta jo seuraavan 5–10 vuoden aikana.

– Nyt vallitsevat liiketoimintamallit tulevat murtumaan. Kuluttajien ja tuottajien välinen raja hämärtyy, arvon jakamisen tapa muuttuu, yhteis¬omistajuuteen perustuvat mallit voimistuvat, Joutsenvirta luettelee vaikutuksia.

– Jakamistaloudessa olennaista on vertaisten välillä tapahtuva vaihdanta. Yksityishenkilöt tarjoavat vajaakäytöllä olevia resurssejaan muiden yksityishenkilöiden käyttöön.

Joutsenvirran mukaan jakamistalouden yleistymisen myötä tulisi muodostaa laajempi käsitys siitä, mitä talous on. Jatkossa talouden määritelmään kuuluisi muukin kuin rahamääräinen vaihdanta.

Esimerkiksi sopii Couchsurfing, vastavuoroisuuteen perustuva majoituspalvelu, jossa yövytään toisten ihmisten kotona. Majoitus on ilmaista, mutta vastavuoroisuuden periaate on pyhä. Jos majoitut muiden luona, avaat myös oman kotisi vieraille.

Kallis ostaa, edullinen jakaa

Asumisen lisäksi jakamistalous korostuu tällä hetkellä liikenteessä, jossa esimerkiksi yhteiskäyttöautot ovat lisääntyneet. Sekä asumisen että liikenteen kohdalla palvelun hinta kannustaa jakamaan. Auto on kallis ostaa, mutta edullinen yhteisessä käytössä.

– Jakamistalous on niitä harvoja tapoja, joilla voimme vähemmällä saada yhtä paljon tai jopa enemmän kuin nyt. Sitä kautta jakamistalous muuttaa koko taloutta, Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti sanoo.

Lahden mukaan tehokkaat jakamismallit patistavat perinteisiä toimijoita kehitystyöhön. Esimerkiksi Uberin tuleminen Suomeen pakotti taksit kehittämään toimintaansa.

Kulutuskäyttäytymisen muutos, teknologian kehitys, ekologinen kestävyys ja internetin mahdollistamat uudenlaisen jakamisen liiketoimintamahdollisuudet vauhdittavat jakamistaloutta. Jakamistalous toimii tällä hetkellä parhaiten suurissa kaupungeissa, joissa mahdollisia palveluiden tarjoajia ja käyttäjiä on runsaasti.

Rahan säästäminen ja kätevyys ovat suurimmat motiivit osallistua jakamistalouteen. Osalle ihmisistä myös jakamisen kautta syntyvät sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä.

Peruskivenä luottamus

Kotimaassa on erinomaiset edellytykset jakamistaloudelle. Tukholman yliopistossa työskentelevä sosiaalipsykologian ja teknologian tutkija Airi Lampinen painottaa Suomessa korkealla tasolla olevaa luottamusta, joka on jakamisen välttämätön perusta. Lisäksi teknologia on Suomessa edistynyttä, ja uusiin keksintöihin, kuten älypuhelimiin, suhtaudutaan yleensä innostuneesti.

Miten jakamistaloutta saataisiin vauhditettua?

– Jakaminen pitää tehdä niin helpoksi ja kannattavaksi, että se tulee todelliseksi vaihtoehdoksi omistamiselle, Sitran projektijohtaja Markus Terho sanoo.

Jakamistaloutta jarruttavia tekijöitä ovat yksityisyydensuojaan, vertaistoiminnan vastuu- ja vakuutuskysymyksiin sekä verotukseen liittyvät asiat. Hyvä jakamisalusta ratkaisee niistä useimmat.

– Kiitollisuudenvelkaan jäämisen tunne on yksi tekijä. Suomessa on vahva omillaan pärjäämisen perinne, ja avun pyytäminen voi tuntua vaikealta, Airi Lampinen nostaa esiin yhden jakamista jarruttavan tekijän.

Jakamisen imu vaikuttaa joka tapauksessa olevan jarruttavia tekijöitä vahvempi. Sitran Vesa-Matti Lahti arvioi ratkaisevan käännekohdan olevan jo lähellä.

– Jakamistalouden suuri murros nähdään liikenteessä. Autonominen auto muuttaa lopulta liikennepalveluiden koko logiikan.

Jakamista vai vuokraamista?

Jakamistalouden yleistyminen vaikuttaa jo perinteisten yritysten toimintaan esimerkiksi majoituspalveluissa.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi haluaa tehdä eron satunnaisen jakamisen ja ammattimaisen majoitusliiketoiminnan harjoittamisen välillä.

– Emme puhu jakamistaloudesta vaan välitystaloudesta, kun asuntoa käytetään majoitusliiketoiminnassa. Tästä on kysymys silloin, kun asunnon omistaja majoittaa asiakkaita vastiketta vastaan muussa kuin siinä asunnossa, jossa hän itse asuu.

Lappi kertoo, että Reyk¬javikissa viime keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan kaupungissa oli tarjolla 5 000 hotelli¬huonetta ja saman verran yksityistä majoitustilaa. Välitystaloudessa olevista asunnoista 51 prosenttia oli kohteita, joissa yksi taho käytti majoitusliiketoiminnassaan kahta tai useampaa asuntoa. Asuntoja käyttivät ammattimaisessa majoitusliiketoiminnassa ammattimaiset sijoittajat, jotka saivat majoituksesta hyvän tuoton ilman ammattimaiselle majoitusliiketoiminnan harjoittajalle kuuluvia velvoitteita.

Lapin mielestä ammattimaiseksi muuttuvan välitystoiminnan vaikutukset ovat haitallisia monella tapaa. Toiminta on majoitusalan verosääntelyn ja muun sääntelyn ulkopuolella, kuluttajansuojaa ei ole, asuntojen lyhytaikainen vuokraaminen nostaa asumisen hintaa ja yksipuolistaa asuinalueiden palveluja eivätkä välitysalustat maksa veroja siihen maahan, jossa asunto sijaitsee.

– Ilmiö ei Helsingissä ole vielä niin suuri kuin esimerkiksi Kööpenhaminassa, Barcelonassa tai Pariisissa, mutta se kasvaa nopeasti täälläkin. Jos lainsäätäjä ei puutu asiaan, kilpailu vääristyy meilläkin ja valtion verotulot vähenevät.

– Yhteen lauseeseen tiivistettynä: sama toiminta, samat säännöt.

Outi Nyström

Outi Nyström, 32, HR-asiantuntija Sipoosta jakaa autoaan Shareit Blox Carin kautta

”Auton omistaminen on minulle riesa. Tarvitsen autoa työmatkoihin, koska julkisen liikenteen yhteydet kotoa työpaikalle Helsinkiin ovat huonot. Kotikulmilla kaikki palvelut ovat pyöräily- ja kävelyetäisyyden päässä, joten ajan autolla vain töihin ja takaisin. Helsingissä pysäköintimaksut ovat korkeat, joten auton seisottaminen kadulla työpäivän ajan tulee kalliiksi.

Ryhdyin miettimään, miten saisin uudesta autostani enemmän hyötyä. Harkitsin ensin auton omatoimista vuokraamista sosiaalisen median kautta, mutta luovuin ideasta vakuutuskysymysten hankaluuden vuoksi. Jakamispalvelun kautta omaa autoa vuokratessa vakuutusasiat ja muut käytännön jutut hoituvat helposti. Rekisteröin autoni palveluun lokakuun alussa.

Taloudellinen hyöty on tärkein motiivini jakamiseen. Jos auto tuottaa edes vähän jakamisen kautta, se kaikki on pois auton kalliista ylläpitokuluista. ”

Anna-Katri Räihä Balilla.

Matkabloggaaja Anna-Katri Räihä, 30, asui Balilla Duara Travelsin välittämässä kotimajoituksessa

”Duara Travelsin tarjoama kotimajoitus afrikkalaisessa tai aasialaisessa maalaiskylässä tuntui kiinnostavalta heti, kun kuulin siitä ensimmäisen kerran. Tilaisuus kokeilla perhemajoitusta tarjoutui maailmanympärimatkani aikana Kaakkois-Aasiassa. Olin yhteydessä Duara Travelsiin, ja he järjestivät minulle majapaikan Balilta pienestä maalaiskylästä.

Sain tietoa Duara Travelsin nettisivuilta, ja lisäksi he lähettivät minulle etukäteen selviytymisoppaan, jossa oli käytännön neuvojen lisäksi eettisiä ohjeita. Osa Duaran kylistä saattaa olla sellaisia, että siellä ei ole käynyt koskaan turisteja.

Perillä Balilla kaikki sujui hyvin. Olin perheessä enemmänkin vieraana kuin asiakkaana, ja osallistuin heidän päivittäisiin toimiinsa.

Jos tulevat matkat vievät maihin joissa perhemajoitusta on tarjolla, aion suosia sitä. Paikallisen perheen kautta näkee paljon enemmän asumalla turistikohteessa. Kun astuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, on aivan eri tavalla avoin uusille kokemuksille. Jo muutaman päivän perhemajoitus antaa hyvän kuvan maasta ja sen ihmisten elämästä.

Nyt olen balilaisen isäntäni Facebook-kaveri. Tarkoitus on laittaa Balille joulukortti Suomen lumisista maisemista.”

Ville Sinisalo.

Helsinkiläinen yrittäjä Ville Sinisalo, 32, jakaa asuntoaan Airbnb:n kautta

"Arkailin pitkään vieraiden ihmisten päästämistä kotiini, mutta omat hyvät kokemukset Airbnb-asumisesta matkoilla saivat minut aloittamaan asuntoni jakamisen. Ensimmäiset vieraat saapuivat viime keväänä, ja vieraita on ollut tähän mennessä 22.

Kenenkään kanssa ei ole ollut ongelmia. Tapaan vuokravieraat lyhyesti yleensä heidän saapuessa. Ihmiset tuntuvat kunnioittavan sitä, että joku vuokraa omaa kotiaan ja päästää umpivieraita ihmisiä sinne, ja kunnioitus näkyy vieraiden siistinä olemisena. Palvelun hyvä jakamisalusta lisää luottamusta toimintaan.

Ympäristöystävällisyys on minulle tärkein motiivi asuntoni jakamiseen ja jakamistalouteen ylipäätään, raha tulee kakkosena. Jakaminen on yksinkertaisesti ekologisesti ja taloudellisesti järkevää.

Jatkossa käytän erilaisia jakamistalouden muotoja varmasti yhä enemmän. Jakamistalouden lisääntyessä toivoisin verottajalta entistä selvempiä linjauksia jakamisen verokohtelun suhteen."

Heikki Sorashi.

Helsingissä asuva asiantuntija Heikki Sorasahi, 31, on käyttänyt Liiteri-palvelun työkaluvuokrausta

”Tarvitsen höyrypesuria kerran vuodessa kylpyhuoneen ja keittiön kaakeleiden perusteelliseen puhdistamiseen, joten vuokrasin pesurin Liiteristä. En halunnut ostaa laitetta omaksi, koska käyttöä sille on niin harvoin. Kokemus vuokraamisesta oli hyvä, laite oli siistissä kunnossa edellisen vuokraajan jäljiltä ja vuokraamispalvelu toimi sujuvasti.

Taloudellisuus ja ympäristönäkökulma ovat minun kohdallani tasoissa jakamismotiiveina. Lisäksi jakamistaloudessa tavaroissa on enemmän henkeä ja merkitystä, jokaisella esineellä on oma tarinansa. Jaettujen tavaroiden käyttäminen ei ole niin kliinistä ja kylmää kuin tavaroiden kanssa puuhaaminen yleensä.

Olen tarjonnut ja ajanut kimppakyytejä autollani, ja kokemukset kyydeistä ovat hyviä. Kyytiläisiä on löytynyt helposti sosiaalisen median kautta. Jos saan autoni myytyä, aion jatkossa käyttää uusia liikenteen jakamispalveluja, kuten yhteiskäyttöautoja.”

Tekstiä on muutettu 5. joulukuuta. Timo Lapin osuutta tekstissä on täsmennetty.

Lue lisää
Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä merkittävä vaihe tämän vuoden lopulla. Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia kertoo, miksi Pariisin ilmastosopimuksen kohtalo ratkeaa käytännössä vasta...

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Menestyvät yritykset muokkaavat strategiaansa toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä kaikille organisaatioille, muistuttaa OP Ryhmän pääjohtaja Timo...

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Ihmiskunta siirtyy asumaan kaupunkeihin, ja tämä megatrendi näkyy voimakkaasti myös Suomessa. Kaupungistumisen ja ihmiskunnan haasteiden välillä on suora yhteys. Kaupungeissa nyt tehtävät ratkaisut...