Mökkeilijä, älä likaa vesistöjä – kosmetiikkatuotteet eivät kuulu luonnonvesiin

Vaikka mikromuovihelmiä ei enää kosmetiikkatuotteissa ole, ei mökillä järvessä peseytyminen ole suotavaa, sillä kaikenlaisten kemikaalien käyttöä vesistöissä tulee välttää.

Mikromuovit ovat mikroskooppisen pieniä muovipaloja, jotka eivät hajoa luonnossa joko ollenkaan tai ne hajoavat hyvin hitaasti. Mikromuovia päätyy vesistöihin muun muassa keinokuituisten vaatteiden pesusta ja sadevesien mukana autonrenkaiden kulumisesta.

Tarkoituksella tuotteisiin lisätyistä mikromuoveista osa voi päätyä käytön yhteydessä suoraan vesistöön, koska ne ovat niin pieniä, etteivät kaikki jää vedenpuhdistamoille.

Mikromuovit roskaavat vesistöjä. Myös niiden kertymistä ravintoketjuun ja mahdollisia terveysvaikutuksia tutkitaan. Suurin osa vesistöjen mikromuovista on peräisin suuremmista muoviroskista, jotka hajoavat pienemmäksi esimerkiksi hankautumisen myötä.

Kosmetiikassa ei ole enää mikromuovihelmiä

Kosmetiikan mikromuoviksi on tähän asti katsottu kiinteät muovihelmet, joita on käytetty pesevässä ja kuorivassa poishuuhdeltavassa kosmetiikassa, esimerkiksi suihkusaippuoissa, kuorintavalmisteissa ja hammastahnoissa. Kosmetiikkateollisuus on kuitenkin jo vapaaehtoisesti luopunut näiden kiinteiden mikromuovihelmien käytöstä tuotteissa.

Mikromuovihelmiä on käytetty kosmetiikassa kustannussyistä sekä niiden tasalaatuisuuden ja käyttäjäystävällisyyden vuoksi. Ennen kosmetiikkateollisuuden vapaaehtoistoimia arvioitiin, että kosmetiikan osuus kaikesta vesistöjen mikromuovista oli vajaa 2 prosenttia.

– Mikromuovihelmien vapaaehtoisen käytön lopettamisen myötä määrä on pienentynyt entisestään, sanoo Teknokemian Yhdistyksen asiantuntija Eeva-Mari Karine.

Mikromuovit kuriin EU-säätelyllä

Cosmetics Europen selvityksen mukaan kosmetiikan mikromuovihelmien käyttö pesevissä ja kuorivissa poishuuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa vähentyi Euroopan unionin alueella lähes 98 prosenttia vuosien 2012-2017 aikana. Tämä tarkoittaa, että Euroopan tasolla 4250 tonnia mikromuovihelmiä on korvattu tai poistettu kosmetiikkatuotteista.

– Alan oman suosituksen mukaan mikromuovihelmistä tuli luopua vuoteen 2020 mennessä kokonaan, joten korvattu määrä on nyt vielä suurempi.

Euroopan kemikaalivirasto ECHA laatii parhaillaan Euroopan unionin laajuista mikromuovirajoitusta, joka koskee kosmetiikan lisäksi monia muita tuoteryhmiä. Lopullinen säädös tulee voimaan arviolta vuoden 2022 alussa. Suomessa ei ole omaa rajoitusta mikromuoveille, vaan Suomi odottaa EU-säätelyä.

Luonnonvesissä ei saa pestä astioita, pyykkiä tai itseään

Suomalainen CosmEthics on kehittänyt applikaation, joka avaa kosmetiikkatuotteiden ainesosia tavallisille kuluttajille. Kosmetiikkatuotteen viivakoodin skannaamalla puhelimen näytölle saa selkokielisen listan tuotteen sisältämistä kemikaaleista, esimerkiksi muoveista.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kosmetiikkatuotteen sisältämä muovi ei ole yhtä kuin mikromuovi ja ettei mikromuovihelmiä pitäisi enää edes löytyä kosmetiikasta.

– Mikromuovin määrää tuotteissa ei näe mistään. Joissakin sovelluksissa voi olla mikromuovilistauksia, jotka saattavat antaa harhaanjohtavaa tietoa, koska usein niissä mikromuovina pidetään myös vesiliukoisia polymeerejä, Karine huomauttaa.

Kosmetiikassa käytetään erilaisia polymeerisiä raaka-aineita, jotka voivat olla synteettisiä tai peräisin luonnosta. Samaa polymeeriä voidaan käyttää yhdessä tuotteessa nesteenä ja toisessa kiinteässä olomuodossa. Suurin osa kosmetiikan polymeereistä ovat tuotteissa vesiliukoisina, eivätkä siis ole muoveja.

Vaikka kosmetiikkatuotteet ovat nykyisin mikromuovihelmettömiä, eivät ne silti kuulu luonnonvesiin. Kesämökillä rantasaunaa lämmittäessä on tärkeää muistaa, että kaikenlaisten kemikaalien käyttöä vesistöissä tulee välttää.

– Luonnonvesissä ei tule pestä astioita, pyykkiä tai itseään. Mökille sopii vastaava kosmetiikka kuin kotiolosuhteisiin, kunhan peseytyy niin, ettei tuotteita pääse vesistöön.

OP sosiaalisessa mediassa