Suomessa jyllää nyt museobuumi

Museokentällä puhaltavat muutoksen tuulet, kävijämäärät ovat kasvussa ja monet vapaaehtoiset ovat kouluttautuneet museoihin kulttuuriluotseiksi.

Lifestyle
4.12.2017

Mitä ihmettä museoissa tapahtuu? Museoliiton teettämän tutkimuksen mukaan kaikissa museokohteissa tilastoitiin viime vuonna ennätykselliset 6 687 000 käyntiä, mikä on noin miljoona käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Erityisesti suosituimmat museokohteet ovat kasvattaneet käyntimääriään. Suosituin museo oli Ateneum, joka kirjasi lähes 400 000 kävijää. Viiden suosituimman museokohteen kävijämäärä kasvoi yli 700 000:lla. Vuodesta 2008 toimineessa Merikeskus Wellamossa rikottiin miljoonan kävijän raja kesällä.

Uudistuksetkin kiinnostavat. Täysin uudistettu Helsingin kaupunginmuseo avasi ovensa toukokuussa 2016, ja vuoden loppuun mennessä se keräsi yli 300 000 käyntiä.

Kävijämääriä on kasvattanut myös Museoliiton vuonna 2005 lanseeraama Museokortti, joka löytyy jo yli 140 000 suomalaisen taskusta.

Jyväskylän kaupungin museotoimenjohtajan Heli-Maija Voutilaisen mielestä kyse on lopulta laajemmasta murroksesta museoiden toiminnassa. Museot ovat panostaneet näyttelyihin ja arkkitehtuuriin. Lisäksi museot ovat ottaneet kävijänsä entistä paremmin huomioon.

– Nykymuseot ovat myös vapaa-ajanviettopaikkoja, joista löytyy aiempaa enemmän oleskelutilaa, kahviloita ja laadukkaita museokauppoja.

Osaamista jaetaan museon hyväksi

Museokenttää myllertävät paitsi museoiden itsensä tekemät uudistukset, myös kävijät, jotka kaipaavat museolta uudenlaista roolia.

– Yhä useampi haluaa jakaa omaa osaamistaan museoiden hyödyksi esimerkiksi vapaaehtoistyötä tekemällä, Voutilainen kertoo.

Jyväskylän taidemuseossa alkoi noin kymmenen vuotta sitten toiminta, jonka myötä vapaaehtoiset ovat voineet kouluttautua kulttuuriluotseiksi.

Kulttuuriluotsit ovat eräänlaisia vertaismuseokävijöitä ja -lähettiläitä.

Voutilainen huomauttaa, että myös koulujen uudet opetussuunnitelmat edesauttavat museobuumia.

– Museot ovat hyviä oppimisympäristöjä koulujen ulkopuolella. Kynnys tulla museoon on pienentynyt.

Porin taidemuseon johtaja Esko Nummelin täydentää:

– Henkilökohtaisesti näkisin, että tärkeimmät muutokset koskevat museolaitoksen roolia muistiorganisaationa, kansallisen kulttuurivarallisuuden ylläpitäjänä ja tieteellisenä laitoksena. Toisaalta museosta on tullut tutkimuksen, uuden kuvataidetta käsittävän tiedon tuottaja, taiteen ilmiöiden kartoittaja, tiedon välittäjä ja esimerkiksi nykytaiteen uusien ilmiöiden mahdollistaja. Myös markkinoinnissa on edistytty.

– Osaamme viestiä ja tavoittaa ihmiset entistä paremmin. Panostamme paljon myös tilaratkaisuihin ja ainutlaatuisen arkkitehtuurin esille tuomiseen, sanoo Espoon modernin taiteen museo Emman johtajan Pilvi Kalhama.

Enemmän vuorovaikutusta

Heli-Maija Voutilaisen mukaan tulevaisuudessa museot ovat entistä enemmän vuorovaikutuksessa niitä ympäröivän yhteisön kanssa.

– Kyse on yhteiskunnallisesta keskustelusta, johon museo voi osallistua omalla tavallaan. Museon täytyy jatkossa profiloitua selkeästi ja huolehtia esimerkiksi aineiston digitaalisesta saatavuudesta.

Pilvi Kalhaman mukaan museoiden perusajatus tuskin kuitenkaan muuttuu.

– Fyysinen esine tai museotila ovat merkityksellisiä tulevaisuudessakin, mutta digitalisaatio auttaa hahmottamaan taide-esineet nykyistä monipuolisemmin ja syvällisemmin. Esineellinen autenttisuus ei ole enää pääasia, vaan keskeisintä on teoksista saatava tieto ja sen muokkaus.

Haasteita kentälle tuo se, että museot kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta ja houkuttelevuudesta. Kalhama uskoo, että museo on silti monelle ykkösvalinta.

– Viihteen sijaan ihmiset haluavat entistä enemmän elämäänsä todellisia sisältöjä. Oman tulonhankinnan muotojen ja kävijämäärien kasvaminen sekä jatkuva kehittyminen ovat tänä päivänä museon menestyksen perusedellytyksiä, Kalhama sanoo.

"Nykymuseot ovat myös vapaa-ajanviettopaikkoja, joista löytyy aiempaa enemmän oleskelutilaa, kahviloita ja laadukkaita museokauppoja."

Heli-Maija Voutilainen

Lue lisää
Kauppasota on talouden riskeistä suurin

Kauppasota on talouden riskeistä suurin

SuomiAreenan suuren pankkikeskustelun asiantuntijat jakoivat huolen kauppasodaksi kärjistyvästä protektionismista. - Jos järki voittaisi USA:ssa, kauppasota kyettäisiin vielä estämään, sanoi Suomen...

Ennakointikykyinen yhteiskunta voi selättää työn murroksen

Ennakointikykyinen yhteiskunta voi selättää työn murroksen

Voimme rakentaa haluamamme tulevaisuuden vain verkostoitumalla, painotti Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen SuomiAreenan paneelikeskustelussa. Tavoitteeksi tulee ottaa älykäs ja...

Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.