Digiajan rahoitusmuoto loi keinon vaikuttaa

Joukkorahoitus on singahtanut kasvu-uralle, ja alan ammattilaiset uskovat sen vahvan kasvun jatkuvan. Rahoitusmuodon suosio perustuu tarpeeseen, helppouteen, ajankohtaisuuteen ja megatrendiin.

Megatrendit
4.12.2017

153 miljoonaa euroa. Niin paljon joukkorahoitusta kerättiin viime vuonna, osoittavat valtiovarainministeriön tilastot.

Lukema on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuolloin summa oli 70,5 miljoonaa euroa. Alan asiantuntijat uskovat, että tämä on vasta alkua.

– Markkina on kypsynyt, ja tarjontaa on paljon. Alustat ovat kehittyneet, ja ne ovat parin vuoden takaiseen verrattuna uskottavampia, arvioi Tekesin asiantuntija Tuomas Henttonen.

Joukkorahoitus liittyy vahvasti digitalisaatioon ja sen etenemiseen. Kyse on pohjimmiltaan rahoitusprosessin digitalisoinnista. Joukkorahoitus on tehnyt sijoittamisesta helpompaa, avoimempaa ja demokraattisempaa.

– Ennen joukkorahoitusta piensijoittajilla ei ollut mahdollista sijoittaa alkuvaiheen yrityksiin. Niihin sijoittaminen oli isompien venture capital -toimijoiden ja enkelisijoittajien reviiriä, Henttonen arvioi.

Osakepohjaisen sijoituspalvelu Invesdorin toimitusjohtajan Lasse Mäkelän mukaan joukkorahoituksen suosio pohjautuu myös yhteisöllisyyden megatrendiin. Joukkorahoitus heijastaa jakamis- ja kiertotaloudesta tuttua ajatusmaailmaa. Se tarjoaa yhteisöille ja piensijoittajille mahdollisuuden osallistua – ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Monilla joukkorahoitusta hakevilla yrityksillä on selkeästi ilmaistu tahto muuttaa maailmaa – esimerkiksi Yepzon kehittää paikannusteknologiaa parantaakseen ihmisten päivittäistä turvallisuutta.

Henttosen mukaan viime vuonna voimaan tullut joukkorahoituslaki ja pankkien mukaantulo kertovat siitä, että joukkorahoitus on saavuttanut entistä luotettavamman aseman.

– Pankkien mukaantulo osoittaa, että joukkorahoitusmarkkina on kehittynyt.

Pankeilla on jo entuudestaan iso asiakaskunta, ja niiden asiakkaista saattaa tulla uusia sijoittajia joukkorahoitusmarkkinoille. Se heijastuu Henttosen mielestä yrityksiin sekä laajemmin työllisyyteen ja yhteiskunnan kilpailukykyyn.

– Nyt on rakennettu ne lähtökohdat, jotta markkina saadaan kunnolla toimimaan.

Ammattimaisempaa toimintaa ja lisää alustoja

Yksi ensimmäisistä kotimaisista toimijoista on vuonna 2012 perustettu osakepohjainen sijoituspalvelu Invesdor. Se on keskittynyt Euroopan talousalueen yritysten ja kansainvälisten sijoittajien yhdistämiseen.

Alkuvaiheen kokeileva palvelu on ammattimaistunut vuosien aikana.

– Nykyään olemme Finanssivalvonnan sääntelemä sijoituspalveluyhtiö ja olemme järjestäneet yli sata rahoituskierrosta. Rahaa on sijoitettu kauttamme 39 miljoonaa euroa, Mäkelä kertoo.

Alan kasvu on ollut nopeaa. Mäkelä arvioi, että Suomen yrityksille suunnattu joukkorahoitusmarkkina on tänä vuonna noin 70–100 miljoonaa euroa.

Hän uskoo, että tulevina vuosina joukkorahoitusta tarjoavien alustojen määrä kasvaa entisestään. Samalla myös kapeaan toimialaan erikoistuneiden alustojen määrä vahvistuu.

Yksi melko tuore esimerkki erikoistumisesta on turkulainen kiinteistöalan joukkorahoituspalvelu Groundfunding. Viime vuonna toimintansa aloittanut yritys sai alkunsa siitä oivalluksesta, että Suomesta puuttuu kiinteistöalan oma joukkorahoitusalusta. Muissa Euroopan maissa, kuten Virossa ja Ruotsissa, vastaavaa oli jo tarjolla.

Yritys järjestää kiinteistöalan rakennusprojekteille lainamuotoista joukkorahoitusta – kuka tahansa voi sijoittaa sen kautta. Laina-ajat vaihtelevat, ja sijoituksista maksetaan korkoa. Tähän mennessä yrityksen kautta on liikkunut 5–6 miljoonaa euroa sijoittajilta joukkorahoitusta hakeville.

Myös yrityksen toimitusjohtaja Henrik Arén uskoo, että erikoistuminen kiihtyy.

– Meillä oli jo kokemusta tältä alalta ja koimme hyödyksi, että ymmärrämme alan rahoituksen tarvitsijoita ja kipukohtia. Pystymme kehittämään malleja ja tuotteita, jotka palvelevat asiakkaita.

Riskit ovat osa joukkorahoitusta

Joukkorahoitukseen liittyy muun sijoittamisen tapaan riskejä. Sijoittaja saattaa menettää osan tai jopa kaiken sijoituksistaan.

– Kerromme sijoittajille, että yli 50 prosenttia firmoista menee konkurssiin, 30 prosentista voi saada rahat takaisin ja 10–20 onnistuu oikeasti, kertoo Invesdorin toimitusjohtaja Mäkelä.

Hajauttaminen on paras keino varautua mahdollisiin menetyksiin.

Yrityksiltä joukkorahoituskampanjan läpivienti vaatii ammattimaisuutta. Invesdor ja Groundfunding eivät ota rahoitusalustoilleen kaikkia yrityksiä ja hankkeita, vaan niiden on läpäistävä esikarsinta. Rahoituskierrokselle eteneviä yrityksiä yhdistävät uskottava rahoituskohde, kannattava taloudellinen tilanne, hyvä suunnitelma ja kasvumahdollisuudet.

Muutakin kuin rahaa

Entä mitä joukkorahoitus tuo yritykselle? Rahoitus on keskeinen, muttei ainoa tekijä, jota yritykset lähtevät tavoittelemaan.

Tekesin Henttonen arvioi, että joukkorahoitukseen osallistuminen on yritykselle eräänlainen markkinatutkimus. Sen avulla yritys saa selvitettyä, kiinnostaako sen tuote asiakkaita. Jos rahoitusta saa kokoon helposti, tuo se varmuutta alkuvaiheen yrittäjille myös siitä, että yritys on oikeilla jäljillä.

Invesdorin Mäkelän mukaan joukkorahoituskampanja tuo yritykselle näkyvyyttä, vaikka rahoitusta ei saisikaan kokoon. Rahoitukseen mukaan lähtevät sadat sijoittajat ovat puolestaan arvokkaita brändilähettiläitä. Heidän kauttaan tieto kiinnostavasta yrityksestä leviää laajalle.

Arén on myös huomannut sen, että joukkorahoituskierrokset ovat hyvä keino markkinoida kohteita potentiaalisille ostajille.

Joskus joukkorahoituksen kautta saatavat kontaktit voivat olla vielä rahoitusta arvokkaampia.

Lue lisää
Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä ratkaisun hetket

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa on edessä merkittävä vaihe tämän vuoden lopulla. Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia kertoo, miksi Pariisin ilmastosopimuksen kohtalo ratkeaa käytännössä vasta...

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten

Menestyvät yritykset muokkaavat strategiaansa toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä kaikille organisaatioille, muistuttaa OP Ryhmän pääjohtaja Timo...

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Kaupungistumisen megatrendillä on suora yhteys ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun

Ihmiskunta siirtyy asumaan kaupunkeihin, ja tämä megatrendi näkyy voimakkaasti myös Suomessa. Kaupungistumisen ja ihmiskunnan haasteiden välillä on suora yhteys. Kaupungeissa nyt tehtävät ratkaisut...