Geenitesti opettaa liikkumaan oikein

Geenitutkimus on auttanut lukuisia kilpaurheilijoita saavuttamaan oikean harjoittelun tason. Nyt geenitestit auttavat myös aktiivikuntoilijoita löytämään optimaalisen harjoittelutavan.

Lifestyle
15.3.2018

Yhä useampi meistä mittaa liikkumistaan ja omaa hyvinvointiaan aktiivisuusrannekkeiden ja sykemittareiden avulla. Geenitestien ansiosta omaan suoritustaan voi mitata vieläkin tarkemmin: testit auttavat kartoittamaan sopivan liikuntamuodon jo ennen liikuntaharrastuksen aloittamista.

Geenitutkimuksesta on ollut kilpaurheilijoille valtavasti hyötyä, mutta markkinoilla on jo useita tavallisille aktiiviliikkujille suunnattuja testejä. Parhaimmillaan geenitutkimuksen tulokset auttavat saavuttamaan optimaalisen harjoittelun tason ja palautumaan oikein harjoitusten jälkeen.

– Geenitestin avulla voi selvittää muun muassa sen, onko luontaisesti enemmän kestävyys- vai voimaurheilutyyppiä. Tieto auttaa harjoittelun suunnittelemisessa. Moni huippu-urheilija on joutunut oppimaan kantapään kautta ja todennut jälkikäteen, että geenitestin tekemisestä ajoissa olisi ollut valtavasti hyötyä, kertoo Evogenom Oy:n yhteys- ja koulutuspäällikkö Vesa Väänänen.

Geenitestauksella voidaan ennen kaikkea optimoida harjoittelua.

– Jos vahvasti kestävyysurheilupainotteinen ihminen alkaa treenata kuntosalilla tosi kovaa, kyllä hänenkin lihaksistonsa kasvaa. Toisaalta jos hänen geeniperimänsä puoltaa voimaharjoittelua, tulokset ovat huomattavasti parempia samalla harjoittelumäärällä.

Harjoittelun tueksi

Testituloksia ei kannata lukea mustavalkoisesti.

– Mikäli oma hapenottokyky ei ole kovin vahva, jokin toinen ominaisuus voi olla parempi. Olemme kaikki sekoituksia erilaisista ominaisuuksista. Joillakin meistä on luontaisesti matalampi hapenottokyky, mutta samaan aikaan kehittymispotentiaali jonkin lajin parissa saattaa olla paljon parempi.

Väänänen korostaa, että paras apu geenitestistä on silloin, kun tuloksia käyttää harjoittelun suunnittelemiseen.

– Testitulosten perusteella voi vahvistaa omia geneettisiä ominaisuuksiaan, mutta parhaan avun niistä saa silloin, kun vahvistaa sellaista osa-aluetta, joka on geneettisesti vähän heikompi. Tällainen harjoittelu parantaa kokonaishyvinvointia.

Itä-Suomen yliopiston professori Mikko Hiltunen kehottaa geenitestin tekijää pohtimaan, millaista lisäarvoa testillä halutaan saavuttaa.

– Kannattaa miettiä, antaako testi todellista hyötyä normaalille kuntoliikkujalle. Geenitestien avulla tutkitaan toistaiseksi lähinnä yksittäisiä geenimuutoksia, mutta on hyvä muistaa, että pelkkä kestävyys tai voimaurheilulle suotuisa genomi ei tee vielä huippu-urheilijaa. Myös ympäristötekijät vaikuttavat lopputulokseen paljon.

Hiltunen korostaa, että geeniteknologian kehitys mahdollistaa kuitenkin jo geenimuokkauksen.

– On vain ajan kysymys, milloin vastaan tulee ensimmäinen urheilija, joka jää geenimuokkauksesta kiinni.

Ihmisen käyttöohje

Liikkujan geenitestit perustuvat eri geenien muutosten mittaamiseen. Nämä geenit säätelevät muun muassa lihasten hapensaantia ja aineenvaihduntaa, solujen energiansaantia sekä lihasten kasvua.

– Geenitesti on kuin eräänlainen ihmisen käyttöohjekirja. Se kertoo, miten kehoa tulisi luontaisesti käsitellä oikein, Väänänen sanoo.

Hän huomauttaa, että geenitestit auttavat tavallista kuluttajaa myös ravitsemuksen, painonhallinnan ja muun terveyden kanssa.

– Geenitestin avulla voi selvittää esimerkiksi sen, paljonko oma keho pystyy käyttämään proteiinia. Moni kokeilee erilaisia dieettejä tietämättä, sopivatko ne omalle elimistölle. Testitulokset auttavat huomaamaan, millainen ruokavalio sopii itselleen parhaiten.

Väänänen muistuttaa, että geenianalyysi ei ole koskaan diagnoosi.

– Se laskee riskikertoimia, mutta ei kerro sitä, sairastuuko testin tehnyt henkilö oikeasti koskaan sellaiseen tautiin, johon tällä on geneettinen alttius.

Suosio kasvaa

Väänänen uskoo, että geenitestaamisen suosio on vahvassa nousussa.

– Sykemittaritkin olivat aluksi vain pienen kilpaurheiluporukan juttu. Nyt niitä käyttävät todella monet aktiiviurheilijat.

Väänäsen mielestä kyse on enemmänkin siitä, miten geenitietoutta tullaan hyödyntämään, jotta siitä saadaan käyttäjien kannalta tarpeeksi ymmärrettävää ja helppolukuista.

– Geeniperimä ohjaa meitä tiettyjen lajien pariin. Mitä pidemmälle harjoittelussa mennään, sitä suurempi rooli genetiikalla on. Vaikkapa koripallon pelaaminen ei venytä pelaajaa pitkäksi, mutta huipulla pärjää vain, jos on tarpeeksi pitkä pelaamaan.

Hän huomauttaa, että kolikolla on myös toinen puoli. Periaatteessa geenitesti voi ohjata esimerkiksi nuorta lupaavaa urheilijaa vain yhden lajin pariin.

– Tällöin ollaan mielestäni vähän väärillä teillä. Sopivasta geeniperimästä voi olla paljon hyötyä jossain lajissa, mutta toisaalta monessa joukkuelajissa tarvitaan vaikkapa peliälyä ja pallonkäsittelykykyä. Nämä asiat ovat esimerkiksi jääkiekkoilijanuorelle usein loppujen lopuksi paljon merkityksellisempiä kuin geneettiset ominaisuudet.

Lue lisää
Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Millainen on hyvä loma?

Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja...

Rohkeutta opintielle

Rohkeutta opintielle

Akseli Huhtanen haluaa nostaa oppimisen uuteen arvoon. Oppimistapahtuma Dare to Learnin johtohahmon mielestä siihen tarvitaan rohkeampaa oppimista.