Tunnustan. Luulin osittaisen hoitorahan ja osittaisen hoitovapaan olevan ehdoiltaan samoja. Olin väärässä.

Kela sanoo ensiksi mainitusta: “Voit saada osittaista hoitorahaa, kun teet töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta.”

Työsopimuslaki puolestaan määrittää, että osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

Osittaista hoitovapaata voi siis hyödyntää myös alle kouluikäisten kanssa. Tätä en aikaisemmin ymmärtänyt. Kirjoitin asiasta Isäkuukaudet-blogiini‍. Tekstistä nousi varsinkin sosiaalisessa mediassa keskustelu, joka osoitti etten ollut väärinkäsitykseni kanssa todellakaan yksin.

Paljonko tulot pienenevät?

Raha. Se kiinnostaa. Pakostakin. Niinpä ladoin taulukkolaskimeen kaikki keksimäni asiaan vaikuttavat summat niin tarkasti kuin pystyin. Vertasin 80-prosenttisen työajan vaikutusta nettopalkkaan erilaisilla kuukausituloilla.

Laskelmat löytyvät alempaa. Ennen niihin hyppäämistä pari taustatietoa.

Laskin veroprosentit vero.fi:n laskimella. Oletin lomarahaksi puolen kuun palkan. Laskenta on tehty työikäiselle, naimisissa olevalle, kirkkoon kuuluvalle, kolmen alaikäisen lapsen vanhemmalle. Verojen lisäksi bruttopalkasta on vähennetty eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Työmatkakulut on laskettu verotuksessa vähennyskelvottomina seitsemäksi euroksi päivässä, yhtenätoista kuukautena vuodessa.

Päivähoitomaksut arvioin kotikunnan laskurilla olettaen, että hoitoa tarvitsee kaksi lasta (yksi on jo koulussa). Kuntamme tarjoaa myös 90-prosenttisen hoidon, jota pystyisimme hyödyntämään, jos tekisin 80-prosenttista työaikaa. Päivähoitotarpeeksi arvioin 11 kuukautta vuodessa.

Mielenkiintoisia tuloksia! Jos vanhemmalla on oikeus osittaiseen hoitorahaan, kaventuu erotus entisestään.

No, päätinkö laskelmieni jälkeen jäädä osittaiselle hoitovapaalle?

Todellakin.