Mökkien ostamisessa nuorten osuus kasvussa – "Halusimme ihan oman mökin, jonka herroja voisimme olla"

Alle nelikymppiset Niina ja Lauri Heino olivat haaveilleet omasta kesämökistä jo pitkään ennen kuin sopiva löytyi. – Tärkeää on, että voimme asua täällä ja tarvittaessa tehdä etätöitä, Niina Heino sanoo.

Mökin hirsikylki saa pintaansa lähes mustaa maalia. Niina Heino, 37, on jäänyt juuri kesälomalle ja huhkii pensseli kädessä mökillään Rauman Lapissa. Lapset Iida, 12, ja Otto, 10, hyppivät trampoliinilla pihassa.

Niinaa ei haittaa viettää kaunista kesäpäivää remonttihommissa.

– Nautin muutoksen tekemisestä, vähän samaan tapaan kuin tv:n sisustus- ja mökkiohjelmissa tehdään. Tykkään sisustaa ja suunnitella, se on elämäntapa, Niina sanoo.

Kun Niina ja hänen miehensä Lauri Heino, 37, ostivat mökin kaksi vuotta sitten, he tiesivät, että tekemistä riittäisi. 1990-luvulla rakennettu mökki oli alkuperäisessä kunnossa.

Viime vuonna Heinot uudistivat mökin sisätiloja ja maalasivat lattian, sisäkaton ja ikkunanpuitteet vaaleiksi. Tämän kesän työnä on ollut mökin ja ulkorakennusten ulkomaalaus.

– Projekti on vielä ihan kesken ja rahaa saa menemään, mutta meille on tärkeää, että tästä tulee hieno ja omannäköinen, Lauri sanoo.

Tiukoista kriteereistä ei haluttu joustaa

Niina ja Lauri Heino ovat viettäneet paljon aikaa mökkiympäristöissä pienestä pitäen.

– Molempien suvuilla on omat mökit, jotka ovat edelleen käytössä. Silti halusimme ihan oman mökin, jonka herroja voisimme olla ja jonne ei aina tarvitsisi mennä vaatekassien kanssa, Lauri sanoo.

– Halusin tarjota omillekin lapsille samanlaisen kokemuksen mökkielämästä kuin mitä itsellä on ollut, Niina sanoo.

Aktiivisen mökin etsinnän Raumalla asuva perhe aloitti nelisen vuotta sitten.

Kriteerit olivat alusta lähtien tiukat. Mökin pitäisi sijaita rannalla, mieluiten järvimaisemassa, ja tontille pitäisi paistaa ilta-aurinko. Erityisesti toivottiin kunnollista hiekkarantaa.

– Mökkiä voi aina muokata, mutta rannan muokkaaminen on hankalampi juttu, Lauri sanoo.

Tiukin vaatimus oli, että kotoa mökille saisi olla maksimissaan 30 minuutin ajomatka.

– Sijainti on tärkeä. Mökkipäiviä tulee paljon, joten emme halunneet joustaa toiveistamme.

Sähkötkin mökillä piti olla, tai ainakin niin, että ne olisi kohtuullisilla kustannuksilla tehtävissä.

Palkkio johti mökin jäljille

Sopivan mökin löytäminen osoittautui työlääksi. Tarjontaa järvenrantapaikoista on Raumalla vähän ja ostajia liikkeellä paljon. Aina kun pariskunta löysi potentiaalisen kohteen, joku oli jo ehtinyt maksaa paikasta käsirahan.

– Se turhautti, Niina myöntää.

Kahden vuoden etsimisen jälkeen sopivaa ei ollut löytynyt. Pariskunta päätti vaihtaa taktiikkaa. He laittoivat ilmoituksen nettiin ja Lauri lupasi pienen palkkion henkilölle, joka saa kaupat aikaan. Pian kaveri vinkkasi paikallislehden pienestä ilmoituksesta, jossa myytiin mökkiä Narvi-järven rannalta.

– Meiltä ilmoitus oli mennyt ihan ohi. Mökki oli omassa myynnissä ilman välittäjää ja pääsimme katsomaan sitä ennen muita ostajia. Kävi tuuri.

"Tärkeää on, että voimme asua ja tehdä etätöitä"

Se ei silti ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Kun pariskunta meni katsomaan mökkiä ensimmäistä kertaa, sen ulkomuoto mietitytti. Sisäpinnat olivat mäntypaneelia, hirsiseinät kellastuneet ja keittiön kalustuskin jo aikansa elänyt.

– Aika nopeasti kuitenkin näimme, että mökki on hyvä aihio, joka on muokattavissa omanlaiseksi.

Ostoprosessi kävi lopulta mutkattomasti. Hinnasta päästiin sopuun nopeasti ja pariskunta maksoi käsirahan.

– Tinkimisen varaa ei juuri ollut, sillä tällaiset kohteet menevät täällä kuumille kiville, Lauri sanoo.

Ennen kauppoja teetettiin yhdessä kuntokartoitus, sillä Lauri ja Niina halusivat varmuuden rakennuksen kunnosta. Lauri kertoo, että tuttu yhteyshenkilö OP:sta hoiti kauppakirjat ja tarvittavat asiakirjat ripeästi ja viimeisen päälle.

Perhe löysi mökin, jossa on paitsi hyvä hiekkaranta ilta-aurinkoon, myös sähköt, sisävessa ja kaivo. 82-neliöisessä rakennuksessa on kaksi makuuhuonetta, joten kaikille perheenjäsenille löytyi hyvin yöpymistilaa. Kotoa mökille on vain noin 20 kilometrin matka.

– Plussia on paljon. Tärkeää on, että voimme asua täällä ja tarvittaessa tehdä etätöitä, Niina kertoo.

Ei liian alkeelliset olot, jotta lapsetkin viihtyvät

Aurinko kimmeltää Narvi-järven pinnassa. Niina ja Lauri esittelevät rannassa komeilevaa kesäkeittiötä, joka on varusteltu jääkaapilla ja liedellä. Viime kesänä pariskunta siirsi grilikatoksen tontin toiselta puolelta rantaan ja rakensi siihen terassin. Katokseen vedettiin sähköt ja tuulensuojaksi löytyi kierrätetyt, oikeat vanhan talon ikkunat.

– Grillaaminen on suuri intohimoni. Tässä on kiva laittaa ruokaa ja katsella samalla kun lapset uivat, Lauri sanoo.

Kesäkeittiön ja mökin kaapit on tuotu perheen kotoa, jonne on tehty keittiöremontti. Mökkikauppaan kuuluivat kalusteet, mutta vanhat huonekalut vietiin kierrätykseen ja tilalle tuotiin omia.

– Suurin osa kalustuksesta on hankittu kierrättämällä. Hirveästi uutta ei ole ostettu, Niina sanoo.

On kuitenkin yksi asia, josta Niina ja Lauri eivät halunneet sisustuksessa tinkiä: tekniikka. Mökille on hankittu kunnon nettiyhteys, ja olohuoneen seinälle on nostettu iso taulu-tv.

– Emme halua liian alkeellisia oloja, jotta lapsetkin viihtyisivät täällä.

Lauri laskeskelee, että mökillä on tullut vietettyä lähes 200 vuorokautta vuodesta. Tänä keväänä hyvät yhteydet ja mökin viihtyisyys olivat erityisesti arvossaan, sillä perhe asui mökillä koko etäopetusjakson ajan.

Mökistä tuli kakkoskoti ja hyvä tukikohta

Seuraavaksi mökillä on tarkoitus alkaa laittaa pihamaata uusiksi, tehdä kattoremontti, suurentaa mökin pääikkunaa ja kaivaa salaojat.

Vaikka remontit eivät heti lopu, perhe aikoo kesän mittaan myös rentoutua: Niina painuu lenkille metsään tai lasten kanssa järvelle suppailemaan ja Lauri koirien kanssa metsään tai kalalle.

– Saunominen, uiminen, grillailu ja yleinen oleminen ovat mökillä parasta. Päivääkään ei ole kaduttanut. Saimme kakkoskodin, joka on meille hyvä tukikohta, Niina ja Lauri toteavat.

Nuorten ostajien osuus kasvaa

Tutkimukset osoittavat, että mökkeily on alkanut taas kiinnostaa nuoriakin.

OP Kodin tietojen mukaan tänä vuonna mökkikauppa on käynyt vilkkaasti. Tyypillinen vapaa-ajan asunnon ostaja on keskellä työuraansa eli 40–44-vuotias, mutta samalla näyttää yllättäen kasvavan myös nuorten ostajien eli 25–29-vuotiaiden ostajien osuus.

Moni ostaja hakee nyt mökkiä myös siksi, että ajattelee tulevaisuudessa tekevänsä etätöitä mökiltä.

Myös Omakotiliiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan nuoret ovat aiempaa kiinnostuneita viettämään aikaa mökillä. Yli kolmasosa 18−34-vuotiaista kyselyyn vastanneesta aikoo hankkia tai harkitsee hankkivansa mökin. Lisäksi 24 prosenttia kertoi saavansa mökin perinnöksi.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että etenkin nuoret, 18−34-vuotiaat, ja naiset kaipaavat mökkeilyltä vastapainoa arjen kiireille.

Kyselyjen perusteella nuoret mökin omistajat toivovat mökiltä hieman erilaisia asioita kuin vanhemmat ikäluokat, sanoo Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.

– Verrattuna kaikkiin mökkeilijöihin nuoret haluavat mökiltä usein parempia varusteluita, esimerkiksi astianpesukoneesta vesivessaan ja suihkuun.

Toinen ero suurten ikäluokkien mökkeilyyn on, että siinä missä vanhemmille ikäpolville riittää mökillä puuhastelu, remonttihommat, pihan laittaminen ja marjastus, nuorille mökki on enemmän tukikohta, josta käsin tehdään asioita.

– Mökiltä esimerkiksi lähdetään purjehtimaan, golfaamaan tai pyöräilemaan tai tekemään muuta mukavaa. Tukikohta ei ole koti, mutta paikka, jossa kulttuuriympäristö vaihtuu, Tervo sanoo.

Vuokramökkeily on varteenotettava vaihtoehto, eikä mökkiä ole pakko omistaa. Sen sijaan yhteiskäyttömökit eivät ole yleistyneet – tosin osa mökkeilijöistä viihtyy useamman käyttäjän sukumökeillä.

Haaveiletko mökistä? Katso myynnissä olevat kohteet OP Kodin sivuilta.

OP sosiaalisessa mediassa