"En halua vielä sitoutua omistusasuntoon"

Juuso Putti oli heti myyty, kun hän näki Porintien kaksion Munkkivuoressa. Asunto sijaitsi lapsuudenmaisemissa. Olohuoneen ikkunasta näkyi oma alakoulu. Sen takana nökötti tuttu päiväkoti. Ikkunasta pilkisti myös Munkkivuoren kirkon taivaita kurottava risti, johon syttyy iltaisin valo – hieno maamerkki keskellä Helsinkiä.

Juuso ja Milla-Johanna tekivät päätöksen nopeasti. Tässä se on, heidän uusi yhteinen kotinsa: 45 neliömetrin kaksio vuonna 1958 rakennetun talon kuudennessa kerroksessa. Asunto löytyi vapailta markkinoilta talosta, jossa on sekä vuokra- että omistusasuntoja. Vuokranantaja on taloyhtiö.

Rauhallinen ja luonnonläheinen alue miellytti molempia. Asunto hohti tuoreen remontin jäljiltä. Seinät oli maalattu valkoisiksi, lattiaa peitti trendikäs harmaa laminaatti.

Uusien asukkaiden tarvitsi vain asettua taloksi.

– Alussa ajattelin sisustaa olemassa olevien värien mukaan, mutta lopputuloksesta olisi tullut kolkko, Milla-Johanna sanoo.

Nyt, kun avopari on asunut asunnossa reilun vuoden päivät, koti pursuaa värejä ja viihtyisyyttä luovia yksityiskohtia. Makuuhuoneen nurkassa odottaa pinnasänky kokoamista. Sydänkesällä Milla-Johannasta, 31, ja Juusosta, 25, tulee pienen poikavauvan vanhemmat.

​

Taapero mahtuu asuntoon kuulemma hyvin. Muutto avarampaan asuntoon voisi olla ajankohtainen ehkä sitten, kun lapsi tarvitsee oman huoneen. Omistusasuntokin saattaisi tulla kyseeseen, mutta kovin vakavasti nuori pari ei ole sitä harkinnut.

– Tulot eivät ole vielä isot ja vanhemmilla on ollut huonoja kokemuksia omistusasunnosta. Sellaisesta ei lähdetä helposti. En halua vielä sitoutua omistusasuntoon, Juuso sanoo.

Yksi mahdollisuus voisi olla isompi vuokra-asunto samalta alueelta.

– Ajattelin ennen, että omistusasunto on aina järkevämpi, koska lyhennetty asuntolaina jää itselle oman asunnon muodossa. Yhteenlasketut asumiskulut, yhtiövastike ja laina, ovat omistusasunnossa kuitenkin niin korkeat. Olen asunut aina vuokralla. Lapsuudenkotinikin oli vuokra-asunto, Milla-Johanna jatkaa.

Juuso työskentelee apulaisravintolapäällikkönä McDonald’silla, Milla-Johanna LVI-suunnittelijana. Kaveripiirissä vuokra-asuminen on yleistä.

Plussat ja miinukset

Vuokra-asumisen huono puoli on molempien mielestä se, että raha häviää vuokraan eikä se kartuta varallisuutta, toisin kuin omistusasunnossa. Toisaalta vuokra-asuminen on huoletonta ja Porintien asuntoon liittyy ”liikaa” hyviä puolia. Jos siitä lähtisi, pitäisi luopua paljosta, muun muassa rauhallisesta taloyhtiöstä, avarasta pihasta ja kohtuullisesta vuokrasta.

Oma lompsa tuskin riittäisi samalla alueella sijaitseviin omistusasuntoihin.

– Suomessa omistusasumista pidetään ainoana oikeana vaihtoehtona ja paine siihen on kova, Milla-Johanna sanoo. Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa vuokra-asuminen on hyvin yleistä. Tutkimusten mukaan omistusasumisen osuus on Euroopan alhaisempia.

– Jossain Helsingin alueilla vuokra-asunnoilla on huono maine, mutta täällä ei ole ollut minkäänlaista häiriötä, Juuso toteaa.

Asunnon ostoon liittyy myös riskejä, pari pohtii. Vanhoihin taloihin on tulossa isoja remontteja, joista koituvat kustannukset siirtyvät osakkaiden maksettaviksi. Porintien vuokra-asunnossa sellaista huolta ei ole. Esimerkiksi putkiremontti on tehty taloyhtiöön jo vuosia sitten ja kiinteä vuokra on määritelty vuokrasopimuksessa.

Vapaaehtoisesti rakennustyömaalle

Tiina Partti tuskastui Itä-Helsingissä sijaitsevan asuinalueensa ilmapiiriin. Tuntui kuin alueen energia olisi valunut jonnekin muualle ja joka paikkaan oli liian pitkä matka. Kun ensimmäiset asunnot tulivat myyntiin Kruununvuorenrantaan 2014, Tiina iski silmänsä niihin.

Laajasalon kupeeseen nouseva uusi asuntoalue sijaitsi upean luonnon lähellä. Se tulisi kuuluisaksi meren ja valon kaupunginosana. Valoteoksia voisi ihailla vaikkapa talojen julkisivuista ja pysäköintihallien seinistä.

Sinne suunniteltiin kantakaupungista lähtevää siltaa ja raitiovaunuyhteyttä, jonka myötä Helsingin keskustaan hurauttaisi vartissa.

Tiina uskoi, että silta toteutuisi ja teki ostopäätöksensä. Hän osallistui Hitas-arvontaan ja valitsi kohteeksi ylimmän, viidennen kerroksen kaksion. Ylhäältä avautuisi hieno näkymä eikä kukaan kopsuttelisi lattiaan pään yläpuolella. Arpa suosi häntä.

Hitas-asunnot ovat helsinkiläinen asumisratkaisu. Niitä rakennetaan Helsingin kaupungin vuokratonteille, ja kaupunki sääntelee niiden hinta- ja laatutasoa sekä jälleenmyyntihintaa. Hinnat eivät voi siten nousta rajattomasti. Se tuntui Tiinasta reilulta järjestelyltä. Gunillantien asunto oli hänen toinen Hitas-kotinsa.

Parhaillaan Hitas-asuntoja nousee Helsingissä usealla asuinalueella, muun muassa Jätkäsaaressa ja Sompasaaressa.

Alue täydentyy

Vuonna 2016 tammikuussa Tiina muutti ensimmäisten joukossa uudenkiiltävään asuntoonsa.

50,5 neliömetriä näyttivät juuri siltä, miten hän oli tulevan kotinsa suunnitellut.

– Tilasin rakentajalta muutostöitä kuuden sivun verran, Tiina kertoo.

Muutostyöt nostavat asunnon arvoa. Hitas-asunnossa ne pitää tilata rakennusvaiheessa, jotta ne voidaan lisätä myyntivaiheessa asunnon hintaan. Jos Tiina olisi teetättänyt lisätyöt asunnon valmistumisen jälkeen, hän ei hyötyisi rahallisesti tarkkaan harkituista, asumismukavuutta ja viihtyisyyttä lisäävistä sisustusratkaisuistaan. Hitas-säännöt ovat tiukat ja Tiina tunsi ne.

Tiinaa ei häirinnyt, että hän asuisi ensimmäiset vuodet katkeamattoman rakentamisen keskellä. Vuonna 2018 alueen ilme olikin jo tyystin toinen. Taloja on valmistunut yksi toisensa jälkeen ja uusia asukkaita on muuttanut alueelle. Tiinan oman talon asukkaista valtaosa asuu omistusasunnossa, muutama vuokra-asunnossa. Osa vuokralla olevista asunnoista on asuntosijoittajien edelleen vuokraamia, yhtä asuntoa vuokraa Helsingin kaupunki.

– Olen tyytyväinen alueeseen mutta en palveluihin. Niitä ei ole. Ennen täällä oli Siwa, nyt ei sitäkään, Tiina sanoo.

Sekin muuttunee ajan mittaan. Suunnitelmien mukaan merenranta täyttyy pikkuhiljaa satamasta, ravintoloista ja kaupoista.

Sijainti ja kulkuyhteydet tärkeitä

Gunillantien kaksiossa kaikki on uutta toisin kuin Tiinan edellisessä asunnossa. Oikeastaan sillä ei ole väliä, sillä Tiina on asunut milloin uudessa, milloin vanhassa asunnossa. Tällä kertaa oli kuitenkin hienoa päästä upouusiin tiloihin.

Tiina on vaihtanut omistusasuntoa Helsingissä neljä kertaa viimeisten viidentoista vuoden aikana. Asunnot ovatkin melkein jo harrastus.

– Minulle asunnon valinnassa tärkeää on ollut sijainti ja se, että keskustaan on hyvät kulkuyhteydet. Kruunusillatkin toteutuvat ja valmistunevat vuoteen 2026 mennessä. Asunnon hinnan pitää olla järkevä ja asunnossa on oltava hyvä pohja. Lisäksi on valittava hyvä asunnonvälittäjä, Tiina summaa.

Pankin kanssa piti neuvotella lainanmäärästä ja marginaalista. Asuntolainan korkojen nousuun oli hyvä varautua. Tiina laski, kestäisikö oma talous kolmen prosentin nousun. Kyllä kestäisi. Kymmenen prosentin nousua sitä vastoin ei.

Tiina kysyi, saisiko hän niin paljon lainaa, että se riittäisi kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan asuntoon. Vastaus oli kyllä. Entä jos asunto olisikin neljännessä tai viidennessä kerroksessa? Lainaa heltisi lopulta kalleimpaan eli ylimmän kerroksen asuntoon.

– Jos asun asunnossa vähintään kymmenen vuotta, laskin, että sen hinta nousee sinä aikana Hitas-asuntojen hintaindeksin mukaan noin 85 000 euroa. Silloin voisin saada asunnon myynnistä niin paljon voittoa, että voisin ostaa seuraavan asunnon ilman lainaa, Tiina pohtii.

Se on tavoite. Mutta ehkä suunnitelmat muuttuvat. Nykyinen asunto on niin viihtyisä, että siinä Tiina, 51, voisi kuvitella asuvansa eläkkeelle asti. Sinne helsinkiläisen ravintolan ravintolapäälliköllä on tosin vielä pitkä matka.

Lue seuraavaksi:

Asuntolainan korko ja 6 muuta asiaa, jotka vaikuttavat lainan hintaan‍

Kuinka suurella osalla kuukausipalkasta kannattaa lyhentää asuntolainaa? Katso kolme laskelmaa‍