Vihdoin kotona – Sanna ja Jani etsivät pitkään unelmiensa ensiasuntoa

Valkoisen kakluunin luukusta hohkaa lämpöä, kun Jani Tikka, 27, kohentaa tulta. Nurkan takaa keittiöstä kuuluu lautalattian vaimeaa narinaa. Sanna Heinonen, 27, ottaa höyryävät joulutortut uunista. Hän nostelee leivokset lautaselle ja asettaa ne sitten tarjolle puiselle ruokapöydälle.

Tämä pöytä ja tuo astiakaappi ovat perintöä Janin isovanhemmilta, Sanna kertoo.

Ne ovat suunnilleen yhtä vanhoja kuin tämä talokin, siis lähemmäs 100-vuotiaita.

Sannan ja Janin 75-neliöinen koti on Tampereella vuonna 1923 rakennetussa punaisessa puutalossa, joka tunnetaan nimellä Kilometritalo. Kyseessä on pariskunnan ensimmäinen omistusasunto. Samalla se on kahden ihmisen toteutunut unelma.

Yksi keittiön seinistä on remontoitu niin, että talon alkuperäiset hirret on saatu esiin. Vuosisataan mahtuu paljon elämää, ja nämäkin hirret ovat varmasti nähneet monenlaisia asukkaita.

-Kun näin tämän seinän, innostuin heti, Sanna sanoo ja kuljettaa kättään vanhan puun syitä pitkin.

Hirsiseinän vieressä nököttää puuhella, huoneiston alkuperäistä kalustoa sekin. Se oli toinen asia, joka herätti Janissa ja Sannassa kiinnostusta, kun pariskunta asteli viime vuoden joulukuussa ensimmäistä kertaa tulevaan kotiinsa. Sitten he näkivät lautalattian. Ja kakluunin. Ja heti takapihalta alkavan Pyynikin metsän.

Molemmat tiesivät: pitkä etsintä oli tullut päätökseen.

Alakerran remontti arvelutti

Pitkään kaapissa odottanut samppanjapullo oli poksautettu auki. Kuplajuoman kitkerä jälkimaku häilyi edelleen suussa, kun Sanna ja Jani tuijottivat toisiaan. Mitä he olivat menneet tekemään?

Oli kulunut vain muutama päivä siitä, kun he olivat nähneet asunnon ensimmäistä kertaa. Kaksikerroksisen asunnon yläkerta oli hurmannut heidät täysin, mutta alakerrassa oli iso ongelma: katto oli niin matalalla, ettei Jani mahtunut seisomaan siellä suorana.

-Olimme käyneet katsomassa talon muita asuntoja, joissa alakerran kattoa oli nostettu. Talossa asui rakennusmies, jolla oli kokemusta kyseisistä remonteista. Hän osasi arvioida, mitä remppa tulisi maksamaan, Jani sanoo.

Remontin ei pitänyt kuulua pariskunnan suunnitelmiin. Silti he olivat tehneet asunnosta tarjouksen, vain muutaman päivän harkinnan jälkeen.

Sitten tuli puhelu kiinteistövälittäjältä: tarjous on hyväksytty. Onneksi olkoon, olette kodinomistajia! Sanna muistaa, kuinka ristiriitaisia ajatuksia päässä liikkui tuolla hetkellä.

-Olimme tietenkin onnellisia, mutta samalla iski paniikki. Olimmeko hätiköineet?

Apuna ajatuskartat

Kyse ei ollut hetken päähänpistosta. Ajatus oman kodin ostamisesta oli syntynyt jo kaksi vuotta aiemmin, kun ystäväpariskunta oli hankkinut asunnon.

-Silloin tajusimme, ettei asuntolainaan tarvita järjetöntä omaisuutta tai vakityötä. Näimme omin silmin, että ihan tavalliset ihmisetkin voivat ostaa oman kodin, Jani sanoo.

Ensin pari tyytyi lähinnä haaveilemaan ja tutkimaan erilaisia asuntoja netistä. Pikkuhiljaa unelmat alkoivat kuitenkin saada konkreettisempia sävyjä. Ratkaiseva hetki oli, kun pariskunta päätti tehdä asuntotoiveita koskevat ajatuskartat. Toinen ei saanut nähdä toisen karttaa ennen kuin oli valmista.

-Listasimme esimerkiksi budjetin, sijainnin ja isoimmat asuntoa koskevat piirteet. Sitten vertailimme valmiita karttoja. Ne olivat lähes identtiset, Sanna kertoo.

Kun suuret linjat oli päätetty, varsinainen asunnonmetsästys saattoi alkaa. Molempien toivelistalla oli asunto vanhasta talosta. Koti, jossa olisi menneen ajan tunnelmaa ja sopivasti särmää.

-Kävimme katsomassa myös uusiakin asuntoja ikään kuin varmistaaksemme, että se ei ollut meidän juttumme. Esimerkiksi minun vanhempani olivat sitä mieltä, että uusi olisi ollut järkevämpi vaihtoehto, Sanna sanoo.

Lainaneuvottelut yllättivät

Budjetti asetti etsinnälle selkeät rajat. Sanna ja Jani olivat kiertäneet pankkeja ja kilpailuttaneet lainoja, ja parhaimmillaan lainaa olisi irronnut 300 000 euroa. Se oli kuitenkin molempien mielestä liikaa.

-Halusimme sen suuruisen lainan, että siinä on liikkumavaraa esimerkiksi korkojen nousemiselle, Jani toteaa ja haukkaa joulutorttua.

Pariskunta oli yllättynyt siitä, kuinka positiivisesti pankit heihin suhtautuivat. He olivat kuvitelleet, että lainansaanti olisi vaikeaa.

Lopulta pariskunta päätyi ottamaan lainan Osuuspankilta. Sanna on kotoisin Luvialta, ja lainaneuvottelut hoituivat luontevimmin hänen kotikuntansa Osuuspankin kanssa.

Boheemi taloyhtiö

Asuntometsästys kesti puolisen vuotta. Näyttöjä kertyi kuukausien aikana enemmän kuin kumpikaan osaa laskea. Pari löysi useita mieleisiään asuntoja, mutta joka kerta hinta oli liian kova. Sanna myöntää, että välillä hän tunsi suoranaista epätoivoa sopivan asunnon löytymisestä.

-Teimme kerran tarjouksenkin, toki reilusti alakanttiin, eikä se mennyt läpi.

Viime joulukuun lopulla pariskunta oli menossa katsomaan toista asuntoa, kun Sannan äiti soitti vinkatakseen juuri verkkosivuille ilmestyneestä kohteesta Pispalan valtatien varrella. Sanna soitti heti myyjälle, joka lupasi järjestää heille näytön ennen varsinaista näyttöpäivää.

-Emme olisi päässyt yleiseen näyttöön, sillä meillä oli kummilapsemme ristiäiset Luvialla. Kävi kuitenkin ilmi, että myyjä etsi itselleen seinänaapureita, ja halusi myydä asunnon ensisijaisesti hyville tyypeille. Hän piti siitä, mitä kuuli meistä puhelimessa, ja halusi tavata kasvokkain.

Sanna ja Jani parkkeerasivat autonsa kaksikerroksisen puutalon pihaan ja ihastelivat näkyä. Punainen 138-metriä pitkä rakennus oli kiinnittänyt jo aiemmin Janin huomion.

-Ajoimme pari vuotta sitten talon ohi, ja Jani sanoi, että haluaisi asua tässä. Minä olin ampunut ajatuksen alas, sillä mielestäni vieressä kulkeva valtatie oli liian meluisa. Silloin en tajunnut, että takapihalta avautuu metsä.

Myyjä kertoi taloyhtiöstä ja korosti erityisesti sen yhteisöllisyyttä. Monet talon asukkaista ovat taiteilijoita ja muutenkin boheemia porukkaa, ja asioita tehdään paljon yhdessä, vähän kuin kommuunissa. Musiikkia intohimoisesti harrastavat Sanna ja Jani kysyivät, miten talossa suhtaudutaan kitaransoittoon ja pianon ääniin. Myyjä naurahti: se kuuluu asiaan.

-Tiesimme, että vastaavanlaisia asuntoja samasta taloyhtiöstä oli myyty saman päivän aikana, joten meidän piti toimia nopeasti. Siksi teimme tarjouksen parissa päivässä, vaikka se vähän hirvittikin.

Tuparit tekivät kodin

Valkoiseksi rapatut seinät ja kattoremontin yhteydessä esiin kaivetut tummat kattoparrut tuovat mieleen italialaisen viinikellarin. Työhuone näyttää ennemminkin soittohuoneelta kitaroiden määrästä päätellen. Makuuhuoneeseen ei ole tuhlattu turhia neliöitä, sillä se on tarkasti parisängylle mitoitettu alkovi. Alakerrasta löytyvät myös asunnon toinen vessa sekä suihkutilat ja minikokoinen sauna.

-Aloitimme remontin helmikuussa ja huhtikuussa pääsimme muuttamaan tänne. Siihen asti pidimme vuokra-asuntomme, eikä meidän onneksi tarvinnut lyhentää vielä noina kuukausina lainaa, Jani kertoo.

Pariskunta teki itse purkutyöt, mutta rakennusvaiheessa heitä auttoi ammattilainen. Kattoa nostettiin puolisen metriä, muutama seinä purettiin ja pinnat laitettiin kauttaaltaan uusiksi. Yhteensä remonttiin kului noin 15 000 euroa, ja sekin rahoitettiin OP:n lainalla.

-Tein koko alakerran lattian päivää ennen muuttoa, eli aika tiukoille meni. Pienempiä fiksauksia teimme koko kesän, mutta nyt on vihdoin valmista, Jani kertoo.

Edellisenä viikonloppuna Sannan ja Janin kodissa vietettiin tupaantuliaisia. Vieraita oli lähemmäs 50, ja tunnelma oli sopivan tiivis. Juhlat olivat monella tapaa merkitykselliset.

Olemme kotiutuneet tänne todella hyvin, mutta nyt ehkä ensimmäistä kertaa tuli sellainen olo, että tämä on oikeasti meidän paikkamme. Rakkaat ihmiset tekivät sen, Jani sanoo.

Se oli minulle myös iso hetki, kun pääsimme ensimmäistä kertaa omaan saunaan. Ja se, kun sytytimme kakluuniin tulen! Sanna innostuu.

Oman asunnon ostaminen ei ole kaduttanut paria kertaakaan. He tietävät, että kiinteistö on hyvä sijoitus myös tulevaisuudessa, ja se on todennäköisesti helppo myydä voitolla. Asunnon myymistä Jani ja Sanna eivät kuitenkaan ole edes ajatelleet. Pariskunta sanoo, että he ovat tulleet jäädäkseen.

-Olemme tässä niin kauan, kun vain hyvältä tuntuu ja tila riittää. Mikään vuokra-asunto ei ole tuntunut samalta kuin tämä.

Onko ensiasunnon hankinta ajankohtaista sinulle? Lue ensiasunnon ostajan oppaasta‍ vinkit, kun mielessäsi pyörivät ensiasunnon etsintä, asuntolaina, ostajan veroetu ja remontointi.